Mielialalääkitys ja puoli vuotta Thaimaassa. Tulli?

Kaikkia lääkkeitä löytyy Apteekeista Thaimaassa.Ainakin rinnakkaislääkkeitä.Olen ostanut verenpaine lääkkeitä Bangkokista ja Khong Khaenista.Esittelevät halvemman vaihtoehdon,samoin kuin Suomessakin.
Rohdoskaupoista ei välttämättä löydy,mutta missä on Koulutettu apteekki henkilökunta,kaikkea löytyy.

Useat kopiolääkkeet ovat siellä paljonkin halvempia, kuin Suomessa, hieman apteekista riippuu, mitä lääkkeitä myyvät. Jotkut lääkkeet joutuu hommaamaan lääkärin kautta. Minulla kun on sairauskuluvakuutus, niin Suomesta olen vienyt verenpaine- ja muitakin -lääkkeitä mukanani pisimmillään kolmen kuukauden reissuun. Mikäli ei olisi näitä vakuutusyhtiön maksamia lääkkeitä, olisin kyllä sieltä vasta hankkinut ja mennyt muutaman päivän lääkkeet mukanani.. Tulli ei ole koskaan tarkistanut lääkkeitäni, reseptilista on apteekista tulostettu pyynnöstäni ja sen leimanneet apteekissa ja allekirjoittaneet. Nykyisin kun on nuo sähköiset reseptit, niin siten sain dokumenttia mahdolliseen tullitarkastukseen. Aiemmin otin paperireseptit mukaani.

Hyvä kuulla, Loppuu sitten älyttömät kommenttisi palstalla.
Hyvää Matkaa. Voi hyvin.

Meet paikalliseen yksityiseen sairaalaan lääkärinvastaanotolle ja saat sairaalan
apteekista mitä lääkeainetta haluat. Sain viimeeksi kipuun Oxy Contin 20mg
100kpl.

Missä herra 28X luuraa ? Tämän alan herra tietäisi paremmin kuin pattiksen kujat.

Kiitän jouluvit*uilusta hra Nappulaliigaa.
Opin sen tavan armeijassa jonka velvollisuutena suoritin Karjalan Prikaatissa Kouvolassa. Vasta joskus v- 70 paikkeilla se muutettiin Vekarajärvelle. noh oli miten oli.
Olin sitten aliupseerikoulussa joka pääosin käytiin kesäaikana Utin puukasarmeilla.
Oli sitten maanantai- aamun sulkeiset että silmät avautuivat jälleen sotilaselämään viikonlopun pilluntiirailujen sijaan. Minulla siinä taisi olla vielä ne jälkimmäiset hieman mielessä ja olin naurunaamana taaksepoistukomennoista huolimatta. Santsari oli tuima mies. Kivinaamana kysyi minulta että mikä naurattaa oppilas 28x...?
Enhän minä voinut sanoa että pil*u naurattaa hra alik. Piti vain vastata armeijan malliin ettei mikään naurata. Sain siitä kuitenkin 10 punnerrusta joka piti suorittaa siinä joukkueen edessä jonka myös oli oltava kivinaamoina siinä sitten.
Palasin paikalleni toiseen ryhmään ja naamani oli jälleen kovettunut sotilaalle soveliaaseen asuun. Santsari kysyi että mikä unohtui oppilas 28x...? Minä että ???? Alikersantti kärsivällisesti kertoi että kaikesta tuli kiittää mitä armeijasta saa.
Siis myös punnerruksista. Suoritin kiitostoimenpiteet jotka sinänsä olivat karun yksinkertaiset.
Sen jälkeen mentiin taakse poistua ja maahan- ylös- riviin ja jonoon ja puuhun ja alas. Naaman piti olla kuin petolinnun per*e, kuten hra Santsari värikkäästi ilmaisi.
Suoritin sitten AUK:n loppuun ja minut valittiin komppaniamme santsariksi seuravalle kurssille. Olin oppivaista sorttia ja muistin kaikki oman santsarimme käskyt, muilutukset ja simputukset. Keksin itse niitä lisää ja vietin itse asiassa helve*in mukavan syksyn joukkueeni kera. Pomppasivat aina kattoon kun naamani näkivät, ei tarvinnut edes mitään komentaa.
Silloin simputus oli täysin luvallista ja se katsottiin ainoastaan sotilaskoulutukseksi. Esim. patjoja tuuletettiin pitämällä niitä pään päällä sekä juoksemalla kasarmia ympäri. Muistelenkin armeija- aikaa kivana aikana. Aina oli jotain tekemistä tai olimme menossa jonnekin tai tulossa jostakin. Ja aina oli ruoka mielesä. Muistan että joka hetki oli nälkä. Kai se reipas liikunta sen näläntunteen aiheutti. Terve ilmiö toki.