Hakekasa höyryää

mun mielestä se vaan homehtuu.
Kun kattoo noita voimalaitoksen isoja hakekasoja jotka tehdään aika märästä puusta ja hakekasat seisoo sateessa peittämättä niin jatkuva höyry käy sieltä.
Kun niitä kasoja puretaan niin hake on kaukaa katsottuna ihan mustaa.

Periaatteessa kyllä. Kemiallista energiasisältöä laskettaessa lahoaminen, mistä se höyryäminen käytännössä johtuu, energiasisältö pienenee.

Toisaalta, kemiallinen energiasisältö ei ole tässä yhteydessä välttämättä kovinkaan kiinnostava. On kuitenkin huomattava, että lahottajaeliöt myös haihduttavat vettä aika tehokkaasti. Siis samalla kun puun energiasisältö pienenee, niin veden haihduttamiseen tarvittava energiamäärä vähenee myös, ihan siitä syystä että haihdutettavaa vettä on vähemmän jäljellä.

Kaikenkaikkiaan hakekasojen "lämpeämisen" vaikutuksista tuntuu olevan liikkeella hieman ristiriitaista ja epävarmaa tietoa, mutta varmaa on ainakin se, ettei hakekasojen kasteleminen ainakaan paranna polttoarvoa.

Turpeelle tehdyillä kattiloilla ei yleensä voi polttaa myös 100% puuta, mutta sekoitusta voi jossain rajoissa.
Ylimääräistä kosteutta ei kattilaan haluttaisi, koska se tietää kuivatusta ja häviöiden suurenemista, mutta "ruutiakaan" ei voi polttaa. Sen lisäksi veden kuljettaminen turpeessa ei oikein ole kannattava bisnes turpeen myyjälle...

Tässä on syytä pitää mielessä se, että olennaistahan ei oikeastaan ole se miten paljon energiaa menee hukkaan polttoaineen varastoinnissa.. Vaan se millä hinnalla sitä energiaa tuotetaan.

Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että haketta olisi parempi säilöä katetuissa varastoissa kuin taivasalla. Silti, niin lämpöyrittäjät kuin isompienkin voimalaitosten pyörittäjät joutuvat laskemaan sitä kuinka paljon varastokentän kattaminen maksaisi ja minkä verran se säästäisi polttoainekuluissa.

Ja kaikenlisäksi hake on siitä hieman hankalaa, että liian tiivis siilo voi olla jopa huonompi ratkaisu kuin avoin kenttä. Sillä, jos vesi ei pääse riittävän tehokkaasti haihtumaan, niin voi muodostua osittain suljettu kierto joka pitää hakkeen märkänä jopa kuivallakin kelillä.. Puhaltimilla varustettu kuivuri olisi varmasti kuivumisen kannalta paras, mutta... lienee melko turhaa edes mainita että se maksaisi.

Hakkeen lahoamisesta johtuvaa hävikkiä miettii tällä hetkellä monikin, ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja haetaan.

lämpöä kirjoitti:

Tässä on syytä pitää mielessä se, että olennaistahan ei oikeastaan ole se miten paljon energiaa menee hukkaan polttoaineen varastoinnissa.. Vaan se millä hinnalla sitä energiaa tuotetaan.

Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että haketta olisi parempi säilöä katetuissa varastoissa kuin taivasalla. Silti, niin lämpöyrittäjät kuin isompienkin voimalaitosten pyörittäjät joutuvat laskemaan sitä kuinka paljon varastokentän kattaminen maksaisi ja minkä verran se säästäisi polttoainekuluissa.

Ja kaikenlisäksi hake on siitä hieman hankalaa, että liian tiivis siilo voi olla jopa huonompi ratkaisu kuin avoin kenttä. Sillä, jos vesi ei pääse riittävän tehokkaasti haihtumaan, niin voi muodostua osittain suljettu kierto joka pitää hakkeen märkänä jopa kuivallakin kelillä.. Puhaltimilla varustettu kuivuri olisi varmasti kuivumisen kannalta paras, mutta... lienee melko turhaa edes mainita että se maksaisi.

Hakkeen lahoamisesta johtuvaa hävikkiä miettii tällä hetkellä monikin, ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja haetaan.

Isoissa voimalaitoksissa ei kostea hake kovin paljon haittaa koska hakkeessa olevan veden höyrystymislämpö saadaan osittain talteen. Savukaasujen lämpötila saadaan niin alas että osa vesihöyrystä saadaan lauhdutettua vedeksi.