Minulla on -08 ja -09 syntyneet narttu koirat.
Tässä ongelmat:
Kun teen / teemme avopuolisoni kanssa lähtöä (kauppaan, koirien kanssa lenkille / juoksuttamaan koiria, mökille), niin tämä -08 syntynyt alkaa piippailemaan. Hätä sillä ei ole ulos. Minun ei tarvitse kuin alkaa pukemaan vaatteita, niin koira vinkuu, tai jos pakkaamme, koira alkaa vinkumaan. Miten tämän saisi kitkettyä pois?
Kun teen / teemme lähtöä teen / teemme sen rauhallisesti ja en / emme kiinnitä koiraan mitään huomiota. Jos koira tulee eteiseen käskytämme sen pois. Hihnat otetaan hiljaa ja äännettömästi, emme siis juokse hihnat kädessä sisällä hihkuen, että jippii nyt mennään lenkille, sinne, tänne tai tuonne.
Koiralle ei lelut tai luut auta.
Kun autolla päästään noin puolen välin matkaa, niin -08 syntynyt aloittaa sen piippaamisen (on siis innoissaan, kun tietää minne pääsee) -09 syntynyt yhtyy yleensä siinä vaiheessa, kun olemme melkein perillä. Miten tämän saa kitkettyä pois?
Lelut tai luut ei auta.
Autosta noustaan niin, että minä ja avopuoliso ja koirat jäävät autoon. -09 syntynyt pääsee aina ensimmäisenä pois, koska rauhoittuu melkein heti. -08 syntynyt sen jälkeen.
Koirat matkustavat 5 henkisen autossa ja takapenkillä turvavaljaissa.
KAIKKI ASIALLISET VIESTIN KIRJOITTAJAT VOIVAT VASTATA
EN HALUA VITTUILUA, ENKÄ MITÄÄN MUUTAKAAN
Kiitos
Tässä ongelmat:
Kun teen / teemme avopuolisoni kanssa lähtöä (kauppaan, koirien kanssa lenkille / juoksuttamaan koiria, mökille), niin tämä -08 syntynyt alkaa piippailemaan. Hätä sillä ei ole ulos. Minun ei tarvitse kuin alkaa pukemaan vaatteita, niin koira vinkuu, tai jos pakkaamme, koira alkaa vinkumaan. Miten tämän saisi kitkettyä pois?
Kun teen / teemme lähtöä teen / teemme sen rauhallisesti ja en / emme kiinnitä koiraan mitään huomiota. Jos koira tulee eteiseen käskytämme sen pois. Hihnat otetaan hiljaa ja äännettömästi, emme siis juokse hihnat kädessä sisällä hihkuen, että jippii nyt mennään lenkille, sinne, tänne tai tuonne.
Koiralle ei lelut tai luut auta.
Kun autolla päästään noin puolen välin matkaa, niin -08 syntynyt aloittaa sen piippaamisen (on siis innoissaan, kun tietää minne pääsee) -09 syntynyt yhtyy yleensä siinä vaiheessa, kun olemme melkein perillä. Miten tämän saa kitkettyä pois?
Lelut tai luut ei auta.
Autosta noustaan niin, että minä ja avopuoliso ja koirat jäävät autoon. -09 syntynyt pääsee aina ensimmäisenä pois, koska rauhoittuu melkein heti. -08 syntynyt sen jälkeen.
Koirat matkustavat 5 henkisen autossa ja takapenkillä turvavaljaissa.
KAIKKI ASIALLISET VIESTIN KIRJOITTAJAT VOIVAT VASTATA
EN HALUA VITTUILUA, ENKÄ MITÄÄN MUUTAKAAN
Kiitos
Vastaukset 34
Vanhimmat
Minunkin koirat piippaavat lähtötilanteissa. Eri rotua ovat.
En ole kokenut sitä minkäänlaiseksi ongelmaksi. Eikö koira saisi ilmaista tunnetilaansa? Eri asia jos aletaan riehua, silloin asetan. Mutta ei niiden kuvapatsaitakaan tarvi olla.
Minusta ongelma on oma perfektionismisi. Pyrit pitämään natsikuria?
Meillä ei saa. Ja sitäpaitsi tuo piippaaminen ei ole mikään tunnetilan ilmaamista. Se on joka päiväistä ja ärsyttävää. Piippaillaan / vingutaan jos minä lähden jonnekin, piippaillaan / vingutaan jos minä ja puolisoni lähdetään jonnekin. Se ei ole normaalia, että koira piippailee / vinkuu koko ajan. Siinähän menee hermot. Sinulla koirat eivät nähtävästi piippaile sillain, niin kuin minulla. Jopa kavereillanikin menevät piippailemiseen / vinkumiseen hermot.
Jos ottaa minkä tahansa sakemannia vähänkään sisältävän seropin on lupa odottaa sitä piippausta. Palveluskoiran merkkiääni: Anna käsky, minä toteutan sen.
Eipä se ole väärä rotu. En voinut tietää että se on sakemanneille yleisin!
Mun seropissa on sakua puolet, alkoi piippaamaan kun ei malttanut odottaa lähtöä, kun meninkin vessaan vielä istunnolle.
Kielsin tuon jyrkästi heti. Ei ole piipannut sen jälkeen, kuin muutaman kerran hyvin lyhyesti.
Sinulle sakumixi
Ei meillä toiminu tuo :(
Joo, ei se varmaan aina toimikaan. tuo nyt oli mun kokemukseni. Mielestäni kuitenkin hyvä puuttua välittömästi tuohon niin lujasti kuin nyt vain koulutuksessa tapana on ollut, jotta tapa ei varmasti jää päälle. Kerran sallii, aina sallii. Kerran kieltää kunnolla, ei tarvi enää toiste kieltää. Ei varmaan tosiaan toimi kaikilla, mutta oman pehmeän, tottelevaisen koiran ja oman vahvan auktoriteetin kohdalla siis meni näin.
ihmisetkin jatkuvasti niin miksi ei jotkut koiratkin.
Huomioitko koiraasi 30min/tunti ennen lähtöäsi? Entä sen jälkeen annatko heti huomiota kun tulette kotiin? Onhan se piippailu varmaan parempaa kuin haukkuminen ja ulvominen tai sotkeminen...
Koiralla varmaan lievää eroahdistusta ja tietää heti milloin lähdette ulos..
Kokeile jos auttaa jokapäiväinen kieltäminen..? ehkä voi oppia siitä että vingut ei auta. Tai sitten viimeisenä vaihtoehtona TÄYSHUOMIOITTOMUUS, eli jääkausi..
Ei huomioida koiraa OLLENKAAN, muuten kun ruuan antamisessa ja lenkille lähtiessä puette valjaat/hihnat.. Jonkin ajan tuolla tavalla, ehkä saattaa auttaa..
En tiedä kyllä miltä se piipittäminen kuulostaa, mutta en usko että kovin pahalta niin että naapureilta menee hermot?
Yleensä on niin että jos taloudessa kaksi koiraa, ja toinen tekee jotain niin toinen yleensä menee siihen tekemiseen mukaan..
Sinulle j0hnuu
En / emme. En / emme. Kokeiltu jokapäiväistä kieltämistä, mutta ei ole auttanut. :( Ei kuulu onneksi naapureihin. Pitääpä kokeilla vielä tuota jääkausia.
Mitä tarkoittaa piippaaminen?
Lue alusta asti kiitos
Luin alusta asti, kunnes tuli tämä piippaaminen? Onko se vinkumista, merkkaamista vai mitä ihmettä?
Vinkumista se on. Joskus kovempaa joskus hiljempaa. Mulla toinen koirista on piippaaja, mutta ei mua haittaa. Miksi siitä pitäisi hermot mennä, en ymmärrä? Minusta koirani on ihan normaali, tykkää vain äännellä enempi. Mie hänel juttelen, kun hää vinguskelee.
Mun miehellä on sakemanni 6v ja sekin tekee tota ärsyttävää piippaamista. Aina kun mies nousee sohvalta vähänkään niin tämä koira nousee ja lähtee AINA perään ja vikisee.. Jos mies menee vessaan niin koira yrittää aina päästä perään. Tai jos mies menee ulos tupakalle, koira vinkuu perässä ja jää nököttämään oven viereen millon mies tulee takas sisälle.
Jos mies/me ollaan lähdössä vaikka kauppaan, se piippaa.. Inhottava, korvia vihlova ja hermoja raastava vinkunta ja häärääminen alkaa saman tien.
Yhtään se koira ei osaa maata paikoillaan, joka ikinen kerta, aina, kun mies jonnekin kävelee, koira perässä, häärää ja vikisee.
Todella hermostuttavaa. Koko ajan se inhottava kynsien naputus lattiaa vasten ja toi vingunta.. Ja kun muutenkin tollanen iso koira kyseessä niin ärsyttää kun se kävelee jatkuvasti miehen perässä ja ääntelee.
Oon kuullut ja lukenut että tälläinen toiminta on saksanpaimenkoirille hyvin yleistä. Kai se koira koko ajan odottaa että omistaja antaa tekemistä ja käskyjä koiralle? Mut kyllä toi on niin rasittavaa ja menee yli ymmärryksen.
Mun mielestä koiran täytyy osata rauhottua ja olla paikallaan tarvittaessa. Jos omistajaa menee ulos/vessaan/jääkaapille, mitä tahansa, niin mielestäni koiran ei todellakaan tarvitse eikä pidä jatkuvasti kävellä perässä mukana. Koiran täytyy pystyä olemaan paikallaan rauhassa.
Ihan varmasti jonkin asteista eroahdistustakin tällä koiralla, kuten myös aloittajan tapauksessa (ehkä).
Mieheni koiralla myös se vaikuttaa varmana asiaan että hän ei juurikaan touhua koiransa kanssa yhtään mitään, ei ikinä aktivoi eikä touhua mitään. (emme asu yhdessä, joten minäkään en voi koiran kanssa mitään tehdä eikä se ole velvollisuutenikaan).
Aloittajalle: Saako koiranne tarpeeksi lenkitystä? Aktivointia? Pelkkä hihnassa liikunta ei kuulemma tietyn rotuisiin (esim sakemannit) pelkästään tehoa, koira voi siis väsyä hetkellisesti kyllä mutta palvelusrotuiset koirat tarvitsee paljon myös aivotyöskentelyä ja todella paljon liikuntaa. Esim. pyörällä on todella kätevää käyttää koiraa lenkillä (toki koiran ehdoilla), eli ei poljeta menemään liian lujaa.
Myös irti oleminen on koirille suotavaa. Metsässä juoksennella ja vaikkapa muiden koirakavereiden kanssa leikkiminen.
Myös tuo täysin huomiotta jättäminen voi tepsiä joillakin. Jääkaudeksikohan sitä kutsuttiin. Joku tuossa taisi ehdottaa myös samaa, eli jos ette tuota ole kokeilleet niin kannattaa kokeilla. Netistä löytyy paljon tietoa.
Meillä miehen koira on myös hyppinyt auki jätetystä ikkunasta perään... Että sellasta!
Sinulle todella...rasittavaa
Unohdinkin mainita, mutta hyvä kun kysyt. :)
Kyllä saa. Mies käyttää aamulla ne vuorotellen 1h lenkillä ja sitten ollaan n. 1-1,5-2h kotona ja lähtään juoksuttamaan koiria ja koirat saavat juosta 1,5h vapaana. Kotia kun päästään niin saavat levähtää n. 2-4h ja sen jälkeen alkaa aktivointi / agility, toko, haku ja jälki. n. 2h siitä saa leikkiä sisällä pallon kanssa. Ilmasta tietenkin riippuen. Tänäänkin ollut sellainen myrsky ettei olla lenkille lähty, mutta on saanut agtivointia sekä sisällä pallon kanssa leikkimistä. Seropin kanssa voi pyörällä, muttei sakemannin kanssa, koska vakava-asteinen spondyloosi vaivaa.
Lopeta alkuun sisäaktivoinnit. Heti. Ja ala puuttumaan. Mitään ei tapahdu, jos piippaillaan. Ei niin mitään. Alkuun menee aikaa, mutta kyllä se loppuu, jos olet sitkeä. Älä huomioi millään laila piippaavaa koiraa. Omani ulvoi ja huusi suoraa huutoa aikaisemmin, mutta enää vain tärisee. On siis hiljainen. Ja tällä hetkellä karsin sitä tärinääkin pois. On niin innoissaan ja vietissään, että ihan puhtaasti siitä johtuu. Mutta mitä enemmän tuo ylikierrostaipumus saadaan kuriin, sen laadukkaamin ja tarkemmin se työskentelee. Eli samaa tahtia on tullut laatua ja tarkkuutta kaikkeen työhön, mitä paremmin on saatu noita ongelmia kuriin. Vain ajalla, maltilla ja koulutuksella. Vaatii sitä, että koira on korkeassa viettitilassa. Siinähän ongelmaa esiintyy. Mutta se ei saa ikinä piippauvaiheessa päästä työhön. Eikä saaa minkäänlaista palkkiota siitä. MOni ajattelee sen olevan vain hyvä piirre koirassa, se on vietikäs. Mutta itse kyllä koen, että vasta kun ylikierrojset saadaan kanavoitua hyödylliseen, tekee koira laaukasta työtä. Se ei ole aina samaa, kuin "näyttävä". Ja piippailuongelmia ei saa kuriin lisäämällä vauhdikasta, kiihdyttävää toimintaa, vaan päinvastoin, Rauhallisen tekemisen kausi kehiin ja äkkiä. Jälkiä oikeasti haastavilla kulmilla ja maastoissa. Ei mitään ylivauhdikasta, agilityt ja muut kieppejä aiheuttavat tauolle. Itse laitoin kaiken vauhdikkaan ohjatun tekemisen. Koiralle opettettiin rauhallisuutta kaikin keinoin. Ja eipä se enää huuda, että metsä raikaa. Ei kuole enää maalimiehetkään infarktiin :D Mutta työnsä se hoitaa. Ja olen ikionnellinen siitä, että se on hiljainen. Uskoisin, että naapuritkin ovat. Vaikkakin omakototalossa asutaankin :D
Sisäaktivoinnit? No en tasan muuten lopeta! Pitäähän sen koiran aktivointiakin saada! Ja ei meillä mitään tapahdukkaan, jos koira alkaa piippaileen! Kotona se on helppo toteuttaa, mutta autossa ei! En ole koskaan huomioinut piippailevaa koiraa! En koskaan myöskään palkitse piippaavaa koiraa!
Viesti aloittajalle ja sinulle 6v seefferin omistaja: Älä päästä sitä koiraa seuraamaan ihmisiä.. Selvästi tarkoittaa sitä että pitää olla joka paikassa ''suojelemassa'' omistajaa vaaroilta. Myös yksin jääminen haukkuminen, ääntely tarkoittaa sitä että tahtoo mukaan suojelemaan omistajaa kaikilta vaaroilta ja kun ei voi tulla niin alkaa ääntelemään.. Jotkut seuraa kotona kaikkialle. Ei ole kivaa tuo seuraaminen ja ääntely..
Nyt on johtajapaikka hukassa! Ottakaa tuo johtajapaikka takaisin koiralta.
Näyttäkää että ihmisiin voi luottaa että mitään vaaraa ei ole kun ihmiset lähtee ulos ilman heitä. Sitten kun johtajuus menee takaisin teille, koirien pitäisi pysyä kyllä ihan rauhassa kotona ja odottelee omistajia, koska he eivät enää mieti kaikenlaisia vaaroja joita voisi tapahtua omistajille..
Seuraaminen viittaa jo todennäköisesti siihen että koira on nyt johtaja ja suojelee laumaansa, eli joka paikkaan pitää nokkansa tunkea koska pelkää vaaraa. Ei ole kivaa tuo seuraaminen! Meidän koiran seuraaminen loppui kun mitään huomiota ei annettu, eikä yhtään hellyyttä jonkin aikaa. Ymmärtää että ei tarvitse koko ajan vahtia vaan voi rauhassa pysyä omalla paikalla.
Jääkausi auttaa parhaiten johtajuuden takaisin hakemiseen. Johtaja ei huomio yhtään ketään, alempiarvoiset huomioivat johtajaa. Kyllä koira ymmärtää ajan myötä, tsemppiä!
Helpommin sanottu kuin tehty.. Miestä ei tunnu nykyään kiinnostavan pätkääkään mitä koira tekee. Joskus se komentaa menemään pois mutta jos koira ei mene, mies ei jaksa enään sanoa mitään, antaa koiran seurata ja vinkua.
Minä olen meillä ollut se, joka koiraa on komentanut. Kun mies on noussut sohvalta ja hänen koiransa salamana nousee kans, olen komentanut koiraa ja on jäänyt maate. Mutta meinaa välillä siltikin taas nousta, heti kun katsonkaan koiraa niin ei yritäkään nousta. Mutta sitten kun se siinä makaa paikoillaan eikä voi liikkua (koska olen komentanut) niin se vikinä alkaa sitten.. Ja siihen ei meinaa loppua tulla. Hiljenee hetkeksi kun tokaisee että hiljaa.
Ei auta kuin koittaa jutella miehen kanssa, koska ei auta että minä vain aina komennan eikä mies, miehen koira se kuitenkin on ja hänen tehtävänsä on myös opettaa koiraa.
Aloittajan koirat saavat minun mielestäni hyvin kyllä liikuntaa ja tekemistä, joten ei pitäisi liikunnan ja akitivoinnin puutteesta ainakaan olla kiinni tuo käyttäytyminen.
Juu, onhan se helpompi sanottu kuin tehty.. Mutta kyllä tuo vaatii aikaa..
Hyvä että juttelet miehellesi, koska koira on nyt kiintynyt mieheesi, niin häntä seurailee ja suojelee ja muita ei.. Meidän ystävällä on koira joka seuraa jokaista, ikäänkuin paimentaa tai jotain siihe suuntaan..
Yhden ihmisen seuraaminen viittaa johtajapuutteeseen, varsinkin kun miehesi ei kiellä vaan antaa sen seurata jatkuvasti, eli luovuttaa helposti! ... :(
Puhu miehellesi että pitää olla jämäkkä alusta loppuun vaikka siihen menee aikaa!
Kärsivällisyys palkitaan.. Ei ole väliä kenen koira se on, mutta jos koira on päättänyt nyt valita miehesi suojelukohteeksi, niin silloin ei auta muu kuin kieltäminen mieheltäsi. Ei keneltäkään muulta kuin mieheltäsi se toruminen pitäisi tulla. Silloin koira kyllä tajuaa ja lopettaa. Äläkä anna miehesi antaa periksi, muuten tuo seuraaminen jatkuu loputtomiin! Parempi että vaatii jonkin ajan että tottuu, kuin että tekee noin ikuisesti.
Koirallakin vähemmin stressiä, kun voi olla koira eikä laumanjohtaja.
Mä tykkäsin tästä vastauksesta, en oo koirakuiskaaja, mutta kävis järkeen.
Sakut on fiksuja koiria, ja kun on johtajuus kunnossa, kiipeävät vaikka perse edellä puuhun, jos vain ymmärtävät mitä niiltä halutaan. Varmaan yksilöeroja on.
Jos se oma ihminen erittäin jyrkästi kieltää toiminnan jota ei haluta, tulee laumassa alempana olevan totella mukisematta. Kertaus on opintojen äiti. Hyvä koko katraan tietysti kieltää, jotta tulee selväksi ettei tuollaista sallita koskaan oli kotona kuka tahansa. Se mitä koira vinkunalla haluaa, se ei saisi saada sitä. Mutta kun on rauhallisesti, sitten hyviä asioita tapahtuu.
seropisakemanni ja todella...rasittavaa. Koiranne siis "vuotaa". On ilmeisen viettipainoisesta koirasta kysymys, jolla on hieman heikohko hermorakenne ja se purkaa viettivirettään "vuotamalla", eli piippaamalla. Tekeekö ne myös erikseen samaa? tod.näk. toinen koirista peilaa toisen tunnetilaa.
Toimenpiteet;
1. mies kuriin, pitää olla samoilla linjoilla sinun kanssasi, jos tuosta piippaamisesta haluat eroon.
2. selvitä vuotaako ne molemmat koirat, eli eristä ne toisistaan ja seuraa jatkuuko piippaus.
3. koiran rauhoitus aina ennen kuin teette yhtään mitään, eli koira ei saa toimintaa(ei pääse ulos, ei leikitä tai mitään) ennen kuin rauhoittuu. eli koira maahan ja sen pitää pysyä paikoillaan, sekä voitte kääntää vielä selkänne niille. Näin se oppii, että vain sen ollessaa rauhallinen jotain kivaa tapahtuu. Tämä vaatii johdonmukaista ja pitkäjänteistä toimintaa. teidän pitää ehdottomasti olla samoilla linjoilla, jos jompikumpi ohjaajista antaa periksi, niin sama peli alkaa alusta. Ei toivottua käytöstä ei tule palkita leikillä tai ulos lähtemisellä. Usen jos teillä alkaa "hihat palamaan", niin alkaa myös koirallakin, joten hermoja tämä vaati.
Toivottavasti tästä olisi hyötyä. Hauskaa päivän jatkoa.
Kummallakaan ei ole viettiä eli ei vahtiviettiä. Seropi tekee yksin tuota samaa. Sakemannista en tiedä kun ei olla kokkeiltu.
1. Meillä molemmat olemme samoilla linjoilla eli mieheni on samalla linjalla kanssani.
2. Kotona ei piippaa kukaan muu kuin seropi, oli se sitten parvekkeella, saunassa taikka vessassa. Autossa se eristäminen on todella hankalaa, kun kyseessä on normaali 5 hengen auto. Toki erikseen voisi kokeilla (ottaisi ensin vaikkapa sakemannin ja ajaisi tiettyyn paikkaan ja katsoo vinkuuko se autossa ja sitten seropin tai toisinpäin).
3. Miten tuon pässin (seropi) saa rauhoittumaan? Sen ku laittaa olohuoneeseen maate, niin kauhea tärinä ja vinkuminen alkaa. Sille ei puhuta mitään. Vaatteet puetaan edelleenkin rauhassa päälle. Hihnat otetaan äänettömästi esille. Tai jos pakataan niin mihin minä seropin siksi ajaksi laitan? Parvekkeelle kun sen laittaa alkaa samanlainen vinkuminen, joten ei kiitos. Saunaan on turha laittaa koska se näkee saunan ovesta mitä siellä tehdään, eli jos se näkee että otan pyyhkeen, hammasvehkeet tms.., niin se kamala vinkuminen alkaa. Makuuhuoneeseen koirilla ei ole mitään asiaa, koska mies ei tykkää siitä että koirat ovat makuuhuoneessa, koska ne menee sänkyyn.
Hyvä seropisakemanni, ei sillä vahtiviettiä varmaan olekkaan, koska ei sellaista ole olemassakaan, mutta tarkoitat varmaan puolustus, eli suojeluviettiä(on käytännössä reaktiivista- ja aktiivista-aggressiota), jolla tuskin on tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Voi olla, että seropin hermorakenne on vain todella huono, eli se ei pysty kasaamaan itseään. Lainasin tämän tuolta luonne testi jutuista; "Hermorakenne on synnynnäinen (ja perinnöllinen) ominaisuus. Syntyään heikkohermoista koiraa ei juurikaan pysty parantamaan, sen kanssa on vain opittava elämään. Perimältään hyvähermoinen koira kestää enemmän painetta, eikä anna pikku vastoinkäymisten vaikuttaa elämäänsä." http://www.kenneljudysmagician.com/65
Kyllä vahtivietti on olemassa. Lueppas tästä 3 eri keskustelua: 1. http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2296016-koiranpennulla-liian-kova-vahtivietti-ja-vanhemman-koiran-paimentaminen/ 2. http://keskustelu.suomi24.fi/node/6902236 ja 3. http://www.koiraneuvola.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=2&t=18116&sid=d8ea475f9dd8e14ac2f6b1cd99f46392
Luin osan noista, en kä allekirjoita itse ainakaan likikään kaikkea. Koirilla on erilaisia viettejä. Osaa pitää vaimentaa koulutuksella, osaa voi käyttää hyväkseen. MItä minkäkin yisln kanssa pitää tehdä, vaatisi melkein nähdä otuksen, että osaisi antaa varsinaisia neuvoja.
Itselläni on otus, jonka ominaispiirteisii n kuuluu epäluuloisuus, mielestäni ylikorostunut vartoimis/suojeluspyrkimys. sekä hurjan suuri palvelunhalu. Käytännössä kaikkia viettejä pyritään vaimentamaan. Saalisviettiä käytetään koulutuksessa jollain lailla hyväksi. Koira on hyvin itsenäinen ja dominoiva, mutta jonkin verran epävarma. Sen lisäksi varautunut vieraisiin ihmisiin suhteessa.
Vahtii kotia pelottomasti. Pyrkii dominoimaan. Sillä on olemassa raja, jonka jälkeen se ei ih mistä kuuntele, meillä tämä raja liittyy laumanvartijan taipumuksiin. Eli vaaroihin se ei päästä. Me emme luonnossa karhun kanssa kohdikkain pääse, eikä susienkaan.Koirat ja ihmiset, hirvet sun muut ohitetaan vaikeuksitta. Mutta kun koira on sitä mieltä, että nyt ei mennä, niin silloin keirretään suosiolla. Turhiin se ei reagoi. Sen tiedän. KOira ragoi herkästi myöskin tunnetiloihini. Jos olen hermostunut, koira hermostuu ja jännittyy heti. Äärettömän palvelunhaluinen ja miellyttämisenhaluinen otus. Minulle. Vieraiden pitää ansaita sen kunnioitus. Ei se tarkoita lahjomista. Namit se kyllä syö tarjotessa. Mutta ei niillä kunnioitusta ansaita. Moni on yrittänyt, mutta tämä koira käyttää heikkoja ja pelokkaita hyväkseen. Tälle ei perkeleitä kannata huudella, päinvastoin. Pakolla se ei ketään tottele. KOira palautuu nopeasti, se ei turhia hötkyile. Mutta oikeassa tilanteessa se tekee työtään ihan täysillä ja keskittyneesti.
KOira herättää ihastusta missä vain harrastuksissa kuljemmekin. Se näyttää päälleppäin hyvin kuuliaiselta ja "tottelevaiselta". Mutta sillä on olemassa raja, jonka jälkeen se ei ihmistä kuuntele. Meillä se raja menee karhuissa ja susissa. Jupot saa mölytä ja äristä, kunhan ei minua tai perhettä uhkaa. Mutta oikean vaaran uhatessa koira todellakin reagoi heti.
Mutta viettejä pääsäännöllisesti pyritään tosiaankin vaimentamaan. Ei pakolla. Mutta esimerkiksi vahtiviettiä on saatu kuriin ihan sillä, että emme itse reagoi kuin sanomalla, että tule tänne, ei tuo ole meidän juttumme lainkaan. On ollut tepsivin keino. Jos alan perkeleitä karjumaan, taikka menetän hermoni, tilanne vain pahenee. KOira saa todellakin vain lisävirtaa siitä, että rähjään yhdessä sen kanssa. Tämän koiran kanssa vähempi on parempi. Eikä sille makupaloja jaella kuin erikoistilanteissa. Normiasiat vaan pitää hoitua pelkällä kuuliaisuudella. Rajat laitetaan koiralle mahdollisimman vähäeleisesti, mutta selkeästi. Ja koira oppii nopeasti, kunhan asiat sille tarpeeksi selväst kerrotaan. Se hyväksyy rajat, vaikkakin pyrkii venyuttämään niitä ja kokeilemaan. Ei jokaiseen haasteeseen vastataan selkeästi ja heti. Ei, tämä ei käy tänäänkään. Jos koira aistii tipppaakaan, että hjaaja ei ole tilanteeb tasalla, se käyttääsen hyväkseen. Mutta se ei ole silloi onnellinen. Kun koiralle asettaa rajat, se on suorastaan onnellinen. Mutta pakko sano, että vasta nyt itsekkin alan tajuamaan tämän v´haastavamman otuksen kanssa nämä asiat. Vähemmän on parempi. Ja koira on onnellinen, kun saa selkeät viestit. Jos joku on kiellettyä, niin se kerrotaan koiralle heti. Ei jäädä odottelemään, että tilanne pahenee. Jos koira rähähtää toiselle koiralle, se kerrotaan heti, että ei käy. Mene pois, en tykännyt tippaakaan. Ei väkivallalla, mutta meillä toimii esimerkiksi selänkääntäminen ja aidon tunteen välittäminen hirmu tehokkaasti. Sellainen reilu meininki.
Hyvä seropisakemanni, koiran vietit voidaan jakaa neljään tai viiteen osaan, eli; laumavietti, joka lähes joka koiralla on voimakas (halu kuulua laumaan), sukupuolivietti (ei koulutuksessa voida hyödyntää), ravinnonhankintavietti, johonka myös saalisvietti kuuluu (voidaan hyödyntää hyvin koulutuksessa) ja sitten aggressio, eli puolustus-/suojeluvietti (koulutuksessa hyödynnetään lähinnä suojelukoulutuksessa), sekä pako-, eli väistämisvietti.
Loppu onkin sitten koiran luonnetta ja oikeasti kun en tiedä minkä luontoinen koirasi on, niin vaikea on neuvoja antaa. Käyttäytyminen voi olla myös ns. tyhjäkäyntiä eli sijaiskäyttäytymistä, jolloin jostain syystä koiran viettivire pääsee nousemaan ja lähes kaikki liike on riittävä viettiärsykkeeksi ja näin koira purkaa sitä liian korkeaa viettivirettään jollain muulla tavalla, näin se suojelee omaa hermorakennettaan, joka siis voi tällaisessa tapauksessa olla hyvin puutteellinen. Kuitenkin normaalin hermorakenteen, mutta korkeaenergisen koiran vuotamiseen puututaan juuri rauhoittumisen kautta, eli ei toimintaa tai koiran huomioimista ennen kuin se rauhoittuu. Itse olen joskus istuskellut kannon nokassa tai puistonpenkillä puolituntia, kun koira on liian töpinöissään lähteäkseen esim. jäljelle. Tämä yleensä vain silloin jos koira ei ole päässyt purkamaan omia vietti/energiapatoutumiaan.
Käytä koirasi luonnetestissä, niin ehkä paremmin pääset eteenpäin tässä asiassa.
Ai voiko sekarotuisenkin viedä luonnetestiin? Tuota en ole kuullutkaan. Luonteeltaan tuo on energinen, villi (vetää hihnassa jos annetaan,höseltää minkä kerkiää eli just jonkun pallon kanssa jaksaa riehua monta tuntia), jääräpäinen (3,5-4v meni ennen kuin sain sen kävelemään suhkot nätisti hihnassa, nyt ei siis vedä enään paljoa), rakastaa uimista- ja lapsia yli kaiken. Siinäpä ne suunilleen olisi. Lintujen perään myös lähtijä, sekä muittenkin eläinten, jos antaa vaan mennä (ei siis anneta). Perässä "hiihtäjä" tulee aina perässäni vessaan (jos jätän oven raolleen, niin kohta se on sepposen selälleen kun kuonolla pukkaa sen auki), ihan sama toisaalta minne meet, niin tulee perässä.
Sekarotuista ei virallisesti voi viedä luonnetestiin, mutta kyllä sitä varmaan joku suostuu katsomaan.
Kiitos tiedosta :)
Mun porokoira piippaa kun sillä on tylsää ja se toivoo toimintaa
Mitä jos keksisit koiralle vaihtoehtotoimintaa, kun lähdette ulos: tuo kenkä, tuo hihna, hae pallo jne. ettei koiran tarvitse "odottaa", vaan se tekee oman työnsä uloslähdön edellytyksenä?
Muuten hyvä idea, mutta kun tuo tonttu (seropi) ei osaa tuoda muuta kuin pallon. Ja jos sille pallon antaa, niin se alkaa sen kanssa riehumaan, joten ei sekään ole hyvä idea. Kengän tai hihnan jos osaisi tuoda, niin sitten olisi siis hyvä idea.