tätä palstaa lukiessani että jääkö kaikki ihmiset narsistien uhriksi vai millainen ihminen valikoituu uhriksi?
tuli mieleen
sääntö nro1
9118
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tämähän on tosi oleellinen kysymys juuri siitä syystä, että vain omia ominaisuuksiaan ja varsinkin ulkoista käytöstään, reagointiaan voi aina hieman muuttaa.
Valikoiduin uhriksi luultavasti siksi, että elin kylmässä parisuhteessa väkivaltaan taipuvaisen henkilön kanssa. Kaipasin rakkautta, lämpöä, hyväksymistä ja turvallisuuden tunnetta. Tässä kohtaa pahaksi onnekseni tapasin henkilön joka vastasi kaipuuseeni. Koska purin kaiken tuskani tämän henkilön olkaa vasten luottavaisena ja kiitollisena, annoin samalla hänelle naamiot joilla hän pystyi pelamaan peliään. Erosin kylmästä väkivaltaisesta suhteesta vain huomatakseni herääväni todelliseen painajaiseen. Nyt olen päässyt irti ja oppinut itsestäni paljon. Ymmärrän, että tasapainossa oleva ihminen ei moiseen olisi koskaan joutunut.
Minulla on huono itsetunto. Narsistilta saamani huomio imarteli, ja hän osasi sanoa ja tehdä juuri ne oikeat asiat.
Ihminen jolla on hyvä itsetunto, ei ehkä jää poljettavaksi.
Väitän, että ne joilla on heikko itsetunto ja myös narsistisia piirteitä itsellään nauttivat narsistisen kumppanin huomiosta ja tarjotuista palkinnoista niin että jäävät tähän riippuvaiseksi.
Narsisti osaa myös vedota toisen heikkohin kohtiin. Minulla on tarve auttaa, jos toinen voi huonosti tai tarvitsee apua. Tähän tuo narsisti aina vetosi, kun halusi minut takaisin. Kävi sääliksi ja halusin olla tärkeä. Kun hän oli saanut haluamansa, hän jätti minut tyhjiin imettynä yksin. Ja palasi aina, kun olin taas päässyt jaloilleni ja voin hyvin - vain kupatakseen energiani jälleen loppuun.
Kai sitä myös jonkinlaisesta läheisriippuvuudesta kärsii. Haluaa miellyttää toista jne, eli lopulta onkin vain äärettömän itsekäs itsekin kun haluaa vain kiitosta ja hyväksyntää.
Minulle kävi niin, että olin vuosi ennen hänen kohtaamistaan eronnut 6-vuotta kestäneestä suhteesta, jossa vatvottiin eroa noin puoli vuotta. Ero sinänsä meni yhteisymmärryksessä, eikä siihen liittynyt isompaa draamaa, joten tunsin olevani valmis uuteen suhteeseen. Tavatessani tämän erittäin narsistisen henkilön ystäväni oli saanut kuulla, että hänen elämänsä päättyy muutaman kuukauden sisällä :(
Minusta tuntuu, että kun pääsin jaloilleni tuosta kriisistä niin hän huomasi,etten tanssikaan hänen pillinsä mukaan enää ja kulissi alkoi rakoilla. Siitä puoli vuotta eteenpäin hän paljasti todellisen luonteensa pikkuhiljaa, kunnes jäi lopulta kiinni kaikesta valehtelusta ja pettämisestä kertaheitolla.Jätin hänet siltä seisomalta.
"....kunnes jäi lopulta kiinni kaikesta valehtelusta ja pettämisestä kertaheitolla".
Myönsikö hän koskaan valehdelleensa ja pettäneensä sinua? Olen hieman samanlaisessa tilanteesssa ja vaikka kaikki faktat on isketty pöytään, narsistin responssi on "olet paranoidinen", "sekopää", "hullu" yms. Ei myönnä valheitaan.
Osittain myönsi, mutta todella paljon työtä se vaati ja lujana pysymistä hänen aggressiivisesta reaktiostaan huolimatta. Vedenpitävät todisteet on oltava, muuten ei varmasti myönnä koskaan. Toisaalta sitten kun oli "tavallaan" myöntänyt tai lähinnä lopettanut vastaan inttämisen ja hänellä oli vähän aikaa miettiä asiaa niin alkoi jälkeenpäin kaunistelemaan tekemiään asioita ja valehtelemaan niitä pienemmiksi kuin olivatkaan. Vetosi "tiedostamattomaan tilaan" tai johonkin muuhun yhtä ihmeelliseen häiriöön. Mutisi siitä kun olin kaivellut hänestä tietoja esille, mutta todellisuudessa en kaivellut mitään vaan ne todisteet tulivat minulle spostissa(liittymän omistajan puhelutiedot ja laskut) ja eroon johtaneet todisteet hän itse vahingossa läväytti suoraan naamani eteen. Suuttui,"myönsi", peitteli,kaunisteli ja suuttui kun ei mennyt lopussa enää läpi. Myönsi pettäneensä ja seuraavalla viikolla ilmoitti, että oikeastaan mitään pettämiseksi luokiteltavaa ei ollut tapahtunutkaan, vaikka hänkin tiesi, että todisteet osoittivat tuonkin olevan täyttä puppua. Mutta tuossa viimeisessä riidassa mulle olisi ollut yhdentekevää, että tunnustaako vai ei. Sen verran oli sitä faktatietoa, että mulle riitti. Sun kannattaa miettiä omalta kohdaltasi, että haluatko jäädä odottamaan tunnustusta vai toimitko jo saamasi tiedon pohjalta. Riippuu tietenki mitä olet jo kokenut hänen kanssaan.Siinä vaiheessa kun sain viimeiset tiedot hänen puuhistaan, joka soluni käski minua painumaan mahdollisimman kauas hänestä. Toivottavasti tästä oli sinulle jotain apua :) Vastaan mielelläni jos sinulla on vielä jotain mielen päällä.
En usko, että kaikki jää asian ymmärrettyään.Elämäntilanne vaikuttaa, ainakin mulla, jos olisi jotain muuta sisältöä tai edes kavereita, kiinnostava työ tai jotain, niin ei varmaan suhde narsuun jatkuisi. En oikein tiedä mitä tuolla uhrilla tarkoitetaan, mutta kiusattavaksi sopii hyvin sellainen jolla on heikko itsetunto, läheisriippuvainen, itsensä kaikesta syyllistävä tai masokisti. Nimenomaan riippuvaisuuteen taipuvainen, joka ei osaa irrottaa huonostakaan suhteesta, kun ei muutakaan ole. Olen kai ottanut tämän jonkinlaisena haasteena tai opetuksena, pääsinhän narsun avulla vapauteen liian kauan kestäneestä onnettomasta suhteesta, eikä mua haittaa etäsuhde narsuun, kun en enää odota siltä mitään todellista. Surkimus tai itse vapautta rakastava narsisti.
Ei uhriksi mitenkään valikoiduta. Narsiti voi olla sukulainen, sukuun tullut, luokkakaveri, työkaveri, harrastekaveri, puoluetoveri ja ihan mikä yhteys tahansa jota kautta tilanteeseen joudutaan tuntemalla narsisti jotakin kautta.
Kaikki narsistin kanssa samaan elämänpiiriin kuuluvat ovat uhreja. Jos joku täällä keskusteluyssa yhtään tietää mitä narsismi on, se on tismalleen jokaisen osa narsistin piirissä.
Olet oikeassa, mutta silti siihen kirjavaan joukkoon kuuluu ihmisiä, joihin hän kohdistaa vihansa (pohjimmiltaan kateutensa, katkeruutensa kai usein) ja sellaisia, joihin hän ei niinkään kiinnitä huomiota, vaikka on omasta mielestään heidänkin yläpuolellaan olevinaan.
Karkeasti, "sä voit omalla käytökselläsi minimoida tai maksimoida narsistin sulle aiheuttaman kärsimyksen". Tämä johtaakin siihen omituisuuteen heidän ympärillään, että aika harva valitsee kärsimyksen maksimoinnin, milloin aika harva on oikeastaan lähellekään täysin oma itsensä heidän lähettyvillään.