Haluatteko, että kerron teille tarinan, jonka kuulin eilen tyttäreltäin? Ei se mitään, kerron sen kumminkin:
AIVOT
Joukko sukulaisia oli kokoontunut odotushuoneeseen sairaalassa, jossa
heidän vakavasti sairastunut omaisensa oli hoidettavana.
Viimein lääkäri saapui uupuneen näköisenä:
"Valitettavasti minulla on huonoja uutisia. Ainoa toivo
sukulaisellenne on aivojen siirto. Se on uusi kokeellinen toimenpide,
melkoisen riskialtis ja lisäksi joudutte maksamaan aivosiirrännäisen
itse."
Kotvan kuluttua joku kysyi: "Kuinkahan kalliita aivot ovat?" Lääkäri
vastasi välittömästi: "Miehen aivot 50.000 ja naisen aivot 2.000."
Vastauksen kuullessaan miehet yrittivät olla hymyilemättä ja välttivät
katsomasta naisia silmiin.
Joku ei voinut olla virnistämättä. Eräs miehistä ei kyennyt
hillitsemään uteliaisuuttaan, vaan kysyi:
"Miksi miehen aivot ovat niin paljon kalliimmat kuin naisen?" Lääkäri
hymyili hänen lapselliselle tietämättömyydelleen ja
vastasi: "Sehän on aivan normaalia hinnoittelupolitiikkaa. Naisten
aivojen hintaa on pakko laskea, koska ne ovat käytettyjä." "Ja siksi
toisekseen, toimivat miehen aivot ovat harvinaisuus..., niitä on
vaikea löytää."
AIVOT
Joukko sukulaisia oli kokoontunut odotushuoneeseen sairaalassa, jossa
heidän vakavasti sairastunut omaisensa oli hoidettavana.
Viimein lääkäri saapui uupuneen näköisenä:
"Valitettavasti minulla on huonoja uutisia. Ainoa toivo
sukulaisellenne on aivojen siirto. Se on uusi kokeellinen toimenpide,
melkoisen riskialtis ja lisäksi joudutte maksamaan aivosiirrännäisen
itse."
Kotvan kuluttua joku kysyi: "Kuinkahan kalliita aivot ovat?" Lääkäri
vastasi välittömästi: "Miehen aivot 50.000 ja naisen aivot 2.000."
Vastauksen kuullessaan miehet yrittivät olla hymyilemättä ja välttivät
katsomasta naisia silmiin.
Joku ei voinut olla virnistämättä. Eräs miehistä ei kyennyt
hillitsemään uteliaisuuttaan, vaan kysyi:
"Miksi miehen aivot ovat niin paljon kalliimmat kuin naisen?" Lääkäri
hymyili hänen lapselliselle tietämättömyydelleen ja
vastasi: "Sehän on aivan normaalia hinnoittelupolitiikkaa. Naisten
aivojen hintaa on pakko laskea, koska ne ovat käytettyjä." "Ja siksi
toisekseen, toimivat miehen aivot ovat harvinaisuus..., niitä on
vaikea löytää."
Vastaukset 63
Vanhimmat
asian selkeämmin esittää.
Voihan joku vääntää asian toisinkin päin.
Valitan miehet ,totuus on joskus julmaa.
No ,ei nyt suututa kumminkaan, kyllä joskus välähtää ,,,,miehelläkin ,,;))))) pioni
aamun piristykseksi minäkin.
SIRKUS.
Sirkus oli tullut kirkonkylää. Mummo alkoi kärttää vaarilta, että mentäisiin katsomaan.
- Mitä hullua, ei sirkuksessa ole mitään katsomista, vaari tuhahti.
- Siellä kuulemma alastomat naiset ratsastavat valkoisilla hevosilla, mummo tiesi.
- Vai niin, vaari virkistyi.- Pitää sitten mennä katsomaan. En ole aikoihin nähnyt valkoista hevosta.
OPPIMATON.
Hutun Tane oli koko ikänsä työskennellyt Kotkan satamassa.
Eräänä päivänä hän putosi mereen ja hukkui. Jonkin ajan kuluttua muuan vanha tuttava tapasi Tanen lesken ja kysäisi tavanomaisten surunvalittelujen jälkeen;
- No, jäikö siltä Tanelta edes mitään perintöä?
- Jäihän siltä säästöjä yli viisikymmnetä tuhatta.
- Ajatella! Eikä Tane edes osannut kunnolla lukea eikä kirjoittaa.
- Eikä onneksi uidakaan, lisäsi leski.
Kyllä piristi!
Se tanen leski sai sen turkin josta aina puhui miehelleen.
Vai kuinka siinä kävi, saiko?
Terv: Lokari.
ALVAR K
Ollet sama Helena, joka väitti meilatenkin minua syyttäen ALVAR K:n kuolemasta.
Vastaatko koskaan perättömiin viesteihisi? . Kirjar ja muutama muu pirttiläinen samassa mukana emäntineen.
Suomalainen ja ruotsalainen kiistelivät siitä, kumman äidinkieli on
kauniimpaa. Koska sopuratkaisua ei löytynyt, päätettiin pyytää
puolueetonta apua englantilaiselta kielentutkijalta. Tutkija pyysi
kumpaakin osapuolta kääntämään seuraavan Percy Shelleyn runonsäkeen omalle
kielelleen:
Island, island,
Grassy island,
Grassy island's bride.
Ensin tuli suomalaisen vuoro. Hän käänsi:
Saari, saari,
Heinäsaari,
Heinäsaaren morsian.
Sitten käänsi ruotsalainen:
Ö, ö,
Hö ö,
Hö ös mö.
vaikka loppu menikin vähän tuhmaksi.
Toimistoon oli hankittu uusi tietokone, jota henkilökunnan päällikkö ylpeänä esitteli:
- Tämä kone korvaa parikymmentä konttorityttöä.
_ Katsotaan nyt, kuinkahan käy henkilökunnan pikkujoulujuhlissa, kuului epäilevä ääni henkilökunnan joukosta.
Mua ujostuttaa.
Mies kertoi parhaalle ystävälleen:
-"Työstä kotiin palatessani olen kahdesti löytänyt vaimoni toisen miehen sylistä. Mitä voisin tehdä sen estämiseksi".
-"En osaa sanoa", ystävä vastasi."Mitäpä jos jäisit ylitöihin".
Puhelin soi. Mies sanoo vaimolle:
"Jos minua kysytään sano etten ole kotona".
Vaimo vastaa puhelimeen;
- Virtasella.--- Valitettavasti hän on kotona.
- Minähän käskin sanoa että en ole kotona, karjaisi mies.
- Ei se puhelu sinulle ollutkaan, sanoi vaimo suljettuaan puhelimen.
Avioliitto (Osa I)
Perustavallinen machomies meni naimisiin hyvännäköisen naisen kanssa. Ja
häiden
jälkeen, hän kertoi muutaman säännön: "Minä tulen kotia milloin
haluan, jos haluan ja siihen aikaan kun haluan. Enkä odota riitaa sinulta.
Minä odotan mahtavan illallisen olevan pöydässä, ellen ole kertonut, että
en tule illalliselle kotiin. Lähden metsästämään, kalastamaan, ryyppäämään
ja pelamaan korttia silloin kun haluan vanhojen kavereideni kanssa ja
äläkä vaan nalkuta siitä. Nämä ovat sääntöni. Onko
vastalauseita?" Hänen uusi morsiamensa sanoi: "Ei, se käy ihan hyvin
minulle.
Kunhan ymmärrät, että täällä harrastetaan seksiä joka ilta seitsemältä...
olit sinä täällä taikka et."
(ONPA NAINEN HYVÄ!)
Avioliitto (Osa II)
Aviomiehellä ja vaimolla oli katkera riita heidän 40-vuotishääpäivänään!
Aviomies huutaa: "Kun sinä kuolet, minä hankin sinulle hautakiven, jossa
lukee "Täällä makaa vaimoni - alati kylmänä"." "Vai niin!?"
vaimo vastaa.
"Kun sinä kuolet, minä hankin sinulle hautakiven, jossa lukee "Täällä
makaa aviomieheni - kovana vihdoinkin"."
(AVIOMIES KERJÄSI TÄTÄ!)
Avioliitto (Osa III)
Aviomiehellä (lääkäri) ja hänen vaimollaan oli riita aamiaispöydässä.
Aviomies nousee raivoissaan ja sanoo: "Sinusta ei ole mihinkään
sängyssäkään." Ja lähtee ulos talosta rajuilman lailla.
Jonkin ajan jälkeen hän tajuaa, että oli kurja ja päättää korjata asian
ja soittaa vaimolleen. Vaimo tulee puhelimeen vasta monen soiton jälkeen ja
närkästynytnyt aviomies sanoo: "miten kesti noin kauan vastata
puhelimeen?" Aviovaimo vastaa: "Olin sängyssä." "Sängyssä näin aikaisin,
tekemässä mitä?" "Saamassa toista mielipidettä!"
(YEP, TÄTÄ AVIOMIEHEN OLISI PITÄNYT OSATA ODOTTAA!)
Avioliitto (Osa IV)
Miehellä oli kuusi lasta ja hän oli erittäin ylpeä heidän saavutuksistaan.
Hän on niin ylpeä itsestään, että alkaa kutsua vaimoaan, "Kuuden äidiksi"
huolimatta vaimon estelyistä. Yhtenä iltana he menivat juhliin.
Mies päättää, että on aika lähteä kotiin ja haluaa tietää onko
hänen vaimonsa myös valmis lähtemään. Hän huutaa suurella äänellä,
"Lähtisimmekö kotiin kuuden äiti?" Hänen vaimonsa närkästyi hänen
aviomiehensä
tahdittomuudesta ja huutaa saman tien takaisin, "Ihan milloin vain, neljän
isä."
(NÄIN SITÄ PITÄÄ, NAINEN!)
Jumala on ehkä luonut miehen ennen naista, mutta ainahan
ensin pitää tehdä luonnos, vasta sitten mestariteos.
Mistäs jutut kaivoit? Hupaisat olivat.
Kyllä ne naisetkin osaa!
Pariskunta oli ollut naimisissa 35 vuotta.
Heidän 60-vuotispäivänsä lähestyessa heidän luokseen tuli haltijatar, joka sanoi, että kumpikin saisi toivoa yhden toivomuksen.
Vaimo halusi matkustaa maailman ääriin. Taikasauva heilahti ja hupsis! Naisen kädessä oli matkaliput.
Mies sanoi:"Toivoisin, että minulla olisi itseäni 30 vuotta nuorempi vaimo"
Taikasauva heilahti jälleen, ja hupsis! Samassa mies oli 90-vuotias.
Tasan ei käy nuo onnen lahjat!
Tämä viimeinen vedos oli poikani lähettämä sp. minua piristämään.
Nyt kauniita unia!
Eräällä pariskunnalla tuli täyteen 50 vuotta,
naimisissa oloa, vaimo kysyi mieheltään.
Kyllä kai sinä viet minut sitten ulos syömään.
Johon mies vastasi, minulla on jo perunakattila
tulella, kannan vielä pöydän tuonne lumihankeen,
voimme sitten syödä ulkona.
Hääpäivä oli nimittäin tammikuulla.
arkipäiväistyy,mutta onnea voi olla tälläinenkin.
Kaikki on kauempana kuin ennen.
Kadun kulmaan on kaksi kertaa pitempi matka ja olen huomannut, että sinne on lisätty kukkula.
En enää juokse linja-auton perässä.
Se lähtee nopeammin kuin ennen.
Tuntuu siltä, että portaat tehdään jyrkemmiksi kuin ennenvanhaan.
Ja oletko huomannut, miten pientä tekstiä nykyisin käytetään sanomalehdissä?
Ei kannata pyytää ketään lukemaan ääneen,
kaikki puhuvat niin hiljaisella äänellä,
että tuskin kuulen heitä.
Vaatteiden materiaali on niin kippanaa nykyisin.
Varsinkin vyötäröllä.
On melkein mahdotonta ylettyä kengännauhoihin.
Enkä tiedä miksi.
Jopa ihmisetkin ovat muuttuneet, he ovat niin paljon nuorempia kuin ennen kun olin heidän ikäisensä ja toisaalta taas
ikäiseni ihmiset ovat niin paljon vanhempia kuin minä.
Tapasin entisen koulutoverini tässä eräänä päivänä.
Hän on vanhentunut niin tavattomasti, ettei hän edes tuntenut minua.
Ajattelin tuota ihmisparkaa kammatessani tukkaani tänä aamuna
ja kammatessani katsoin kuvaani peilistä.
Ajatella, eivät ne osaa enää tehdä edes kunnon peilejä.
- - - - -
Silti: HYVÄÄ MIELTÄ TOIVOTTELEN!
huomioita sinulla näin sunnuntaiaamuna.
En kyllä katso peiliin, ne ovat todella huonoja nykyään.
Mutta olkoon vanhuus ilomme:
Muuan 80-vuotias meni ostamaan kuulolaitetta.
Myyjä kertoi, että laite maksaisi 500 Euroa.
Vanhus mietti hetken, mutta sanoi sitten:
-En ole koskaan kuullut keskustelua, joka olisi 500 euron arvoinen.
Kuulolaite jäi kauppaan.
iän myötä, kuten edellisessä viestissä Helena kertoi. Nuorena asiat hoidetaan taas...
Autuaampi antaa.
Nuori mies tuli vaivautuneen näköisenä ison tavaratalon kassalle maksaakseen ostoksensa,- hempeät naisten alusvaatteet - ja sanoi myyjälle:
" Tämä on syntymäpäivälahja vaimolleni."
" Voi miten herttaista ", totesi myyjä," Milloin hänen syntymäpäivänsä muuten on?"
" Ei hänen, vastasi mies, " vaan minun. "
masentaviahan nuo huomiot olivat kieltämättä, huulenheittona saatuja, mutta osittaisia totuuksiakin.
Pirteämmät versiot onneksi teiltä! Heippa!
Pariskunta oli ollut melkeen 40 vuotta aviossa niin vaimo kysyi .Tapanko kanan juhlan kunniaksi.
Johon mies vastasi : Eihän se sen kaman vika ollut.
Lumen muuttumisen? Muistanette, että olen sen kertonut.
Niin, vielä tuokin seikka, että muisti pätkii! -
Nimittäin minä en ainakaan muista.
No, miten se lumi tarinassasi muuttuu? Kerro. Sulaa tietty!
Väsyivät.
Pikku - Kalle oli isää vastassa ovella.
" Isä, minä sain tänään vähän viskiä."
" Miten ihmeessä?" isä kauhisteli.
" Kun äiti ja postinkantaja ottivat, niin minäkin sain vähän."
" Et kai tuulut sairaaksi?"
" En tippaakaan. Mutta äidin ja postinkantajan täytyi mennä hiukan pitkäkseen lepäilemään."
teillä. Tuo postinkantaja taitaa olla sellainen perinteinen kotirouvien lämmittäjä.
Tässä näin sitten:
Alpo: Sanohan Tauno, mikä neuvoksi, kun hehku on
haihtunut avioliitostani?
Tauno:Mikset hanki lemmenseikkailua elämääsi,
pientä vipinää, niin kyllä se ssiitä.
Alpo: Entäs, jos vaimoni saa tietää siitä?
Tauno:Mitä joutavia, elämmehän 2000-luvulla.
Olemme vapaamielisiä. Vaimosi ymmärtää.
Kerro vain asiasta vaimollesi.
Kotona:
Alpo: Kultaseni, olen ajatellut, että pieni
syrjähyppy voisi tuoda meidät lähemmäksi
toisiamme.
Vaimo:Turha luulo, olen kokeillut sitä. ei
auttanut.
Pikku Kalle oli oikeudessa syytetynä lapsenelatus asiassa.
Äiti toimi puolustusasianajajana ja otti Pikku Kalle kikkeli käteensä jäa näytti sitä sanoen tuomarille:"Luuletteko, että tällä pilillä olisi tehty raskaaksi joku nainen?
Kalle kuiskasi äidille: "Lopeta mutsi, tai me hävitään tämä juttu!"
Sinä vierailit oikeussalissa.
Minäpä käväisen seurakuntasalissa:
Saarnaaja hehkutti seurakunnalleen:
"Nouskaa seisomaan, jos haluatte päästä taivaaseen."
Kirkkoväki nousi, yhtä lukuunottamatta ,ylös.
Saarnaaja: "Tarkoitatteko tuolla sitä, ettette halua taivaaseen"
Uppiniskainen sanankuulija:"Totta kai haluan, sitten kun minä kuolen. Minä vain luulin, että keräsitte kuormaa jo nyt".
Kaksi autoilevaa miestä saapui Pyhän Pietarin eteen peräkkäin
P.P.n tenttikysymyksenä oli: Oletko koskaan pettänyt vaimoasi?
Ensimmäisenä tullut vastasi silmää räpäyttämättä, "en niin kertaakaan".
Jaaha, tässä on Sinulle Mersun avaimet palkkioksi nuhteettomuudestasi, sanoi Pietari, ajele sillä taivaantiellä.
Seuraava autoileva mies sai saman kysymyksen.
Alaspäin pälyillen hän mutisi: "No, pari kertaa tuli petettyä".
Aja sinä sitten Ladalla, oli Pietarin hiukan moittiva toteamus.
Miehet kohtasivat myöhemmin taivaantien huoltoasemalla ja mersuisti itki katkerasti.
Mitäs Sinä nyt noin, uusi Mersu ja kaikki.
Juu, juu, sai Mersuisti itkultaan vastattua, "mutta kun muija tuli vastaan potkulaudalla".
Blondilla oli yöpöydällään kaksi lasia, toinen täynnä vettä, toinen tyhjä.
"Kun ei tiedä aina onko jano vai ei"
Blondi haluaa aina ajaa Volvolla.
" Siinä kun ratissa lukee VOLVO, niin muistaa kumpi puoli on vasen, kumpi oikea."
Naapurin rouvat olivat keskenään sotajalalla.
Blondi oli ripustamassa pyykkiä kuivumaan ja naapuri seisoi vieressä katsellen toimitusta ivallinen hymy huulillaan.
" Mitä siinä töllistelet? kivahti blondi. Etkö ole enne nähnyt pyykkiä kuivatettavan?"
" Olen kyllä, mutta yleensä se on aina ennen pesty."
Ja taas sataa, vaihteeksi. No, ei se mitään, tähän tottunee. Olkaatte onnellisia siellä Pohjois-Karjalassa, teillä karttojen mukaan on poutaa!
Viikon voimakkaimman sadepäivän ratoksi tässä vähän pitempi tarina:
Harmittaako joskus, kun törmää tilanteeseen, jossa muutokset kaatuvat sanoihin "näin on aina tehty"? Älä huoli, paljon suuremmatkin asiat
saattavat olla kiinni vanhoista toimintatavoista.
Yhdysvalloissa rautatiekiskojen väli on 4 jalkaa 8.5
tuumaa.(4'8.5") Aika
outo luku, eikö vain? Miksi näin siis on?
No tietenkin siksi, että Englannin rautatiekiskot ovat samalla
välillä ja
Amerikan rautatierakentajat olivat lähtöisin Englannista.
Vaan mistä mahtaa johtua tuo samainen kieltämättä epämääräinen mitta
Englannin rautateillä?
Ensimmäiset junanvaunujen rakentajat olivat entisiä
hevoskärryjen tekijöitä
ja he luonnollisesti käyttivät samaa raidevälimittaa kuin
hevoskärryissäkin.
Entä mistä ihmeestä tuo mitta tuli hevoskärryihin?
Jos hevoskärryjen raideväli olisi erilainen olisi riski pyörän
särkymisestä
ollut suuri, sillä vanhojen tiepohjien urat olivat juuri
tuolla välillä.
Ja ketkä rakensivat Englannin vanhan päätieverkon urineen päivineen?
Tietenkin Roomalaiset, jotka rakensivat teitä pitkin Eurooppaa legiooniensa käyttöön.
Roomalaiset sotavaunut siis kaiversivat teihin urat, joita toisten
tienkäyttäjien oli seurattava välttääkseen pyörärikot.
Koska sotavaunut rakennettiin Rooman keisarikunnassa olivat ne kaikki
tietenkin keskenään samanlaisia ja raidevälistä muodostui näin ollen
Euroopan laajuinen standardi.
Yhdysvaltojen rautateiden raideväli 4' 8.5" on siis saanut
alkunsa Rooman
valtakunnan sotavaunuista.
Joten seuraavan kerran, kun käteesi annetaan spesifikaatio ja mieleesi
nousee kysymys mistähän hevon perseestä tämäkin mitta on
peräisin muista,
että Roomalaiset sotavaunut suunniteltiin leveydeltään
sellaisiksi, että
niiden aisojen väliin mahtuu juuri kaksi keskiverto vetohevosta.
Vaan ei tämä tähän pääty.
Alunperin avaruussukkulan kantorakettien suunnittelija olisi
halunnut tehdä
niistä hieman paksummat paremman hyötysuhteen saavuttamiseksi.
Valitettavasti vain raketit valmistavan tehtaan ja
laukaisupaikan välisellä
rautatiellä on tunneli, johon rakettien oli mahduttava.
Tunnelin läpi kulkee vain yksi kiskopari ja kustannusten
vuoksi tunnelista
oli tehty vain hieman kiskoja leveämpi ja kuten nyt tiedämme
tuo mitta on
aika liki kahden hevosen takamusten yhteen laskettua leveyttä.
Joten yksi avaruussukkulan, erään maailman kehittyneimmän
kuljetusvälineen,
päämitoista on itse asiassa peräisin kahden vuosituhannen takaisten
vetohevosten takamusten leveydestä.
On siis aivan turha tulla väittämään, etteikö hevosen
takamuksella olisi mitään
merkitystä.
1.Yksi elämän suurista mysteereistä on, kuinka puolen kilon karkkipussi voi muuttua kahdeksi ja puoleksi kiloksi läskiä.
2. Paras tapa unohtaa kaikki (muut!) murheensa on käyttää liian pieniä kenkiä.
3. Pikkukaupungissa asumisessa on se hyvä puoli, että vaikka et itse tiedä, muut kyllä tietävät.
4. Joskus luulen ymmärtäväni kaiken, mutta sitten tulen tajuihini.
5. Lopetin hölkkäämisen, kun reiteni hankasivat toisiaan vastaan ja shortsini syttyivät palamaan.
6. Laihat ihmiset ärsyttävät. Varsinkin silloin, kun he väittävät, että "joskus ei vain muista syödä". Minä voin unohtaa osoitteeni, äitini tyttönimen ja avaimeni, mutta milloinkaan en ole unohtanut syödä.
7. Ystävältäni menivät e-pillerit ja Valiumit sekaisin. Hänellä on 14 lasta, mutta hän ei juurikaan välitä.
8. Joidenkin naisten ongelma on, että he innostuvat ensin suunnattomasti jostain mitättömästä ja sitten menevät sen kanssa naimisiin.
9.Eikö olekin ihmeellistä, kuinka nopeasti vaate voi kutistua komerossa.
Iloksi ja lohduksi kaikille ihanille naisille!
piristi nuo tosi asiat, miten ne voikaan olla noin intoa herättäviä.(ehkä joillekin inhoa)
Hyvä Helena ,tälläistä silloin tällöin kaipaa,kiittäen pioni*
Kiitos kiittämisistä. Jotain tässä olen suoltanut, kun oma pää on ollut tyhjää täynnä. Toisekseen nuo tekstit saadessani ovat minua piristäneet, niin miksi en jakaisi iloa.
Ja nauraa hekottelen toisten kertomille kunnon vitseille.
Joitakin inhoittaneetkin? Aivan varmasti ovat. Makuja kun on monia.
"Inhottavuuksiin" tuolla toisaalla en tunnu löytävän tällä hetkellä itseltäni mitään, kaikki on niinkuin on ja saavat olla.
onnellinen ,jos ei mikään inhota.
Tuo aihe tuli toisen ideana ja laitoin vain.
Inho on vahva sana, ehkä " pidä "olisi parempi, mutta sanaleikkiähän täällä leikitään.
Ehkä ei paatoksella kukaan tunteitaan esitä ja inhokin voi olla lievempää,mutta sitäkin tunnetaan.
Ihmisillä on tunteet aina päällä ,millaiset ,tilanne ratkaisee.
Ihana on havaita ,jos ei inhon tunteita tunne.
Sanan tilalle käy moni muukin tunne sana,nyt se oli inho.
Valoisat tunteet on aina myönteisiä ,kiitti niistä ,pioni*
"Kaunosieluisena" ;) - useimmiten - en pidä sanasta inho.
Heippa hyvät ystävät,
Olkaat siis tarkkana, kun kirjoittelette sähköpostiosoitteita.
Tässä kerron virheellisen sähköpostiosoitteen eräästä seurauksesta. Hyvää päivän jatkoa!
> VÄÄRÄN SÄHKÖPOSTIOSOITTEEN VAHINGOLLISUUS
>
> Keski-ikäinen pariskunta Pohjois-Amerikassa kaipasi etelän lämpöön.
> Niinpä he päättivät matkustaa Floridaan vieläpä samaan hotelliin jossa
> olivat viettäneet hääyönsä 20 vuotta sitten.
>
> Miehellä oli vapaata, joten hän matkusti päivää aikaisemmin.
> Saavuttuaan perille hän huomasi, että hotellihuoneessa oli tietokoneet
> ja hän päätti lähettää vaimolleen sähköpostiviestin.
> Yksi kirjain sähköpostiosoitteessa meni kuitenkin väärin ja posti päätyi
> papin leskelle, joka oli juuri tullut miehensä hautajaisista kotiin ja
> halusi läpikäydä saapuneen postin sisältävät surunvalittelut sukulaisilta ja ystäviltä.
> Lesken poika löysi hänet pyörtyneenä tietokoneen ääreltä ja hän luki näytöltä:
> "Rakkaalle vaimolleni. Olen juuri saapunut perille. Tiedän, että yllätyt kuullessasi
minusta. Niillä on tietokoneet täällä nykyään ja sähköpostia saa lähettää läheisille ja tutuille.
Olen juuri kirjautunut sisään. Kaikki on valmista sinun huomista saapumistasi varten. Odotan innolla tapaamistasi.
Toivottavasti pääset tänne yhtä vaivattomasti kuin minä.
P.S. Täällä on todella kuuma."
ÄLÄ LUULE LIIKAA
Kalle lähti muijansa kanssa parannuskokoukseen,
Saarnaaja lupasi että jos ihmiset rukouksen aikana
panevat kätensä sairaan kohdan päälle, heidsän vikansa paranee.
Kalle lykkäsi oitis kätensä sepalukseen, jolloin muija raotti silmiään rukouksesta ja supisi:
" Älä nyt helvetissä. Sehän lupasi vain parantaa, ei herättää kuolleista!"
Terveisiä ensin Kirjarille. Kiitos ajatuksesta lähettää nuotteja. Palaan asiaan kun ehdin.
On vähän kiireitä.
Mutta asiaan:
Pomo kysyy alaiseltaan:
"Uskotko kuolemanjälkeiseen elämään""?
"Kyllä", vastaa alainen.
"Sepä hyvä", pomo sanoo.
"Nimittäin eilen, sillä aikaa kun sinä olit isoäitisi hautajaisissa, hän piipahti tänne tervehtimään sinua".
Minä häivyn muutamaksi päiväksi. Teen reissun Karjalaan ja Savoon.
Kirjoittamisiin!
P.S.Huvitti vähän, kun Ellu sanoi minun hanuria soittelevan. Niin se tuo tieto muuttuu matkatessaan.
Enkä minä sitä kitaraakaan hyvin soita, kunhan nyt vähän näppäilen.
Mitä eroa on näillä?
Kiitos, Rituli ja Kirjar, vinkistä!;)
Lopettelen minä muutenkin jo näiden tarinoiden lähettämiset. Ettei tarvitse ruveta tässä nuottejakin tulkitsemaan!;))
Älä ihmeessä lopeta!
Mikään ei herätä niin kuin hyvä juttu.
Nuotti asia on Tannerin kupleteista, ei toki näistä hyvistä jutuista.
Näille nauretaan kukin omalla nuotilla!
Lisää toivon....
Tuo vain sopi niin hyvin...
Totta puhuen - olen tyhjä niistä! Ja tiedoksi vielä, että ne olivat lasteni minulle lähettämiä piristyksiä. Jäljellä olisi vielä sellaisia kuvallisia, mutta niitä en pysty siirtämään, en ainakaan osaa...
Ja - Alvar K:ta odottelen!
Mutta jatkakaa te muut. Ehkä minäkin tilaisuuden tullen.
olkoon sarjan viimeiseni:
Eräs mies voitti lotossa jättipotin ja päätti, että nyt hän menee sanomaan
sille saamarin pomolle, että se on työt nyt sitten hänen kohdallaan tehty.
Juuri kun hän oli tarttumassa pomonsa huoneen ovenkahvaan, ovi aukesi ja
pomo sanoikin, että olisi vähän asiaa. "Meillä on nyt niin huono tilanne,
että joudumme irtisanomaan sinut, mutta maksamme kyllä korvauksena kolmen kolmen vuoden palkan."
No sehän kävi miehelle oikein hyvin. Mies päätti,
että nyt hän menee ostamaan itselleen uuden mersun.
Kun hän meni
autokauppaan, niin heti alkoi musiikki soida, raketit ja serpentiinit
lennellä. Mies oli liikkeen 100.000:s asiakas ja sai mersun ilmaiseksi.
Mies meni kotiinsa ja otti kunnon ison sikarin ja konjakkia.
Hän meni ikkunan ääreen ja kuuli, kuinka auton jarrut kirskuivat ja kuului kova rämäys.
Mies näki vaimonsa jääneen auton alle ja vaimo makasi nyt aivan liikkumattomana tiellä.
Mies otti pitkän huikan konjakkia ja totesi: "Kun kulkee, niin sitten kulkee”.
- - -
OIKEIN HYVÄÄ VIIKONLOPPUA KAIKILLE!
HYMYILLÄÄN! :)
Koko viikon pidin mielessäni, että perjantaina on Alvarin päivä, pitää muistaa onnitella ja samalla pyytää häntä palstallemme takaisin mm. kertomaan ihan oikeita tarinoita. Onneksi Anu toisaalla muistutti.
"Sinun nimipäiväsi tänään on,
siis elä-, elä-, elä-, eläköön!
Ja älköön intosi laimentuko,
se kauan, kauan, kauan, kestäköön!"
TULE JO TAKAISIN!
Sydämellisesti onnitellen Helena
Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon.
Se rikastuttaa häntä, joka sen saa, muttei tee antajaansakaan köyhemmäksi.
Se kestää vain hetken, mutta joskus sen muisto säilyy ikuisesti.
Kukaan ei ole niin rikas ja vaikutusvaltainen, että pystyisi tulemaan toimeen ilman sitä, eikä kukaan niin köyhä, ettei se häntä rikastuttaisi.
Hymy luo onnea kotiin, hyvää tahtoa liike-elämään ja on ystävyyden tunnus.
Se tuo levon väsyneelle, ilon lannistuneelle, auringonpaisteen murheelliselle ja on luonnon paras vastamyrkky kaikkiin huoliin.
Siitä huolimatta sitä ei voi ostaa, kerjätä, lainata tai varastaa, sillä toisinaan sillä ei ole mitään arvoa kenellekään kuin poisannettuna.
Jotkut ihmiset ovat liian väsyneitä hymyilläkseen. Hymyile sinä heille, sillä ei kukaan niin suuresti hymyä tarvitse, kuin hän, joka ei enää jaksa hymyillä.
Kaunis nainen:
3-vuotiaana: Katsoo itseään peilistä ja näkee prinsessan
8-vuotiaana: Katsoo itseään peilistä ja näkee Tuhkimon
15-vuotiaana: Katsoo itseään peilistä ja näkee ruman sisarpuolen
"Äiti, en voi lähteä ulos tämän näköisenä!"
20-vuotiaana: Katsoo itseään peilistä ja näkee liian lihavan
tai liian laihan, liian lyhyen tai liian pitkän, liian
rintavan tai liian laudan ... mutta päättää siitä huolimatta lähteä ulos.
30-vuotiaana: Katsoo itseään peilistä ja näkee liian lihavan
tai liian laihan, liian lyhyen tai liian pitkän, liian rintavan tai liian laudan... ja toteaa, ettei ole aikaa parannuksiin,
joten lähtee ulos joka tapauksessa.
40-vuotiaana: Katsoo itseään ja näkee liian lihavan tai liian
laihan,liian lyhyen tai liian pitkän, liian rintavan tai liian laudan, mutta
toteaa, että "No, ainakin olen puhdas!" ja lähtee ulos joka tapauksessa.
50-vuotiaana: Katsoo itseään peilistä ja näkee että: "on" ...
ja menee ihan minne itseä huvittaa.
60-vuotiaana: Katsoo itseään peilistä ja palauttaa mieleensä
kaikki ne ihmiset, jotka eivät enää edes voi katsoa itseään.
Menee ulos, valloittaa koko maailman, löytää viisauden, ilon
ja kaikki hurmaavat mahdollisuudet... ja nauttii elämästään täysillä.
80-vuotiaana: Ei juurikaan vaivaudu enää katselemaan itseään peilistä.
Pistää violetin hatun päähänsä ja menee ulos pitämään hauskaa
koko maailman kanssa.
Ehkä meidän kaikkien pitäisi kiskaista tuo violetti hattu
päähän jo hieman aikaisemmin...
- - - - -
Joopa-joo! Mutta kun kotona on niin hyvä olla!
Laulun sanoin:"Elämä on elämää varten annettu. Ja se on ihanasti sanottu".
Tai ainakin jotenkin noin.
Oli vain linkkinä, tässä helpompi versio,,, hupia.
Elämä menee juuri noin tai melkeinainakin -- Laitan sen Violettisen kukkahatun kunhan sade täälä lakkaa .. ja menemme jerrynkanssa jo toisenkerran tänään ulos ---sato tai paisto.
Kivoja juttuja -- missä se Helena piileskelee --jatoa pyytää ullamirjami
Ennen osattiin!
Missä on nykyisin leikkimieli ja huvittavat jutut?
Täällä on keskityttykin vain miettimään palstan tilaa ja unohdettu kuinka paljon hienompaa on heittää vaikka kevyitä vitsejä arkea piristämään.
Missä ovatkaan kaikki tähän ketjuun juttuja lähettäneet, vieläkö olette olemassa?
Tulkaa piristämään pimeneviä päiviä!
Aikoinaan alkuinnostuksessa palsta oli uusi ja ihmiset iloisia.
Nyt alkaa kai kiinnostus koko palstaa kohtaan haalistumaan, ja jutut ovat tosikkomaisia.
Ei kaikki tietenkään.
Helena on nykyinen Atolfia, fiksuimpia kirjoittaja täällä.
Hän ei kehu itseään eikä loukkaa toisia.
:)
Tuossa ihmeteltiin, miksi vuonna 2004 kirjoiteltiin 70 -palstalle noin mukavaa ja hauskaa aivan toisin kuin nykyään.
On otettava huomioon että silloiset 70 -ikäiset ovat nykyään 80 -ikäisiä ja vastaavalla keskustelupalstalla ja että osa heistä on siirtynyt jo tuonpuoleiseen maailmaan.
Huomioi havumetsien mies, silloin siirryttiin tuolta 60 palstalta tänne ja kirjoitettiin sopuisasti molempiin.
Täällä oli paljon mukavaa ja tänne jäätiin alle 70v ja täällä ollaan nyt liki 80v.
että voisi sitä hupia olla vieläkin ja onkin, mutta osalla on aina suu mutrussa!
Eipä huvita uusia hupia aloittaa, vaikka mukana joskus pyörittiinkin.
Tiedän, että moni on yhä mukana, haluavat vain olla massan mukana ja uuden nikin takana.
Kyllä nämä nyt palstaoilla olevatkin jaksavat, jaksettiin sitä ennekin ja miksi nyt ei ole hupia, ei kai se kuollut koko palstalta jos joku humoristi on kuollut.
Kiitos heille vieläkin, saa yhä iloa heidän viesteistänsä lukea, eivät mitään pikkutyttöjä olleet, eikä heitä kai palstalla ole nykyisetkään kirjoittajat, siis pikkutyttöjä, tai niin vahoja ettei hupailla jaksaisi.
Paino on lähtenyt lievään nousuun, vaikka iltasyöntiä olen vähentänyt. Sokeririippuvuus on lisääntynyt, ehkä nousu siitä.
Ja tietenkin fyysisen työn väheneminen. Ulkotyötä tehden riittää 2-4 h päivässä niin paino pysyy kurissa. Samalla lievä verenpaine laskee.
Nyt on kahvitunti loppu ja kiva ilma tupsia tontilla töitä, jotka pitää tehdä ennen lumen tuloa. Lehdet ovat vielä puissa ensimmäisiin yöpakkasiin saakka.
vuotta sitten tällä palstalla on myös ollut hupiketju, mutta siihen iski pari vihaista häirikköä ja pilasi sen.
se olikin hupiketju silloisen pahan tosikkomaisuuden keskellä,
siitäkin oli sitä ennen jo ehtinyt tulla. muistan minäkin.
Häiriintyneitä näyttää taas ilmestyvän.
Ei kai täällä kukaan määrää millaista hupia saa kirjoittaa, ellei loukkaa siveellisyysohjeita.
Aikuisten vitsit kai ovat sallittuja, sefuista välittämättä.
Muistan kun tulin tänne suomi keskusteluihin Se oli kanssa 2006 tai sillon ainakin rupesin oleen tällä nimmarilla -- aikaisemmin olin pullaulla kai muutaman vuoden -
Atolfia -- kiva oli näitä lukea -- lisää toivoo yksjonknimeipysperäs- Ja ulkominieteriksikin haukuttu Ja millaurmari oikwein parjattu nykyisin -- Mutta jejosta paljonpuhutaan siittä paljonpidetään -- Ja miksi laittaisin kynttiläni vakanalle -- -- no niin opettajani opetti että "tyhjättynnyrit kolisee -- se oli sitä aikaa kun lasten oli oltava hiljaa ---ilmankos me ollaan sellasta juroa kansaa --nauru varsinkin oli oikein pahasta -- joku sano että setietää pahaa, ne oli niitä yhden juopon isän lapset jotka ei saaneet nauraakkaan .
Mulla oli onneks Äiti joka kasvatti meidät vapaiksi kaikista estoista .
Ja meitä oli 5 likkaa ja äiti -- mepidettiinkin hauskaa -- äiti opetti meidät laulaan ja tansiinkin - lapsuussdesta muistan vaan kivat puolet onneksi -