Kertokaa omia kokemuksia/vinkkejä.
Olen äitiyslomalla ja mieheni käy töissä. Minä teen ruuan,siivoan,tiskaan,pyykkään,ulkoilutan koiran eli hoidan kaikki kodinhommat. Ymmärrän että mies ns"elättää"meidän saan minäkin äitiysrahaa ja tekee pitkää päivää mutta tulee kotiin jättää vaatteet levälleen,astiat minne sattuu syötyään...jne..
Minä pidän siististä kodista ja välillä olen ehkä hieman ylisiisti mutta mielestäni on mukavempi asua puhtaassa kun pa*****a!
Mieheni suuttuu jos siivoon sillon kun hän on kotons mutta en millään ehdi hoitaa kaikkia hommia ja samalla olla 2,5kk vauvan kanssa.. Lasta hän ei hoida oma-aloitteisesti vaan aina pitää sanoo: vaihda vaippa,anna ruokaa,kylpypäivä jne...miksi?
Mitä teen auttakaa jos olette samassa tilanteessa:)
Kiitos.
Olen äitiyslomalla ja mieheni käy töissä. Minä teen ruuan,siivoan,tiskaan,pyykkään,ulkoilutan koiran eli hoidan kaikki kodinhommat. Ymmärrän että mies ns"elättää"meidän saan minäkin äitiysrahaa ja tekee pitkää päivää mutta tulee kotiin jättää vaatteet levälleen,astiat minne sattuu syötyään...jne..
Minä pidän siististä kodista ja välillä olen ehkä hieman ylisiisti mutta mielestäni on mukavempi asua puhtaassa kun pa*****a!
Mieheni suuttuu jos siivoon sillon kun hän on kotons mutta en millään ehdi hoitaa kaikkia hommia ja samalla olla 2,5kk vauvan kanssa.. Lasta hän ei hoida oma-aloitteisesti vaan aina pitää sanoo: vaihda vaippa,anna ruokaa,kylpypäivä jne...miksi?
Mitä teen auttakaa jos olette samassa tilanteessa:)
Kiitos.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hellitä vähän, mutta jos se on ylivoimaista, niin mieti onko järkeä ottaa pulttia joka asiasta vai laitatko äijän suosiolla kiertoon?
Olen maatilan emäntä ja käynyt lasten syntymän aikoihin vielä töissä tilan ulkopuolella. Kotityöt tein kun kerkesin ja jaksoin, joskus oli vain pakko, kun äijän kätinää ei jaksanut kuunnella. Jos isää ei kiinnosta olla lapsen kanssa, niin mietippä annatko sinä tilaa siihen tai halusiko hän ylipäätään sitä lasta?
Joskus kannattaisi miettiä asioita etukäteen ja kasvaa aikuiseksi.
Kyllähän me kaikki varmasti tykätään siististä kodista, mutta kun niin ei aina voi olla...sinä hoidat pientä vauvaa kotona ja miehesi käy töissä.Saathan sinäkin levittää tavaroitasi ihan vapaasti. mikä estää.Mies tuskin jaksaa siivota, jos tekee pitkää päivää ja sinä et ehdi kaikkea kun vauva on nro 1 tai ainakin pitäisi olla.Marttyyri ainakin olet.Haluatko mitalin kun teet samat asiat mitä me muutkin kotona olevat äidit ja isät.
Meillä on viisi lasta ja yrittäjä mies.Minä olen lasten kanssa kotona ja hoidan siinä samalla kaikki kotihommat.Olen viihtynyt hyvin kotona ja puuhaa riittää.Me sovittiin asiat ennenkuin alettiin perhettä perustamaan eipä ole tässä mitään epäselvää kummallekaan.Ei riidellä tästä ainakaan.Mies on pitkät päivät töissä ja iltasin sitten istutaan useimmiten saunan lauteila ja vaihdetaan päivän kuulumiset.Me puhutaan asiat halki ja päivisin soitellaan/viestitellään tarpeen tullen.Miehellä viikonloppuisin vapaata sunnuntai ei siis aina niin silloin tehdään aina jotain yhdessä.Ei siivota ainakaan.Naimisissa oltu 17v.
Minä käyn töissä, hoidan lapsen silloin kun en ole töissä ja kotihommatkin pitäisi tehdä... Mies kyllä tekee kotihommia, mutta saan kyllä sitten kuulla asiasta. Yritin kyllä parhaani mukaan suoriutua kaikesta, mutta sitten osin luovutin, jos mies haluaa kodinhengettären joka hoitaa kaikki "naisten hommat" niin aina voi vaihtaa sellaiseen. Silti välillä tunnen huonoa omatuntoa, jos on jäänyt siivous vähemmälle tai ruoka laittamatta.
Naisen tehtävä on ollut kautta aikojen hoitaa koti ja lapset.Lisäksi tehdä perheelle ruokaa ja miehelle kun saapuu kotiin.Mies tarvitsee myös riittävästi tukea ja hoivaa raskaan päivän jälkeen.Sek*siä kuuluu naisen antaa kun on ensin ruokkinut miehen ja mies levännyt.Muun ajan nainen hoitaa kotia ja lapsia.Miehen ei tarvitse näihin osallistua, koska ne ovat naisen velvollisuus.
Tiesin jo plussatessa että tää miehen järjestämä kaaos tulee häiritsemään ajankäyttöäni ja muutenkin niin kovasti, että muutin omaan asuntoon jo raskausaikana.
Isänpäivänä siivosin hänen asunnon lattiasta kattoon ja 5 päivän kuluttua siivoamista ei enää huomannut.
Käydään puolin ja toisin toistemme luona syömässä ja viettämässä aikaa mutta minä en jaksa enää katsoa ja nalkuttaa ja itse siivota.
Mut kannattaa koittaa puhua asiasta ilman ikävää sävyä ja yhdessä kiinnittää huomiota niihin asioihin.
Mulla vaan niin boheemi toivoton tapaus että perheemme on onnellisempi näin.
Älä stressaa liikaa kuitenkaan siivoamisen suhteen. Musta on ihan ok, että ei siivoa ihan samanlailla kun enne lapsen syntymää. Jos ei nyt ole ihan p...hen hukkumassa niin mitä väliä, jos koti ei ole kokoajan ihan tiptop? Anna miehen ainakin hiukan huilata, kun pääsee kotiin, äläkä ala heti jynssään paikkoja.
Mies voisi kyllä vähintään viedä tiskinsä koneeseen ja vaatteensa paikalleen. Et ole hänen palvelijansa.
Olet siis 2,5 kk vauvan kanssa kotona? Miten ihmeessä noin pienessä perheessä voi olla niin paljon kotitöitä, että niistä ihan pitää mainita? Yleensä pyykit pesee kone, samoin astia. Teillä paikkoja sotkee aikuinen mies ja varmastikin hyvin vähän. Miksi sinun pitäisi yleensä siivota ja mitä, kook ajan?
Itse 3 lapsen äitinä en ole koskaan käsittänyt, miten joillakin kotitöitä tuntuu olevan koko ajan. Meillä oli/on siisti ja kodiskas koti, itsetehtyä ruokaa ja lapsille runsaasti aikaa ja siitä huolimatta ei ole ollut kiire vaan aikaa löhöilyynkin on jäänyt. No, tietokoneella en vietä aikaa, olisiko tässä selitys runsaalle ja ruhtinaalliselle ajallemme?
Just sitä minäkin ihmettelen, et kuka siellä oikeen sottaa, mies poissa siis työssä ja vauva ei vielä sotke mitään, mistä sitä sontaa oikeen tulee joka päivä.
Aapee vois opettaa sen ukkos tuomaan astiansa koneeseen, kun on syönyt ja vaatteet jotka jättää pitkin lattiaa olkoon siinä, ottakoon aamulla siitä mihin on jättänyt ja loput mitkä jää viet pyykkikoriin.