Minkähänlaisesta rodusta on kyse?
Olis kiva kuulla yleiskuvaus.
Tuntuu olevan monipuolinen metsästyksessäkin.
Luolakoirana, ajavanakoirana, vesilinnustuksessa.
Vielä kun sais haukkumaan lintua puuhun ja pysäyttämään hirven...
Olis kiva kuulla yleiskuvaus.
Tuntuu olevan monipuolinen metsästyksessäkin.
Luolakoirana, ajavanakoirana, vesilinnustuksessa.
Vielä kun sais haukkumaan lintua puuhun ja pysäyttämään hirven...
Vastaukset 4
Vanhimmat
...noita joku käyttää. Kovin monella ovat pelkästään työrukkasina, ja pihalla tarhassa/häkissä. Joukossa toki ihan 'kotikoiriakin' joita myös metsällä käytetään.
Rotujärjestön yhteystiedot löytyy
http://www.saksanmetsastysterrierit.org/
Muita linkkejä myös esim.
http://www.tunturisusi.com/koiralinkit/saksmetter.html jos et ole googlettanut jo.
Saksanterristä saa juuri sellaisen metsästyskoiran mihin sen opettaa. Sille käy riista kuin riista. Parhaimmillaan se toki työskentelee maan alla, mutta ei se karta vedestä noutamista tai kana linnun ylösnostamista, hirvellä haukku on kiivasta ja jäljestyksessä ei ainakaan into lopu kesken. Ajossakin puhti loppuu ennen omistajalta kuin koiralta.
Mutta se iso MUTTA on siinä että saku ei sovellu rotuun perusteellisesti perehtymättömälle ensi koiraksi eikä välttämättä toiseksikaan. Rotua voi hyödyntää täysipainoisesti vasta kun on siihen tutustunut juuria myöten.
On aivan loistava ja monipuolinen koira!
Yleisluonteeltaan se on sellainen että sillä on vain yksi herra ja kourallinen ihmisiä joita se hyväksyy lähipiiriinsä.
Esimerkiksi kaadossa se päästä kaikkia kaadon luokse.
Koiraa pitää käskeä ja tarvittaessa myös ojentaa pentuna. Muuten koira luulee olevansa herra! Voi olla rajut leikit lapsienkin kanssa joten kannattaa hieman katsoa mitenkä koira toimii lasten kanssa. Ja tässäkin voi olla kyseessä nokitus järjestyksen selville ottamisessa sinun jälkeen koira voi testata onko hän lapsesi yläpuolella järjestyksessä.
Meillä kävin näin. Pikkuveljeni oli 7-8 vuotias kun hän meni ruokkimaan koiraa tarhaan hän tulikin sieltä itku kurkussa takaisin ja kädet raavittuna takaisin. Järjestys piti tehdä selväksi saman tien ja isäni otti veljeni mukaan ja ojenti koiraa. Tämän jälkeen ei mitään ongelmia!
Isä ukkoni toi ensimmäisen saksanmetsästysterrierin virosta 90 luvun alussa. Silloin rekisterissä taisi olla vain hieman yli 200 koiraa.
Oli kuulemma hyvän näköistä kun isäntä meni piltuuseen niin koko pentu lauma iski lahkeisiin kiinni eikä hevillä luovuttanut :)
miinus puolena pitäisin sitä että ovat niin kovapäisiä ja pelottomia että tapattavat itsensä helposti.
Mitä parempi koira sitä helpommin se myös joutuu tapaturmaan.
Ensimmäinen kuoli hukkumalla syys jäihin kun lähti peuran perään. Toinen kuoli koska tykkäsi jahdata vapaa aikanaan autoja ja totta kai siten että sitä painetaan aivan renkaan vieressä.
Eli ovat erittäin pelottomia. Meillä koirat toimivat luola ja hirvi koirina loistavasti kummassakin. Jo hyvin nuorena pystyy taistelemaan mäyrän kanssa tasapäisesti eli on erittäin vahva! Ja kyllä se pysäyttää hirven!
Meillä on ollut "saku" 11 vuotta ja päivääkään en vaihtaisi pois! Valitettavasti metsälle ei olla päästy kun koira jäi 8kk vnhana auton alle liian innokkaana "autonmetsästäjänä"!Toipui onneksi täysin.Sen jälkeen meillä onkin ollut vain seurakoirana mailman ihanin ja jääräpäisin muru! Ja kyllä pitää oikaista se käsitys että rotu olisi epäluuloinen vieraita kohtaan, meillä ei ainakan! Kaikkia ihmisiä mielellään tervehtivä iloinen ärripurriterrieri! Tulee lasten kanssa toimeen hyvin. Siilit on vain intohimona, piikitkään ei tehoa kun tämä ei kipua pelkää. Kaiken kaikkiaan upea rotu joka meillekin tuli sattumalta kun haettiin vain koiraa meille, eikä tiedetty koko rodusta mitään, mentiin vain katsomaan ja niin se takertui "kissamaisesti" kynnet koukussa puserooni ... eipä siinä harkittu sen pidempään.
Suosittelen kyllä ainoa vika on että vapaana ei kannata pitää kaupunkialueella kun metsästysvietti on todella kova, varsinkin AUTOIHIN.
Hauska epeli