Onko kenelläkään ujoja/arkoja/herkkiä lapsia? Olisi kiva kuulla kokemuksia.
Oma neiti on pian kaksi vuotta ja on edelleenkin kovin arka lapsi.
Vierastaminen ollut aina todella rajua. Tytöllä on paljon tuttuja aikuisia, jotka hän on ottanut "omakseen" mutta heti kun joku vieras tulee ottamaan kontaktia niin tyttö ahdistuu, alkaa jopa itkeä.
Myös uudet paikat aiheuttavat ahdistusta tytölle. Aina pitää vieraille selittää että tytön pitää antaa rauhassa katsella ja tulee sitten itse tutustumaan jos haluaa.
Toiset lapset (äänekkäät) ovat myös epämiellyttäviä jos tulevat liian lähelle, rauhallisempien kanssa viihtyy.
Välillä harmittaa tytön puolesta kun kokee monesti ihan "normaalit " tilanteet ahdistavina. Miten häntä voisi auttaa ?
Hirvittää myös ajatella että miten hän pärjää päiväkodissa kun sen aika koittaa?
Voiko hirveän herkkä lapsi saada jotain traumoja kun hänet vie hoitoon?
Oma neiti on pian kaksi vuotta ja on edelleenkin kovin arka lapsi.
Vierastaminen ollut aina todella rajua. Tytöllä on paljon tuttuja aikuisia, jotka hän on ottanut "omakseen" mutta heti kun joku vieras tulee ottamaan kontaktia niin tyttö ahdistuu, alkaa jopa itkeä.
Myös uudet paikat aiheuttavat ahdistusta tytölle. Aina pitää vieraille selittää että tytön pitää antaa rauhassa katsella ja tulee sitten itse tutustumaan jos haluaa.
Toiset lapset (äänekkäät) ovat myös epämiellyttäviä jos tulevat liian lähelle, rauhallisempien kanssa viihtyy.
Välillä harmittaa tytön puolesta kun kokee monesti ihan "normaalit " tilanteet ahdistavina. Miten häntä voisi auttaa ?
Hirvittää myös ajatella että miten hän pärjää päiväkodissa kun sen aika koittaa?
Voiko hirveän herkkä lapsi saada jotain traumoja kun hänet vie hoitoon?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Laita mieluummin perhepäivähoitoon hänet. En osaa sanoa miten menisi päiväkodissa, sen näkee sitten. Nyt en muista kuka on kirjoittanut kirjan "Outolintu, erilainen", mutta siinä kuvataan herkkiä ihmisiä "väri-ihmisiksi" tunneköyhien "muotoihmisten" vastakohtana. Molempia tarvitaan maailmassa.
Hyväksy omasi varauksetta. Jutelkaa paljon siitä, miltä eri tilanteet tuntuvat jne. Älä pakota vastenmielisiin tilanteisiin, pidä sylissä paljon ja anna varauksetonta äidinrakkautta.Tarvittaessa neuvolapsykologi auttaa.
Ajattelinkin että perhepäivähoito olisi tytölle parempi vaihtoehto.
Tyttö ei vielä kunnolla puhu(sanoja kyllä tosi paljon)
Joten vähän haastavaa on vielä tuo juttelu.
Välillä mietityttää että mistähän johtuu että tyttö on niin "pelokas"
Tulee väkisinkin mieleen että onko itse äitinä toiminut jotenkin väärin, en kyllä keksi itse syytä...
Yritän välttää tilanteita missä lapseni ahdistuu, mutta kaikkia ei mitenkään voi...