Heippahei vaa, oon siis 16vuotias tyttö, ja tarvisin kovasti apuu ja mielipiteit...
Eli siis, tätä on nyt jatkunu noin vuoden verran, tuntuu ettei mikään jaksa innostaa, etelänloman aika ois kuukauden päästä, mutta ei minua innosta eikä kiinnosta.. kotoonta poistuminen on suuri haaste ja olen aivan liian uupunut tekeäkseni mitää..
motivaatiota ei löydy ihmissuhteisii, harrastuksii tms.. Tuntuu että elämässäni on joku iso aukko joka tulisi täyttää, mutten tiedä miten. olen hirveän itkuinen ja tuntuu ettei mikään helpota.Itsemurha ajatuksia on ollut, ja on edellen, ja se pelottaa minua.
Vihaan syntymäpäivääni, kukaan ei koskaa muista sitä, enkä enää edes tahdo ihmisten muistavan. En halua vanheta, tulevisuus pelottaa.
vaikken jaksa olla muualla kuin kotona, kotonakin olo ahdistaa...
ahdistaa koko ajan.. haluun et tää vaa loppuis, onko se edes mahdollista? elämä tuntuu toivottomalta. olen tehnyt 4erilaista masennustestiä, ja lähes jokaisesta täydet pisteet.. syytä huolestua?
olen yrittänyt vihjaavasti puhua tästä ystävilleni ja äidilleni, mutta joko he eivät ymmärrä että vihjaan omasta olotilasta, tai he eivät vain ole kiinnostuneita.. en uskalla avata suutani muuten.. haluaisin vain apua tähän :(
Eli siis, tätä on nyt jatkunu noin vuoden verran, tuntuu ettei mikään jaksa innostaa, etelänloman aika ois kuukauden päästä, mutta ei minua innosta eikä kiinnosta.. kotoonta poistuminen on suuri haaste ja olen aivan liian uupunut tekeäkseni mitää..
motivaatiota ei löydy ihmissuhteisii, harrastuksii tms.. Tuntuu että elämässäni on joku iso aukko joka tulisi täyttää, mutten tiedä miten. olen hirveän itkuinen ja tuntuu ettei mikään helpota.Itsemurha ajatuksia on ollut, ja on edellen, ja se pelottaa minua.
Vihaan syntymäpäivääni, kukaan ei koskaa muista sitä, enkä enää edes tahdo ihmisten muistavan. En halua vanheta, tulevisuus pelottaa.
vaikken jaksa olla muualla kuin kotona, kotonakin olo ahdistaa...
ahdistaa koko ajan.. haluun et tää vaa loppuis, onko se edes mahdollista? elämä tuntuu toivottomalta. olen tehnyt 4erilaista masennustestiä, ja lähes jokaisesta täydet pisteet.. syytä huolestua?
olen yrittänyt vihjaavasti puhua tästä ystävilleni ja äidilleni, mutta joko he eivät ymmärrä että vihjaan omasta olotilasta, tai he eivät vain ole kiinnostuneita.. en uskalla avata suutani muuten.. haluaisin vain apua tähän :(
Vastaukset 19
Vanhimmat
osaan olla normaali ystävieni / perheeni kanssa, olla hymyilevä jne, mutta aina kun olen yksin niin romahdan... tuntuu että ihmiset käyttävät minua vain hyväkseen eikä kukaan ole kiinnostunut olemaan oikea ystävä..
Kun pystyt hyvin näyttelemään normaalia ja tervettä nuoren elämää, niin ei sinua kukaan ymmärrä, että olet masentunut. Pitää vian jättää tuo teatteri ja puhua tosissaan, että tuntee ja kokee että on äärimmäisen paha olla. Jos saat noista testeistä tuollaisia tuloksia niin olet todella masentunut.
Sinulla on sisimmässä käsittelemättömiä peikkoja. Kyllä omaan elämään ja hyvinvointiin pitää satasata ja ei kannata hävetä mielen ongelmia. Ei tarvitse olla sekopää tai hullu, jos paha olla ja kokee melankoliaa.
osaisin muuten hakea apua, mutta en halua nimenomaan sitä "hullunleimaa" tai että ihmiset luulisivat että kerjään huomiota ja sääliä.. se olisi liikaa , pelkään myös miten perheeni reagoisi koska he ylireagoivat aina!
Masennuksen sytyttää Aina jokin.. osaatko sanoa jotakin mitä on tapahtunut joka
on "startannut" masennuksesi..??
Tai olet kyllä sen voinut väärällä ajattelutavalla sytyttää alkuun....koska...teet
"testejä" siitä ja muutenkn ajattelet liikaa masennusta...
kuinka paljon kulutat aikaa "tällaisen mietiskelyyn"???
.
Oikeassa saatat olla "hullunleimasta"
Täällä Ruotsissa sai yksi tyttö hullunleiman kun oli alipainoinen.....Kyllä ..luit ihan
oikein....Mistä "terapeutit psykologit ym työnsä hankkisivat jos ei tekemällä
"hulluja"???
Tyttö oli alipainoisuutensa takia "psykoosissa" otettiin PAKKOHOITOON koska
painonsa oli hengenvaarallisen alhaalla 162cm 51kg...???
Tunnen itse henkilön joten tiedän todenperäisyyden...
Karolinska universiteetin "Ylilääkärin" tekemä diagnoosi........Sain ikuisen
porttikiellon eräästä "sajtista" kun tästä kirjoitin...NYT se menee seuraavaksi
TV: ssä esitettäväksi..koko kansan tiedoksi
Karolinska pitää itseään maailman kuuluisempana sairaalana:( Blää
EN ikinä sinulle suosittelesi "hoitoonmenoa" masennuslääkkeiden riippuvaisuus
on Heroiiniakin pahempi..koskaan ei parantanut..kylläkin rauhoittanut ja monet
tehnyt Zombiksi ja lääkkeestä riippuvaiseksi...
varo viimeiseen asti "sekaantumasta" näihin..
Kirjoitat niin viisaasti että mitään vakavaa sinulla ei ole....useikin nuorolla
ohimenevää..
Jos haluat emempi tietää kehittää masennusta pois kirjoitellaan....
Tällä kertaa en käytä reg nimeäni (kuten ymmärrät)
Voi hyvin!!
Ha det fint!!
Kyllä Karolinska institutetin henkilökunta on vakavasti sairas itse! Mainitsemasi 162/51 on ihanteellinen myös painoindeksissä. Tiedän muutaman, joilla mitat 170/40 eivätkä ole joutuneet pakkohoitoon alipainosta.
Hullunleimaa jaellaan tarkoituksellisesti EU-Suomessa, että saataisiin pois työelämästä ja myöhemmin Siperiaan orjatyöhön ilman ihmisoikeuksia (perustuslaki LUKU 2). Toinen yleinen syy alipainon lisäksi on poliittinen rasismi: vain kokoomuksen äänestäjät säästyvät hullun leimalta.
Painoindexi:
Tämä mainitsemani tyttö kuuluu lähimpään ystäviin joten on siis totta...
Tuo saatanan mielenvikainen niin sanottu "ylilääkäri" ei kelpaisi edes metsätöihin...
HYVÄ kuulla että olet edes yksi joka asian OIKEIN on ymmärtänyt
Tulen esittämään asian eräälle reportterille joka uskaltaa täällä ottaa KAIKKI
vääryydet...korruptiot ym ym esille paljastanut suurimmat skandaalit täällä
hänen henkeään uhattu lukemattomia kertoja vittu että ihailen häntä.
nimi on Janne Josefsson
NYT sitten sinäkin olet idolini...HYVIN sanoit !!!! Gratulerar!!
Jatka sillai edelleenkin.....niin minäkin täällä..
Nyt on kyllä pelottava tyyppi liikkeellä. Toivon, että tällaiset tapaukset eivät hyväksi käytä näitä masennuksestaan kieårjoittavai Ihmisiä.
Hakekaa julkisilta paikoilta apua. Ei sankareilta, jotka tarjoavat tuntematonta henkilökohtaista apua. Kun ensin ovat peolotelleet pelokkaat ihmiset. Kyllä apu on julkisesti parempaa kuin salainen myhkäinen sankariapu. Apua....ainakin minä juoksisin karkuun. Ja kovaa.
Ei ole hulluutta vaan viisautta välittää itsetään ja hakea apua. Siitä se hulluus tulee, jos laiminlyö itseään. Omaa elääsi varten sinun pitää satasta: et voi aina ajatella vanhepien mielipiteitä. Syy taitaakin juontaa siinä, että olet liian "suitsilla" ohjattavaissa.
Jospa olet hyvä reagoimaan ympäristösi ahdistaviin ongelmiin
eikä nyt tämä hullunleima ole se isoin ongelma. kävin tänään keskustelemassa kouluterveydenhoitajan kanssa, ja varasimme ajan koulupsykiatrille. Se tuntui aluksi hyvälle idealle, mutta nyt on alkanut kaduttamaan...
Niin..Täällä Ruotsissa kerran "leiman" saatuaan voidaan hakea kotoa koska
haluavat siitä mitään ilmoittamatta aivan samalla tapaa kuin terrorostiksi leimattu
Siis tarkoitan hakea Pakkohoitoon...".syyn" keksivät aivan itse
Siksi Täällä en koskaan mene heilä apua hakemaan jossa ehkä promille apua
todella saa
Mutta tiedä en Suomessa....Ajattelen vain ettäkun kaikki muukin hulluus täältä
sinne on vedetty miksi ei tätäkin..
Nimeään kirjoilta ei täällä koskaan hävitetä...Riittää että kerran on siellä käynyt!!!
Lycka till!!
voimia keskutelijan aloittajalle et on ainoa joka taistelet masennuksessa
t: 17 poika
Olisi mukava keskustella kanssasi lisää tästä, olisi hienoa saada toiselta ikäiseltään "vertaistukea".. onkohan tämä mahdollista?
Kiitos kaikille.. !
Hienoa, että olet liikkeellä ja että tunnistat masennuksesi. Mene kouluterveydenhoitajalle tai terevyskeskukseen. Pyydä päästä psykologin kanssa juttelemaan. Kerro että sinulla on paha olla. Kerro se mitä kirjoitat.
Jokin sielläajatuksisssi sinua kaivertaa. Uskalla rohkaistua. Hullun leimaan ei kannata leimaantua. Vaitiolovelvolisuus on olemassa. Jos jokin paikka tuntuu luonnolliselta mennä, mene sinne. Esim. Tyttöjen talo ks. Netistä tiedot. Uskalla puhua, lmaista paha-olosi.
Olet jo edennyt, koska kirjoitat. Onko sinulla jokin hankala tapaus esim. Joku ahdistellut sinua jotenkin tai ahdistellut ystävääsi. Voi olla että reagoit johonkin nyt. Onko perheesi ulkokultainen...kaikiia näyttää hyvältä, mutta ei tunnu oikeasti hyvältä. Saako teillä ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan... Niin kivoja kuin harmeja? Hienoa, että olet liikkeellä.mene julkiseen terveydenhuoltoon tai vertaistukiryhmään. Voimia sinulle. Olet arvokas.
Ulkoile, lue kirjoja nekin auttavat. Toivon, että löydät avun. Varo netissä liikkuvia avun tarjoajia, sellaisia, jotka haluavat kanssasi henkilökohtaiseen kirjeenvaihtoon. Heillä voi olla muut mielsessä. Kirjoita julkisille palstoille ja sivustoille missä asiantuntijat voivat ola yhteydessä henkilökohtaisesti meilillä.
Entä jos äidillesi voisit puhua, ja sanoa että et halua hysteriaa ja että sinulla on oikeasti paha olla. Kyllä apua saat. Koeta löytää sinulle sopiva,
kiitos oikein paljon:) Koulupsykiatri aika on tosiaan nyt varattu. Iso taakka putosi harteilta kun kävin puhumassa terveydenhoitajalle, mahdollisesti jopa niin paljon että alkoi hieman kaduttaa se psyka.. no ei siitä haittaakaan voi olla
Hyvä! Että uskaltaudut apua hakemaan. Toivottavasti on sinulle sopiva psykiatri. Luovuttaa ei kannata. Onnea ja voimia sinulle. Uskalla kertoa ammattilaiselle mieltäsi painavia asioita, niin hän voi auttaa. Koulun kautta varattu on varmaan erikoistunut nuorten ongelmiin. Mene sinne vaan...älä käänny kannoillasi ovella. Rohkeasti kohtaamaan omia painolasteja. ( Lasteja on jokaisella... et ole siinä meitä muita ihmisiä erikoisempi....normaalia on erilaiset tunteet ja teuntemukset, masennukset ja iloisuudet. Inhimillistä. ) Puhuminen helpottaa, niinkuin kerroit terveydenhoitajan kanssa jutelleesi. Ja voithan jos haluat niin, käydä terkkarille sitten kertomassa miten meni ja miten voit. Hyvä, että löydät luotettavia ihmisiä, kenelle voit jutella. Siellä on jo yksi. Se terkkari.
Noin 16 vuotiaana se alkaa ja jatkuu loppuun asti.
Ainakin jos jää Suomeen.
Niin, joskus jollekin voi paikan vaihto olla hyväksikin. Onhan meillä täällä pimeetä. En tiedä miten muualla. Itse turistina Ruotsissa näytti ihanan valoisalta ja jotenkin kevyemmältä meno kuin meillä Suomessa. Mutta aina kannattaa yrittää.. On paljon selvinneitä ihmisiä ja viisaota positiivisia ajattelijoita täällä Suomessa. Jos tänne uskaltaisi kiintyä ja löytää ne hyvät jutut, jotka kantaa. Ei menisi tähän yhteiskuntamme suorituskekseisyyteen mukaan. Siinä tarvitaan vahvuutta ja vahvuuteen kuuluu oman itsen tunteminen ja tunteidensa tunnistaminen. Mistä saa voimaa ja mikä vie voimaa...Tehdä sitten sellaisia valintoja, jotka voimaannuttaa ja hyvällä mielin voi skipata sellisia, mistä jo tietää että syö voimia. Ja ainahan tulee pyllähdyksiä ja positiivisia yllätyksiä. Niin se vaan menee. Elämässä. Suomessa on kyllä paljon hyvää. Me ollaan ihan omanlainen kansa ja meillä on omanlainen historia. Sieltä me suomalaiset ammennetaan tässä maailmassa. Monta vahvuutta ja hienoa piirrettä ja voimaa. Monta heikkouttakin. Mutta kyllä lasken suomalaisuuden isoksi positiiviseksi asiaksi. Kai se masennus on meille aika normaalia tässä kansassa. Eihän tarvitse pelästyä masennusta vaan oppia reagoimaan ja tekemään ilostuttavia asioita ja hyvää oloa tuovia valintoja.