Eikös se pitänyt olla niin, että pyöräilijät eivät osaa liikennesääntöjä?
Nyt kuitenkin tutkimus osoittaa, että 5 prosentilla autoilijoista ei ole aavistustakaan Liikennemerkin nro 231 (väistämisvelvollisuus risteyksessä) merkityksestä.
Miten voi olla näin? Kärkikolmio on kuitenkin heti nopeusrajoitusten jälkeen seuraavaksi yleisin liikennemerkki. Eikä tutkimuksessa ole vaadittu edes täydellistä vastausta, vaan vastaus on tulkittu oikeaksi, jos se on ollut edes vähän sinnepäin...
Nyt kuitenkin tutkimus osoittaa, että 5 prosentilla autoilijoista ei ole aavistustakaan Liikennemerkin nro 231 (väistämisvelvollisuus risteyksessä) merkityksestä.
Miten voi olla näin? Kärkikolmio on kuitenkin heti nopeusrajoitusten jälkeen seuraavaksi yleisin liikennemerkki. Eikä tutkimuksessa ole vaadittu edes täydellistä vastausta, vaan vastaus on tulkittu oikeaksi, jos se on ollut edes vähän sinnepäin...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Linkki tutkimuksesta kertovaan lehtijuttuun unohtui. Eli tästä on kyse:
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288622570103.html?ref=hs-tf-promo4
Lähinnä se kertoo autokoulujen tasosta. Kukaan omaa lastaan opettava ei jätä tuon merkin tarkoitusta opettamatta. Kun opetetaan isoa luokkaa kerralla, on mahdollista, etteivät kaikki jaksa kiinnostua edessä paasaavasta opettajasta, kun on muutakin mietittävää. Jos ajotunneilla ei asiaan palata, jää merkki mysteeriksi.
Ehkä ne on kuitenkin papparaisia ja mummeleita vuodelta kivi, kun kortin sai ajamalla kerran torin ympäri tutvon seisoessa tupakalla.
ei varmasti ole mahdollista että autokoulusta pääsisi läpi tuntematta kärkikolmiota
Miten sitten osa ajokortillisista ei tiedä sitä?
katso kirjoittajan 14_ viesti.
Eiköhän tuossa ole oleellinen syy.
"Joukossa on tosin mukana sellaisiakin henkilöitä jotka eivät käytännössä aja koskaan autoa"
50v sitten ajettu kortti eikä sen jälkeen ajettu ehkä metriäkään?
" 50v sitten ajettu kortti eikä sen jälkeen ajettu ehkä metriäkään? "
Näitä ihmisiä on Suomessa muutama, että niillähän tuo tilasto vääristyy? :D
Oikea syy on Suomen ryssätyyppisessä liikennekulttuurissa.
Kuinka monta minuuttia luulet jonkun etenevän autolla kaupunkiliikenteessä jos ei tiedä kärkikolmion merkitystä? Ei kovinkaan montaa.
Entä sellainen pyöräilijä, joka ei ymmärrä kärkikolmiota? Pyöräilijä selviää hiukan pidempään, koska pyörätiet usein ovat etuajo-oikeutetuilla teillä.
Tuollainen tietämätön henkilö ei mitenkään voi olla mukana millään vehkeellä päivittäisessä liikenteessä, jalankulkijana kylläkin.
Ajaessa tämä karsiutuisi hyvin äkkiä pois tai sitten hyvin äkkiä oppisi.
Tuossa tutkimuksessa on jotain pahasti vialla.
Suomen liikenne on vielä kaukana r?ssän meiningistä enkä oikein jaksa uskoa, että se koskaan _niin_ pahaksi menisi. Meistä kaikista itsestämmehän se on kiinni. Mitä enemmän näkee muiden sikailuja sitä enemmän se vaikuttaa provosoivasti toisten tekemisiin.
Joka ikinen päivä liikenteessä on tilanteitä kun joku jää odottamaan vaikka hänellä on etuajo-oikeus tai sitten ajetaan eteen ja ne väistää joilla on etuajo-oikeus. Ei todellakaan ole mitenkään harvinaista että näkee liikenteessä väistämisvelvollisuuksien osaamattommuutta. Sitten on valtavasti niitä jotka osaavat ajaa oikein tutulla reitillä, eli tietävät milloin heidän kuuluu väistää, mutta eivät osaa silti sääntöjä ja ajavat vieraissa paikoissa ihan miten sattuu ja siksi myös välttävät ajamista vieraissa paikoissa.
"osaamattomia on"
On totta, että autoilijoissa on esim. ”ylivarovaisia”.
Esimerkkinä kulkiessani jalan stadilla löydän jonkun vanhan talon ulkonäössä jotain kiinnostavia yksityiskohtia ja pysähdyn jalkakäytävällä katselemaan sitä. Jätän reilusti eli ainakin metrin tyhjää suojatiehen ja kadun reunaan.
Katseeni on talossa eikä lähestyvissä autoissa, saatan jopa olla selin lähestyviin, niin siihen sitten kuitenkin pysähtyy useampikin eri auto päästääkseen minut yli. Kuskit vielä huitovat ( usein vihaisesti ) kädellään käskien minun ylittää katu suojatiellä.
Tulee dorka olo, kun tajuaa etteivät nämä kuskit osaa lukea liikennettä ja ihmistä.
”Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.”
En tuossa tilanteessa täytä kumpaakaan ehtoa; en ole suojatiellä enkä astumassa sille eikä ole edes aikomustakaan.
Tämäkin on autoilijan virheellistä käyttäytymistä. Se on myös osaamattomuutta säännöistä.
Ehkä se on pelkoa ettei vaan vahingoita ketään ja mitään.
Ehkä se on kuvittelua, että kaikilla, niin jalan tai ajaen, on apinan raivolla kiirehdittävä siihen kohteeseen mihin on menossa ja elämä alkaa vasta päästyään kohteeseen.
Minulle matkakin on kaikenaikaa osa elämää ja mahdollisia elämyksiä.
”Sitten on valtavasti niitä jotka osaavat ajaa oikein tutulla reitillä, eli tietävät milloin heidän kuuluu väistää, mutta eivät osaa silti sääntöjä ja ajavat vieraissa paikoissa ihan miten sattuu”
Tuo näyttää vaivaavan varsinkin seniorikuskeja, mutta myös muitakin. Vaikeuksia hahmottaa kokonaisuutta vaikeammassa ympäristössä kuin on tottunut. Usein tuohon liittyy jonkin osoitteen tai paikan etsimistä, joka hajauttaa vaarallisesti huomion.
Lehdestä luin joskus, että Helsingissä huomattiin about 25v sitten, että moniin kolareihin liittyi se, että kolaroija oli hukassa mihin oli menossa. Sen jälkeen huomasin lisättynä paljon opasteita, jotka kertoivat kaupungin sisällä mistä pääset Pasilaan, Töölöön, Keskustaan, Kamppiin, Kehäteille, sairaalaan, lentoasemalle jne. Aikaisemmin niitä ei ollut käytännössä lainkaan.
”siksi myös välttävät ajamista vieraissa paikoissa.”
Niin kaikkien pitäisikin. Ajon suunnittelu on tärkeä.
Joskus 30v sitten, kun ei ollut nettiä ja jouduin ajamaan vieraassa kaupungissa eikä karttaa siitä ollut saatavilla, niin pysäytin kaupungin tulotiellä jollekin levähdysalueelle. Siellä useimmiten oli kaupungin kartta, josta sai hahmotettua kaupungin maamerkit ( rautatiet, joet, pääväylät, linja-autoasemat jne. ) ja joskus löysi jopa suoraan osoitteenkin.
Tänä päivänä on helppoa, kun on netti ja navigaattorit, mutta kaikilla ei ole niitä tai eivät osaa käyttää.
Kun kaikki mamutkin saa Suomessa ajokortin.
Juu, ja liikennekultuuri tulee ryssältä.:D