Myönnän olevani katkeroitunut elämääni. Mitä järkee on olla ystävällinen toisille, kun saa pelkkää pas*aa osakseen?
Ihmiset, jotka käyttävät minua kynnysmattona, elävät tyytyväisenä onnellista elämää. "Ystävät" eivät halua olla yhteyksissä kuin ainoastaan kaataakseen murheensa minun niskaani, ikinä eivät ole valmiita itse kuuntelemaan. Illanviettoon on turha enää edes tarjoutua, en kelpaa seuraksi hauskanpitoon. Jos joku ottaa minuun joskus yhteyttä, on motiivina lähestulkoon aina raha tai muut palvelukset.
Olen homoseksuaali ja ihastunut palavasti, mutta en uskalla ottaa selvää vastapuolen tunteista, koska olen niin sairaan ujo. En myöskään pysty unohtamaan, enkä pääse edes tätä tilannetta karkuun minnekään.
Liikaa kiltteyttäni käytetään häikäilemättä hyväksi joka paikassa ja pelkään, että saan kohta burn out:in.
Miten tästä katkeruudesta pääsee eroon? Haluan olla entinen, iloinen minä! Missä se Karman laki viipyy?
Ihmiset, jotka käyttävät minua kynnysmattona, elävät tyytyväisenä onnellista elämää. "Ystävät" eivät halua olla yhteyksissä kuin ainoastaan kaataakseen murheensa minun niskaani, ikinä eivät ole valmiita itse kuuntelemaan. Illanviettoon on turha enää edes tarjoutua, en kelpaa seuraksi hauskanpitoon. Jos joku ottaa minuun joskus yhteyttä, on motiivina lähestulkoon aina raha tai muut palvelukset.
Olen homoseksuaali ja ihastunut palavasti, mutta en uskalla ottaa selvää vastapuolen tunteista, koska olen niin sairaan ujo. En myöskään pysty unohtamaan, enkä pääse edes tätä tilannetta karkuun minnekään.
Liikaa kiltteyttäni käytetään häikäilemättä hyväksi joka paikassa ja pelkään, että saan kohta burn out:in.
Miten tästä katkeruudesta pääsee eroon? Haluan olla entinen, iloinen minä! Missä se Karman laki viipyy?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Turha on odottaa mitään keksittyjä satuja, kuten karman lakia. Älä alistu olemaan kynnysmattona. Jos kaverit ovat tuollaisia, vaihda kaveripiiriä äläkä ole sen roskajoukon kanssa missään tekemisissä.
Karma on toimintaa tai toiminnan luonne.. Paha saa palkkansa jne.
Yksi aikuiseksi kasvamisen kovimmista läksyistä on, että ei ole mitään objektiivista hyvää ja pahaa, eli "paha" ei välttämätä saa palkkaansa, eikä "hyvä" palkintoaan, kärsimyksestä ei välttämättä seuraa onnea jne. = Elämä ei ole reilua! Sen kun sisäistät, niin ei tarvii enää olla katkera siitä, että et ole ns. ansaitsemaasi kohtelua ja/tai onneasi saanut. Yleensäkin onnea, kun ei voi ansaita, se on tässä ja nyt, sinun sisälläsi tai sitten ei, kukaan ei sitä sinulle voi antaa tai mikään saavutuksesi ei sitä sinulle takaa.
Viisaasti kirjoitettu! Monet aikuiset eivät kasva koskaan aikuisiksi siinä mielessä, että kantaisivat vastuuta omasta elämästään, sen valinnoista. Muiden syyttäminen ja katkeruus on yleistä.
En tarkoittanut tällä kommentoida ap:n kirjoitusta, vaan vain ko. puheenvuoroa. Se tunne, että elämä ei ole reilua, on tunne, jonka kantamiseen tarvittaisin ystävä tai rakastettu. Ja on rankkaa, jos sellaista ei ole.
Annoitkin ajateltavaai, kiitos. Kyllähän mä tiedän, ettei mitään Paha saa palkkansa-juttua ole olemassa, joten jätänpä tästä lähtien luuserit oman onnensa nojaan.
Tänä vuonna en aio muistaa yhtään ainutta ihmistä jouluna, koska eivät mielestäni ole ansainneet mitään minulta.
Lisäksi opettelen sanomaan "ei " avunpyyntöihin, koska en muutenkaan kelpaa seuraan esim. yhteisiin illanviettoihin.
Etsiköön jonkun toisen höynäytettävän.
Meitä on moneen junaan, ja osa jää asemallekkin.
Kaikki ei ole täydellisiä..