Joudun kaavintaan. Kaikin puolin järkyttyneessä ja masentuneessa mielentilassa en tajunnut kysyä lääkäriltä mitään operaatiosta. Ennen kaikkea haluaisin tietää, kauanko joudun olemaan sairaalassa, jotta osaan varata sopivat tarvikkeet mukaan. Eli pääseekö samana päivänä jo pois vai joutuuko sairaalassa mahdollisesti olemaan pidempään? Muutkin tiedot, jotka voivat olla hyödyksi ovat tervetulleita.
Kiitos etukäteen vastauksista.
Kiitos etukäteen vastauksista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
moikka! jouduin itse kaavintaan kaksi viikkoa sitten kun itselläni todettiin tuulimuna. menin sairaalaan klo 8 aamulla ja leikkuriin pääsin klo12. yhdeltä heräsin heräämössä ja puoli kaksi mut vietiin takaisin osastolle. kotiin pääsin klo 17 kun olin itse kävellyt vessaan ja syönyt. itselläni toimenpide sujui hyvin joten pääsin samana päivänä kotiin. naapuri sängyn nainen joutui jäämään yöksi koska vuosi leikkauksen aikana.
sairaalaan ei kannata ottaa mitään arvokasta ja koruja ym. kannattaa ottaa löysät vaatteet että tsellä olisi helpompi sitten lähteä kotiin. mä olin aika kipeä ainakin kaavinnan jälkeen koska kohtu supisteli edelleen! toivotan sulle voimia jaksaa kokemus. kun siitä pääsee, alkaa henkinen paraneminen! toivon onnea sulle tulevaisuudessa
Kiitos paljon vastauksestasi ja myötätunnosta! Nyt on helpompi mennä sairaalaan, kun tietää vähän, mitä on odotettavissa. Minulla sikiö on kuollut kohtuun. Olo on todella surkea, sillä vauvaa on toivottu jo pidemmän aikaa ja tämä oli ensimmäinen raskauteni. Onnea sinullekin tulevaisuudessa!
Hei,
Minulle tehtiin kaavinta huhtikuussa. Raskaus oli myös pitkän odottamisen ja toivomisen tulos, mutta rv. 8 kävi ilmi että kohdussa ei ollutkaan enää elämää. Missään vaiheessa ei ollut mitään vuotoa eli se olin ns. keskeytnyt keskenmeno.
Asun ulkomailla, ja täällä kaavinta oli nopea toimitus. Olin sairaalassa kaikkiaan n. 5 tuntia. Ei ollut kipuja, ja niin raskasta kun se olikin, henkisestikin olo helpottui, sillä se väliaika kun tiedin kohdun asukin olevan siellä, mutta ei ollut enää toivoa, oli rankkaa...
Uusi raskaus ei ole vielä alkanut, vaikka olemmekin yrittäneet. Se että olin muutaman viikon raskaana, antaa uskoa siitä että voin tulla raskaaksi uudestaankin. Aikaisemmin epäilin voimmeko ylipäänsä koskaan saada lasta, kun tuli pelkkiä pettymyksiä joka kuukausi.
Kaikkea hyvää ja tsemppiä sinulle.
Täällä yksi lapseton kyselee Jaanalta, kuinka pitkään odotitte saavanne esikoisen? Meillä neljä vuotta "yritystä" takana eikä mitään raskauteen viittaavaa ole koskaan ollut. Pelottaa, että ei saada koskaan lasta. Pian pitäis lähteä tutkimuksiin.
Olin jo 35-vuotias kun alotimmme "yrittämisen". Kun mitään ei kuulunut, runsaan vuoden kuluttua haimme erikoislääkärin neuvoja. Nyt on kulunut reilu vuosi hoidoissa (on ollut taukoja ei ole ollut avustettua yrittämistä joka kuukausi), ja takana siis ns. parhaana saavutuksena yksi keskenmeno, joka oli todella vaikeaa...
Vauvakuume ei ota hellittääkseen, ja emme ole luovuttaneet. Kahden viikon päästä on inseminaatio - toivomme niin kovasti että lopultakin onnistaisi. Olemme panostaneet paljon nyt yleiseen hyvinvointiin, ruokavalioon, vitamiineihin, yrtteihin jms. Meillä kun tämä lapsettomuus on enemmän miehestä johtuvaa, ja siittiöiden määrään ja liikkuvuuteen on vähän vaikeampi vaikuttaa. Tietysti oma ikäkin jo vaikuttaa, ja ikää kertyy lisää kaiken aikaa...
Kyllä minusta sinun kannattaisi harkita tutkimuksia, jos on jo neljä vuotta yritystä takana. Välillä se voi olla hyvin pienestäkin kiinni, ja kentis ihan minimaalisella avustuksella tärppää heti. Onnea!
Tarinasi kuulosti surullisen tutulta. Olen myös yli 30 v., keskeytynyt keskenmeno huhtikuussa rv. 8.
Kaavinta oli nopea toimitus. Menin sairaalaan aamulla ja pääsin illalla pois. Näiden kuukausien aikana on kyllä käyty syvääkin syvemmällä.
Toivotaan meille kaikille onnea uuteen yritykseen.