En saa enää millään juhlafiilistä, vaan masennun ja tylsistyn.

Lopulta lähden pois kesken juhlien.

Tämä on kolmas kerta tänä vuonna kun teen näin. Ja jokaisella kerralla olen ollut selvinpäin. Vaikka juhlat olisivat kokonaisuudessaan ihan mukavat, en pysty saamaan juhlafiilisä millään kun on selvinpäin. Olen yksin, hiljaa & kaikenlisäksi selvinpäin. Muut juovat ja ovat vapaantuneempia. En jaksa, halua juoda. Kymmenen aikaan alan jo kyttäämään kelloa, voisiko lähteä kotiin ja kaikki ihmettelevät. On sellainen ulkopuolinen olo. Jotenkin kännissä kaikki oli paljon hauskempaa.

Kaverin synttäreiltä lähdin kesken illan koska oli vaan niin kamalan tylsää itsellä eikä kukaan jutellut. Johtuen myös siitä että olin yksin sohvalla ja sellainen hiljaisen oloinen. Enkä vaan saanut sitä juhlafiilistä.. Tuntuu vaan pahalta kun toiset on järjestänyt tuskalla ja vaivalla juhlat ja minä heti ensimmäisenä lähden kun aika kuluu niin hitaasti ja itsellä on todella tylsää ja olo seuraton. Enkä keksi kenellekkään mitään kerrottavaa kun kaikki ovat ihan fiilis katossa ja juovuksissa.
Tässä tunnetilassa en jaksaisi edes jutella mitään muiden kanssa. Väkisin juttelu ahdistaa.

Kännissä oli aina paljon hauskempaa mutta selvinpäin juhlissa meinaan siis niin tylsistyä ja syrjäytyä. Miten tulen jaksamaan tälläistä ahdistuksen tunnetta jos jatkossa olen vielä selvinpäin? Lopetan vaan yksinkertaisesti juhlimisen? Tai sen paikalla olemisen?

Poikaystävä juuri sanoi että sitä harmittaa puolestani, että olen yksinäisen ja masentuneen näköinen aina juhlissa. En tee sitä tahallani kylläkään, mutta sen näkee naamastani jo mitä mieltä olen.

Tahtoisin tästä tunnetilasta eroon, se syö vaan minua aina juhlissa niin pahasti enkä saa sitä vaihdettua millään positiiviseksi ajatteluksi :(