Pikaista apua tulostuskokojen kanssa!

Tuo 72 ppi (pixeliä/tuuma) lienee näytön erottelukyky.

Kun halutaan valokuvamaista tulostusta pidetään kiinni suuruusluokasta 300 ppi.

Tällöin on helppoa laskea vaikkapa 6Mpix kuvan 3000x2000 pitkän sivun max pituudeksi 10 tuumaa eli 25,4 cm. Jos tyydytään juliste erotteluun eli katsotaan parin metrin päästä niin 150 ppi saattaisi riittää ja puolen metrin kuva olisi saatavilla.

Nykykamerathan ottavat kuvia yli 12Mpix tarkkuudella eikä alkuperäistä saa hävittää vaikka käyttökuva olisikin vain 1200 pix/pitkäsivu koska alkuperäinen on aina paras kun sitä lähdetään muuntamaan muuhun käyttöön.

Nykyään varastotila on sen verran edullista kun alle 100€ saa ulkoisen kovalevyn 500G kokoon ja siihen mahtuu runsaasti kuvia varastoon kunnon erottelulla. Ei kannata pihtailla!

Eihän sillä resoluutiolla ole merkitystä, kunhan vain on tarpeeksi pikseleitä.

Jos kuitenkin ohjelmassasi on säätö fyysinen koko (cm/tuumaa) ja dpi, niin kätevimmin saat halutun kokoisen kuvan, kun annat kuvalle haluamasi pituusmitat ja dpi:n, sekä annat ohjelman itse laskea tarvittavat pikselit.

Muista kuitenkin, että jos muutat pituu ja korkeusmittoja eri määrän, niin kuvan mittasuhteet vääristyy. Parasta siis antaa olla "skaalauslukon" päällä, jolloin pituus ja korkeus muuttuu samassa suhteessa toista lukua muutettaessa.

Laita siihen Blow Up ohjelmaan kuvan kooksi 42x59cm ja 180 ppi niin resoluutiosta tullee tarpeisiisi sopiva.

Se Grain-säätö parantaa mielestäni usein kuvaa, mutta vaatii kokeilua, että löydät mieleisen.

Valitse lopuksi terävöintiin tulostintyyppi ja määrä, medium on yleensä sopiva

L-nisti kirjoitti:

Laita siihen Blow Up ohjelmaan kuvan kooksi 42x59cm ja 180 ppi niin resoluutiosta tullee tarpeisiisi sopiva.

Se Grain-säätö parantaa mielestäni usein kuvaa, mutta vaatii kokeilua, että löydät mieleisen.

Valitse lopuksi terävöintiin tulostintyyppi ja määrä, medium on yleensä sopiva

Lue lisää

ps.
Kokeilin noita antamiasi kokoja 1600x900px, 613x460 ja 3888x2592

Mikään noista ei näytä tuottavan haluamaasi sivusuhdetta 42:59 joten jäljelle jää valittavaksi kolmesta huonosta vaihtoehdosta siedetävin
– joudut rajaamaan osan kuvasta pois
– joudut muuttamaan lopullisen kuvan toista mittaa

Esim tuosta 3888x2592 tulisi rajaamatta 42x63 cm tai 39x59 cm.

– tai joudut venyttämään kuvaa toiseen suuntaan

L-nisti kirjoitti:

ps.
Kokeilin noita antamiasi kokoja 1600x900px, 613x460 ja 3888x2592

Mikään noista ei näytä tuottavan haluamaasi sivusuhdetta 42:59 joten jäljelle jää valittavaksi kolmesta huonosta vaihtoehdosta siedetävin
– joudut rajaamaan osan kuvasta pois
– joudut muuttamaan lopullisen kuvan toista mittaa

Esim tuosta 3888x2592 tulisi rajaamatta 42x63 cm tai 39x59 cm.

– tai joudut venyttämään kuvaa toiseen suuntaan

Lue lisää

Tuo kuvasuhde johon tulostus halutaan tehdä ei ole mikään vakio digikamerasuhde. Kuvaa on siksi leikattava koska venyttäminen saattaa muuttaa runsaastikin kuvan mittasuhteita.

Normaalit kuvasuhteethan lienevät vanhoissa pokkareissa ainakin 5:4 ja uudemmissa 3:2. Myös useimmissa kameroissa on valittavana HD rajaus 16:9.

Katsoin oman järkkärini valikoimista vaan en huomannut kuvasuhteen säätöä joten se pitää tehdä jälkeenpäin, nythän se on 3:2:n. Siitä saisi vaaka kuvan 59x39 cm sellaisenaan.

Itse jättäisin ainakin nuo 613 pikselin kuvat printtaamatta tuohon suureen kokoon ja hommaisin niistä alkuperäiset.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Tuo kuvasuhde johon tulostus halutaan tehdä ei ole mikään vakio digikamerasuhde. Kuvaa on siksi leikattava koska venyttäminen saattaa muuttaa runsaastikin kuvan mittasuhteita.

Normaalit kuvasuhteethan lienevät vanhoissa pokkareissa ainakin 5:4 ja uudemmissa 3:2. Myös useimmissa kameroissa on valittavana HD rajaus 16:9.

Katsoin oman järkkärini valikoimista vaan en huomannut kuvasuhteen säätöä joten se pitää tehdä jälkeenpäin, nythän se on 3:2:n. Siitä saisi vaaka kuvan 59x39 cm sellaisenaan.

Itse jättäisin ainakin nuo 613 pikselin kuvat printtaamatta tuohon suureen kokoon ja hommaisin niistä alkuperäiset.

Lue lisää

Eihän tuo 39cm –> 42cm ”venyttäminen” muuta runsaasti kuvan mittasuhteita, minusta sitäkin kannattaa kokeilla. Hyvä ratkaisu voisi olla sekä-että eli pieni rajaaminen leveydestä ja pieni korkeuden venyttäminen.

Usein pieni kameran kallistaminen muuttaa kuvasuhdetta enemmän kuin tuo tarvittava n. 7,7%. Jos esim perspektiiviä pitää/voi korjata samalla niin pieni venyttäminen korjaa mittasuhteita oikeammaksi.

Nuo pienet lienee isommasta rajattuja (tai/ja skannattuja) ja voisi rajata/skannata uudelleen 42:59 suhteeseen.

Arvaan, että alle 10% venytystä katsoja ei edes huomaa kuvissa.

Leicanisti kirjoitti:

Eihän tuo 39cm –> 42cm ”venyttäminen” muuta runsaasti kuvan mittasuhteita, minusta sitäkin kannattaa kokeilla. Hyvä ratkaisu voisi olla sekä-että eli pieni rajaaminen leveydestä ja pieni korkeuden venyttäminen.

Usein pieni kameran kallistaminen muuttaa kuvasuhdetta enemmän kuin tuo tarvittava n. 7,7%. Jos esim perspektiiviä pitää/voi korjata samalla niin pieni venyttäminen korjaa mittasuhteita oikeammaksi.

Nuo pienet lienee isommasta rajattuja (tai/ja skannattuja) ja voisi rajata/skannata uudelleen 42:59 suhteeseen.

Arvaan, että alle 10% venytystä katsoja ei edes huomaa kuvissa.

Lue lisää

Voiko, saako kuvaa venyttää, kutistaa riippuu kuvauskohteesta ja käyttötarkoituksesta.
Minulla oli aikoinaan LCD näyttö, jonka pikselit oli hieman korkeampia, kuin leveitä.
Sillä oli hyvin ikävä tehdä teknisiä piirroksia, kun ympyrät oli soikeita ja neliöt suorakaiteita.

kjjdggfg kirjoitti:

Voiko, saako kuvaa venyttää, kutistaa riippuu kuvauskohteesta ja käyttötarkoituksesta.
Minulla oli aikoinaan LCD näyttö, jonka pikselit oli hieman korkeampia, kuin leveitä.
Sillä oli hyvin ikävä tehdä teknisiä piirroksia, kun ympyrät oli soikeita ja neliöt suorakaiteita.

Lue lisää

”Voiko, saako kuvaa venyttää, kutistaa”

—aina voi ja saa rajattomasti venyttää ja kutistaa jos on itse kuvannut tai lupa tekijältä.

Voiko, saako kameraa kallistaa kuvatessa niin, että rakennukset näyttävät madaltuvan ja kapenevan yläosastaan?
Jos korjaa perspektiivin niin saako kuvaa venyttää niin, että kohteen mittasuhteet näyttävät luonnollisilta?

kyllä voi saa kirjoitti:

”Voiko, saako kuvaa venyttää, kutistaa”

—aina voi ja saa rajattomasti venyttää ja kutistaa jos on itse kuvannut tai lupa tekijältä.

Voiko, saako kameraa kallistaa kuvatessa niin, että rakennukset näyttävät madaltuvan ja kapenevan yläosastaan?
Jos korjaa perspektiivin niin saako kuvaa venyttää niin, että kohteen mittasuhteet näyttävät luonnollisilta?

Lue lisää

Voi hyvänen aika!
Harva sitä itse alkaa julisteita painamaan, mutta monet kuvien käyttäjät (kuvatoimistot, kirjapainot yms.) kieltää nimenomaan kuvan venytyksen, esim. halutun resoluution saavuttamiseksi.
Laatu yleensä heikkenee liikaa. muutaman megapikselin kuvan voi kyllä veyttää, mutta siitä ei kelvollista julistetta tule.

kjkfjghj kirjoitti:

Voi hyvänen aika!
Harva sitä itse alkaa julisteita painamaan, mutta monet kuvien käyttäjät (kuvatoimistot, kirjapainot yms.) kieltää nimenomaan kuvan venytyksen, esim. halutun resoluution saavuttamiseksi.
Laatu yleensä heikkenee liikaa. muutaman megapikselin kuvan voi kyllä veyttää, mutta siitä ei kelvollista julistetta tule.

Lue lisää

”(kuvatoimistot, kirjapainot yms.) kieltää nimenomaan kuvan venytyksen”
—mistä niille on tullut tuollainen oikeus kieltää tekijää muokkaamasta kuvaansa.
Kieltävätkö nuo mainitsemasi myös esim säärien ”venytyksen” tai vyötärön pienennyksen muotikuvissa?
Missä säädöksessä tuollainen ”kieltolaki”-oikeus on niille annettu?

Kertoisitko esimerkin kuvatoimistosta tai kirjapainosta joka kieltää tekijää muokkaamasta kuvaa mielensä mukaan?

kjkfjghj kirjoitti:

Voi hyvänen aika!
Harva sitä itse alkaa julisteita painamaan, mutta monet kuvien käyttäjät (kuvatoimistot, kirjapainot yms.) kieltää nimenomaan kuvan venytyksen, esim. halutun resoluution saavuttamiseksi.
Laatu yleensä heikkenee liikaa. muutaman megapikselin kuvan voi kyllä veyttää, mutta siitä ei kelvollista julistetta tule.

Lue lisää

Mistä sait tiedon, että aloittaja on viemässä kuviaan kuvatoimistoon, kirjapainoon yms.

kjkfjghj kirjoitti:

Voi hyvänen aika!
Harva sitä itse alkaa julisteita painamaan, mutta monet kuvien käyttäjät (kuvatoimistot, kirjapainot yms.) kieltää nimenomaan kuvan venytyksen, esim. halutun resoluution saavuttamiseksi.
Laatu yleensä heikkenee liikaa. muutaman megapikselin kuvan voi kyllä veyttää, mutta siitä ei kelvollista julistetta tule.

Lue lisää

Monet laajakulmat ja teleobjektiivit ”venyttävät” kuvan reunoja enemmän kuin tuo em. 7%.
Kieltävätkö kuvatoimistot, kirjapainot yms. myös nimenomaan laajakulma ja teleobjektiivien käytön?

nimenomaan? kirjoitti:

Monet laajakulmat ja teleobjektiivit ”venyttävät” kuvan reunoja enemmän kuin tuo em. 7%.
Kieltävätkö kuvatoimistot, kirjapainot yms. myös nimenomaan laajakulma ja teleobjektiivien käytön?

Lue lisää

Laajakulmat kuten kalansilmäoptiikat ja hieman kapeammatkin aiheuttavat kuvaan vääristymää mutta miten ajattelet sen telellä tapahtuvat?

Monet paremmat kamerat osaavat suurelti korjata noita laajakulmien virheitä, tosin tuskin kalansilmän. Niitä voi kuitenkin aina korjata kuvankäsittelyssä joskin itse teen sitä harvoin, yleensä annan vaikka talojen tai tornien kaatua. Tiedän sen olevan korjattavissa vaan se on mielestäni monesti tehokeino saada kuvasta mielenkiintoisempi.

Nikon D90 kirjoitti:

Laajakulmat kuten kalansilmäoptiikat ja hieman kapeammatkin aiheuttavat kuvaan vääristymää mutta miten ajattelet sen telellä tapahtuvat?

Monet paremmat kamerat osaavat suurelti korjata noita laajakulmien virheitä, tosin tuskin kalansilmän. Niitä voi kuitenkin aina korjata kuvankäsittelyssä joskin itse teen sitä harvoin, yleensä annan vaikka talojen tai tornien kaatua. Tiedän sen olevan korjattavissa vaan se on mielestäni monesti tehokeino saada kuvasta mielenkiintoisempi.

Lue lisää

”venyttäminen” oli lainausmerkeissä kun se ei ole täsmällinen ilmaus. Käytännössä se menee niin, että:

– laajakulmissa esiintyy ns tynnyrivääristymää (linjat kaartuvat reunoilla tynnyrimäisesti, keskeltä ulospäin. Tällöin kuva ikäänkuin venyy keskeltä. Mitä lyhyempi polttoväli sitä enemmän vääristää.

– teleobjektiiveilla väärisymä tapahtuu päinvastaiseen suuntaan, ns. tyynyvääristymä. Silloin linjat kuvan reunoilla vääristyvät keskeltä sisäänpäin. Kuva ikäänkuin kutistuu keskeltä

Kuvittelet väärin, että talojen ja tornien ”kaatuminen” johtuisi vääristymistä.
Sillä ei ole mitään tekemistä polttovälistä johtuvien vääristymien kanssa. Vaan silloin on kysymys kameran asennosta johtuvasta perspektiivivirheestä.

Tynnyri ja tyynyvääristymät näkyvät kuvassa siten, että suorat linjat näyttävät kaarevilta kuvan seuna-alueilla. Mikään ei ”kaadu” niiden takia jos ameraa ei kallisteta.

Tyynyvääristymä:
https://www.nikonsupport.eu/europe/kdb/en/2009/27063/27063b.jpg

Mitä tarkoittaa hieman kapeampi laajakulma?

kmnfmgw kirjoitti:

Eihän sillä resoluutiolla ole merkitystä, kunhan vain on tarpeeksi pikseleitä.

Jos kuitenkin ohjelmassasi on säätö fyysinen koko (cm/tuumaa) ja dpi, niin kätevimmin saat halutun kokoisen kuvan, kun annat kuvalle haluamasi pituusmitat ja dpi:n, sekä annat ohjelman itse laskea tarvittavat pikselit.

Muista kuitenkin, että jos muutat pituu ja korkeusmittoja eri määrän, niin kuvan mittasuhteet vääristyy. Parasta siis antaa olla "skaalauslukon" päällä, jolloin pituus ja korkeus muuttuu samassa suhteessa toista lukua muutettaessa.

Lue lisää

Hyvä' resoluutio tarkoittaa suurta pikselimäärää ja sallii tulostuksen suureen kokoon yksityiskohtien silti näkyen terävinä.

Kuvan resoluutio on kiinni kuvan koosta ja käytettävissä olevasta pikselimäärästä. Kortilla olevalla 12Mpix (4000x3000 pix)kuvalla ei ole muuta resoluutiota mutta kun se tulostetaan niin resoluutio määräytyy tulostuskoon mukaan. Jos pitkäsivu on 20 cm niin sen resoluutioksi tulee 4000/20 pix/cm = 200 pix/cm eli varsin kohtuullinen jos ei vallan hyvä. Tuohan tekee noin 500 pix/tuuma eli kuvan voi valokuvalaatuisena tulostaa paljon suurempanakin, noin 34 cm.

nimenomaan? kirjoitti:

”venyttäminen” oli lainausmerkeissä kun se ei ole täsmällinen ilmaus. Käytännössä se menee niin, että:

– laajakulmissa esiintyy ns tynnyrivääristymää (linjat kaartuvat reunoilla tynnyrimäisesti, keskeltä ulospäin. Tällöin kuva ikäänkuin venyy keskeltä. Mitä lyhyempi polttoväli sitä enemmän vääristää.

– teleobjektiiveilla väärisymä tapahtuu päinvastaiseen suuntaan, ns. tyynyvääristymä. Silloin linjat kuvan reunoilla vääristyvät keskeltä sisäänpäin. Kuva ikäänkuin kutistuu keskeltä

Kuvittelet väärin, että talojen ja tornien ”kaatuminen” johtuisi vääristymistä.
Sillä ei ole mitään tekemistä polttovälistä johtuvien vääristymien kanssa. Vaan silloin on kysymys kameran asennosta johtuvasta perspektiivivirheestä.

Tynnyri ja tyynyvääristymät näkyvät kuvassa siten, että suorat linjat näyttävät kaarevilta kuvan seuna-alueilla. Mikään ei ”kaadu” niiden takia jos ameraa ei kallisteta.

Tyynyvääristymä:
https://www.nikonsupport.eu/europe/kdb/en/2009/27063/27063b.jpg

Mitä tarkoittaa hieman kapeampi laajakulma?

Lue lisää

Vaikkapa muutos 10 -> 15 mm kaventaa tuota laajakulmaa ja sen lisäksi pienentää virhettä.

Hyvällä interpolointiohjelmalla käyttämäni ns. nyrkkisääntö julistekokoon suurennettaessa on alkuperäinen koko max 16 kertaiseksi.

Eli esim A4 —> A1

L-nisti kirjoitti:

Hyvällä interpolointiohjelmalla käyttämäni ns. nyrkkisääntö julistekokoon suurennettaessa on alkuperäinen koko max 16 kertaiseksi.

Eli esim A4 —> A1

Aina voi suurentaa mutta yksityiskohdat eivät lisäänny.

Jos otat saman kuva-alueen 10Mpix tai 36Mpix kameralla niin molemmat voi suurentaa vaikka A0 tai A1 kokoon mutta tuossa 36Mpix kuvassa on runsaammin yksityiskohtia ja se näyttää paremmalta jos niitä katsoo rinnakkain olettaen, että optiikka on pystynyt piirtämään tuon 36Mpix kuvan täyteen tarkkuuteen.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Aina voi suurentaa mutta yksityiskohdat eivät lisäänny.

Jos otat saman kuva-alueen 10Mpix tai 36Mpix kameralla niin molemmat voi suurentaa vaikka A0 tai A1 kokoon mutta tuossa 36Mpix kuvassa on runsaammin yksityiskohtia ja se näyttää paremmalta jos niitä katsoo rinnakkain olettaen, että optiikka on pystynyt piirtämään tuon 36Mpix kuvan täyteen tarkkuuteen.

Lue lisää

Kuvaa suurennettaessa yksityiskohdat (kuvapisteet) voivat lisääntyä, mutta ne perustuvat interpolointiin ja suurennettavaan tiedostoon. Kuvaa pienennettäessä yksityiskohdat yleensä vähenevät.

Pikselimäärä ei ratkaise sitä näyttääkö kuva ”paremmalta”. Sillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä kuvan paremmuuden kanssa.

Optiikka on tieteenala joka ei piirrä kuvia ja mitään ”täyttä tarkkuutta” ei ole olemassa. Eikä mikään objektiivi piirrä koko kuva-alaa samalla tarkkuudella, usein sitä ei edes haluta.

kuva-alueen? kirjoitti:

Kuvaa suurennettaessa yksityiskohdat (kuvapisteet) voivat lisääntyä, mutta ne perustuvat interpolointiin ja suurennettavaan tiedostoon. Kuvaa pienennettäessä yksityiskohdat yleensä vähenevät.

Pikselimäärä ei ratkaise sitä näyttääkö kuva ”paremmalta”. Sillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä kuvan paremmuuden kanssa.

Optiikka on tieteenala joka ei piirrä kuvia ja mitään ”täyttä tarkkuutta” ei ole olemassa. Eikä mikään objektiivi piirrä koko kuva-alaa samalla tarkkuudella, usein sitä ei edes haluta.

Lue lisää

"Kuvaa suurennettaessa yksityiskohdat (kuvapisteet) voivat lisääntyä, mutta ne perustuvat interpolointiin ja suurennettavaan tiedostoon. Kuvaa pienennettäessä yksityiskohdat yleensä vähenevät."

Hehe heh.

Sinulla on kolmen pikselin levyinen yksityiskohta, lisäät sen kolminkertaiseksi on sinulla 9 pikselin levyinen yksityiskohta. Ei kuitenkaan yhtään lisäinformaatiota.
Mitä siis hyödyit?

Sama pehmenemis ilmiö tapahtuu, jos perspektiiviä oikaistaan.
Ainoastaan 90, 180 ja 270 asteen kierrot eivät heikennä kuvaa.
(Häviötön kierto).

Mikään ohjelma ei osaa lisätä kuvaan yksityiskohtia, joita kamera ei ole nähnyt. Vähentää se kyllä osaa.

Mutta eihän tuosta ole harrastelijalle haittaa. Tehdään postimerkistä juliste kuvapisteitä lisäämällä!

rfdfswgdsrf kirjoitti:

"Kuvaa suurennettaessa yksityiskohdat (kuvapisteet) voivat lisääntyä, mutta ne perustuvat interpolointiin ja suurennettavaan tiedostoon. Kuvaa pienennettäessä yksityiskohdat yleensä vähenevät."

Hehe heh.

Sinulla on kolmen pikselin levyinen yksityiskohta, lisäät sen kolminkertaiseksi on sinulla 9 pikselin levyinen yksityiskohta. Ei kuitenkaan yhtään lisäinformaatiota.
Mitä siis hyödyit?

Sama pehmenemis ilmiö tapahtuu, jos perspektiiviä oikaistaan.
Ainoastaan 90, 180 ja 270 asteen kierrot eivät heikennä kuvaa.
(Häviötön kierto).

Mikään ohjelma ei osaa lisätä kuvaan yksityiskohtia, joita kamera ei ole nähnyt. Vähentää se kyllä osaa.

Mutta eihän tuosta ole harrastelijalle haittaa. Tehdään postimerkistä juliste kuvapisteitä lisäämällä!

Lue lisää

”Sinulla on kolmen pikselin levyinen yksityiskohta …”
No otetaanpa esimerkki.
– oletetaan, että kamerassa on ”normaali” Bayer matriisi
– silloin tuo ”kolmen pikselin levyinen yksityiskohta” voi olla joko GBG, BGB, GRG tai RGR.

– otetaanpa vaikka tuo ”kolmen pikselin levyinen yksityiskohta” GRG (kellanvihreä), jos ymmärrän oikein niin kuvittelet, että kuvattavassa kohteessa oli kellanvihreä yksityiskohta joka oli kolme pikseliä leveä.
Huonolla onnella nuo kaikki kolme pikseliä ovat pelkkää kohinaa jolla ei ole mitään tekemistä kohteen yksityiskohtien kanssa.

– tuosta kellanvihreästä kohteen yksityiskohdasta kamera ”keksi” kaksi vihreää ja yhden punaisen pikselin joka vielä sumennettiin (anti alias) ja UV-suodatettiin.
– mikään em pikseleistä ei ole alkuperäisen kohteen yksityiskohta.

– kolme pikseliä ei riitä yhden tulostimen pisteen värin määrittelyyn vaan ympäristöstä pitää arpoa vähintään kolme lisää, että saataisiin tulostettua yhden pisteen (dot) (silmälle näkymättömän kokoinen) yksityiskohta kuvaan.

Jos suurennetaan (interpoloimatta) nuo pikselit pinta-alaltaan kolminkertaiseksi eli kerrotaan pikselin korkeus ja leveys luvulla 1,7. Silloin tilanne on yksityisohtien erotuskyvyn kannalta sama kuin jos meillä olisi dynamiikaltaan parempi kamera jonka kennossa on hieman isommat pikselit.

Sitten on tehtävä ns. värimuunnos jollakin menetelmällä tulostimen väreille (esim CMYK). Minkälaisen yksityiskohdan tulosteeseen saat noista kolmesta pikselistä (GRG) eli mitä näet CMYK ”rosetissa”?

”Mikään ohjelma ei osaa lisätä …”
Kaikki kameran softat tallentavat vain keksittyjä RGB ”pikseleitä” jotka eivät ole kohteen yksityiskohtia ja keksivät kuvaan yksityskohtia joita ei ole kohteessa (terävöitys yms). Suuri osa pikseleistä on ns. kohinaa jota kamera ”osaa” lisätä kuvaan

Kaikki kamerat joissa on anti-alias suodin poistavat kuvasta kohteen yksityiskohtia enemmän kuin 3x suurennus.
– jpeg -tallennus hävittää yksityiskohtia enemmän kuin 3-kertainen suurennus.

Näkemmämme kuvan yksityiskohdat (erottelukyvyn) ratkaisee ensisijassa katseluetäisyys ja näköaistimme erottelukyky.

Kysy lisää jos et vieläkään ymmärrä

kuva-alueen? kirjoitti:

Kuvaa suurennettaessa yksityiskohdat (kuvapisteet) voivat lisääntyä, mutta ne perustuvat interpolointiin ja suurennettavaan tiedostoon. Kuvaa pienennettäessä yksityiskohdat yleensä vähenevät.

Pikselimäärä ei ratkaise sitä näyttääkö kuva ”paremmalta”. Sillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä kuvan paremmuuden kanssa.

Optiikka on tieteenala joka ei piirrä kuvia ja mitään ”täyttä tarkkuutta” ei ole olemassa. Eikä mikään objektiivi piirrä koko kuva-alaa samalla tarkkuudella, usein sitä ei edes haluta.

Lue lisää

Pikselihän ei ole "yksityiskohta" vaan yksityiskohta muodostuu useista pikseleistä jotka muodostavat ryhmänä kuvan vaikka finnistä tai silmästä jos eivät koiran viiksikarvasta tai kukan heteestä.

Yksittäisen pikselin tieto on ainoastaan kohteen jonkun osavärin (RGB) intensiteetistä, se ei kuvaa mitään muuta. Minun ohjelmillani pystyy näkemään ainoastaan yhteenlaskettuja pikseleitä kun suurentaa riittävästi joka laskenta suoritettaneen jo kameran kuvanmuodostusprosessissa. En siis pysty omista kuvistani näkemään erikseen noita R, G ja B pikseleitä joiden infon perusteella kamera luo kuvatiedostonsa.

Alkuperäisen kysyjän ongelmiin ei tämä saivartelu enää anna vastausta vaan se on tullut sekin jo hänelle kerrottua kauan sitten. Pitääkö jokainen asia pyrkiä saivartelemaan?

Yksi saivartelun kohde lienee käsiteryhmä objektiivi, optiikka ja lasi. Objektiivi lienee ainoa oikea tapa puhua siitä lasista jonka optiset ominaisuudet saavat kuvan piirtymään siinen kennon tai filmin pinnalle. Itse kutsun sitä optiikaksi koska se kameran runkoon joko kiinteästi tai muutoin liitettynä sitä esittää ja vain harvoin saa aikaan harhakäsityksen paitsi joillain saivartelijoilla joiden pitää päästä purkamaan pahaa oloaan muiden ymmärtämättömyyden avulla kun joku viitsii sanoa/kirjoittaa optiikka vaikka oikea ilmaisu olisi objektiivi. Kun sitä möykkyä, sitä objektiivia vielä joku kehtaa lasiksi kutsua on ymmärrettävää jotta jonkun pipo alkaa kiristää ja henskelit katkeavat.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Pikselihän ei ole "yksityiskohta" vaan yksityiskohta muodostuu useista pikseleistä jotka muodostavat ryhmänä kuvan vaikka finnistä tai silmästä jos eivät koiran viiksikarvasta tai kukan heteestä.

Yksittäisen pikselin tieto on ainoastaan kohteen jonkun osavärin (RGB) intensiteetistä, se ei kuvaa mitään muuta. Minun ohjelmillani pystyy näkemään ainoastaan yhteenlaskettuja pikseleitä kun suurentaa riittävästi joka laskenta suoritettaneen jo kameran kuvanmuodostusprosessissa. En siis pysty omista kuvistani näkemään erikseen noita R, G ja B pikseleitä joiden infon perusteella kamera luo kuvatiedostonsa.

Alkuperäisen kysyjän ongelmiin ei tämä saivartelu enää anna vastausta vaan se on tullut sekin jo hänelle kerrottua kauan sitten. Pitääkö jokainen asia pyrkiä saivartelemaan?

Yksi saivartelun kohde lienee käsiteryhmä objektiivi, optiikka ja lasi. Objektiivi lienee ainoa oikea tapa puhua siitä lasista jonka optiset ominaisuudet saavat kuvan piirtymään siinen kennon tai filmin pinnalle. Itse kutsun sitä optiikaksi koska se kameran runkoon joko kiinteästi tai muutoin liitettynä sitä esittää ja vain harvoin saa aikaan harhakäsityksen paitsi joillain saivartelijoilla joiden pitää päästä purkamaan pahaa oloaan muiden ymmärtämättömyyden avulla kun joku viitsii sanoa/kirjoittaa optiikka vaikka oikea ilmaisu olisi objektiivi. Kun sitä möykkyä, sitä objektiivia vielä joku kehtaa lasiksi kutsua on ymmärrettävää jotta jonkun pipo alkaa kiristää ja henskelit katkeavat.

Lue lisää

Voi teitä lapsukaiset, kun ette ymmärrä maailman yksinkertaisimpia asioita.
Pätemistarve teillä on kyllä valtava.

bfnsahf kirjoitti:

Voi teitä lapsukaiset, kun ette ymmärrä maailman yksinkertaisimpia asioita.
Pätemistarve teillä on kyllä valtava.

Jotta voit kutsua minua lapsukaiseksi niin saat olla varsin iäkäs. Kyllä yksinkertaiset asiat ovat helppoja mutta kun esimerkki puuttuu niin emme osaa arvioida mikä on sinun yksinkertaisesi.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Pikselihän ei ole "yksityiskohta" vaan yksityiskohta muodostuu useista pikseleistä jotka muodostavat ryhmänä kuvan vaikka finnistä tai silmästä jos eivät koiran viiksikarvasta tai kukan heteestä.

Yksittäisen pikselin tieto on ainoastaan kohteen jonkun osavärin (RGB) intensiteetistä, se ei kuvaa mitään muuta. Minun ohjelmillani pystyy näkemään ainoastaan yhteenlaskettuja pikseleitä kun suurentaa riittävästi joka laskenta suoritettaneen jo kameran kuvanmuodostusprosessissa. En siis pysty omista kuvistani näkemään erikseen noita R, G ja B pikseleitä joiden infon perusteella kamera luo kuvatiedostonsa.

Alkuperäisen kysyjän ongelmiin ei tämä saivartelu enää anna vastausta vaan se on tullut sekin jo hänelle kerrottua kauan sitten. Pitääkö jokainen asia pyrkiä saivartelemaan?

Yksi saivartelun kohde lienee käsiteryhmä objektiivi, optiikka ja lasi. Objektiivi lienee ainoa oikea tapa puhua siitä lasista jonka optiset ominaisuudet saavat kuvan piirtymään siinen kennon tai filmin pinnalle. Itse kutsun sitä optiikaksi koska se kameran runkoon joko kiinteästi tai muutoin liitettynä sitä esittää ja vain harvoin saa aikaan harhakäsityksen paitsi joillain saivartelijoilla joiden pitää päästä purkamaan pahaa oloaan muiden ymmärtämättömyyden avulla kun joku viitsii sanoa/kirjoittaa optiikka vaikka oikea ilmaisu olisi objektiivi. Kun sitä möykkyä, sitä objektiivia vielä joku kehtaa lasiksi kutsua on ymmärrettävää jotta jonkun pipo alkaa kiristää ja henskelit katkeavat.

Lue lisää

”Hehe heh. Sinulla on kolmen pikselin levyinen yksityiskohta … Pikselihän ei ole "yksityiskohta" vaan yksityiskohta muodostuu useista pikseleistä … vaikka finnistä”

Ahaa kysymys onkin vaikka finnistä joka on mainitsemasi kolmen pikselin levyinen. Kun nyt tuo kolme pikseliä leveä finni osuu Bayer-matriisissa kohtaan BGB niin sinulla on kuvassa syaaninsininen finni mikäli juuri niiden kohdalle osu kohinaa?

– jos tuo finni on myös kolmen pikseli korkuinen niin silloin pikselit olisivat järjestyksessä:
–G–
BGB
–G–
– silloin finnin kohdalle ei satu yhtään ”finnin väristä” pikseliä vaan finni on kuvassa sinertävän vihreä.

– isompi 11 pikselin kokoinen ”finnI” voisi siis olla muotoa:
–RGR–
GBGBG
–RGR–

”Sinulla on kolmen pikselin levyinen yksityiskohta, lisäät sen kolminkertaiseksi on sinulla 9 pikselin levyinen yksityiskohta. … En siis pysty omista kuvistani näkemään erikseen noita R, G ja B pikseleitä ”
—kiellät siis suurentamasta kuvaa niin paljon, että kolmen pikseli levyinen yksityiskohta näkyy kuvassa?

Työeläkeläinen kirjoitti:

Pikselihän ei ole "yksityiskohta" vaan yksityiskohta muodostuu useista pikseleistä jotka muodostavat ryhmänä kuvan vaikka finnistä tai silmästä jos eivät koiran viiksikarvasta tai kukan heteestä.

Yksittäisen pikselin tieto on ainoastaan kohteen jonkun osavärin (RGB) intensiteetistä, se ei kuvaa mitään muuta. Minun ohjelmillani pystyy näkemään ainoastaan yhteenlaskettuja pikseleitä kun suurentaa riittävästi joka laskenta suoritettaneen jo kameran kuvanmuodostusprosessissa. En siis pysty omista kuvistani näkemään erikseen noita R, G ja B pikseleitä joiden infon perusteella kamera luo kuvatiedostonsa.

Alkuperäisen kysyjän ongelmiin ei tämä saivartelu enää anna vastausta vaan se on tullut sekin jo hänelle kerrottua kauan sitten. Pitääkö jokainen asia pyrkiä saivartelemaan?

Yksi saivartelun kohde lienee käsiteryhmä objektiivi, optiikka ja lasi. Objektiivi lienee ainoa oikea tapa puhua siitä lasista jonka optiset ominaisuudet saavat kuvan piirtymään siinen kennon tai filmin pinnalle. Itse kutsun sitä optiikaksi koska se kameran runkoon joko kiinteästi tai muutoin liitettynä sitä esittää ja vain harvoin saa aikaan harhakäsityksen paitsi joillain saivartelijoilla joiden pitää päästä purkamaan pahaa oloaan muiden ymmärtämättömyyden avulla kun joku viitsii sanoa/kirjoittaa optiikka vaikka oikea ilmaisu olisi objektiivi. Kun sitä möykkyä, sitä objektiivia vielä joku kehtaa lasiksi kutsua on ymmärrettävää jotta jonkun pipo alkaa kiristää ja henskelit katkeavat.

Lue lisää

”Minun ohjelmillani pystyy näkemään ainoastaan yhteenlaskettuja pikseleitä kun suurentaa riittävästi joka laskenta suoritettaneen jo kameran kuvanmuodostusprosessissa.”

—tuo ohjelmillani tarkoittanee sitä että katsot kuvaa näytöllä. Miten ihmeessä saat näytölle muuta kuin yksittäisiä pikseleitä R, G tai B. Osaatko selittä miten ”ohjelmillasi” yhteenlasketaan pikseleitä niin, että näytöllä on yhteenlaskettuja pikseleitä? Onko niissä pikseleissä myös yhteenlasketut värit?
Sinulla lienee vain mieliuvitusohjelmia joilla laskenta suoritetaan mielikuvitusnäytölle jossa on yhteenlaskettuja pikseleitä?

Aloittajan kysymykseen viitaten ajattelet siis, että sinun ohjelmillasi suurennetaan yhteenlaskettuja pikseleitä?

Työeläkeläinen kirjoitti:

Pikselihän ei ole "yksityiskohta" vaan yksityiskohta muodostuu useista pikseleistä jotka muodostavat ryhmänä kuvan vaikka finnistä tai silmästä jos eivät koiran viiksikarvasta tai kukan heteestä.

Yksittäisen pikselin tieto on ainoastaan kohteen jonkun osavärin (RGB) intensiteetistä, se ei kuvaa mitään muuta. Minun ohjelmillani pystyy näkemään ainoastaan yhteenlaskettuja pikseleitä kun suurentaa riittävästi joka laskenta suoritettaneen jo kameran kuvanmuodostusprosessissa. En siis pysty omista kuvistani näkemään erikseen noita R, G ja B pikseleitä joiden infon perusteella kamera luo kuvatiedostonsa.

Alkuperäisen kysyjän ongelmiin ei tämä saivartelu enää anna vastausta vaan se on tullut sekin jo hänelle kerrottua kauan sitten. Pitääkö jokainen asia pyrkiä saivartelemaan?

Yksi saivartelun kohde lienee käsiteryhmä objektiivi, optiikka ja lasi. Objektiivi lienee ainoa oikea tapa puhua siitä lasista jonka optiset ominaisuudet saavat kuvan piirtymään siinen kennon tai filmin pinnalle. Itse kutsun sitä optiikaksi koska se kameran runkoon joko kiinteästi tai muutoin liitettynä sitä esittää ja vain harvoin saa aikaan harhakäsityksen paitsi joillain saivartelijoilla joiden pitää päästä purkamaan pahaa oloaan muiden ymmärtämättömyyden avulla kun joku viitsii sanoa/kirjoittaa optiikka vaikka oikea ilmaisu olisi objektiivi. Kun sitä möykkyä, sitä objektiivia vielä joku kehtaa lasiksi kutsua on ymmärrettävää jotta jonkun pipo alkaa kiristää ja henskelit katkeavat.

Lue lisää

mikä ei kuulu joukkoon: objektiivi, optiikka, lasi, putki ja tötterö

– optiikka ei kuulu joukkoon, se on tieteenala, muut ovat esineitä

alkaa kiristää kirjoitti:

mikä ei kuulu joukkoon: objektiivi, optiikka, lasi, putki ja tötterö

– optiikka ei kuulu joukkoon, se on tieteenala, muut ovat esineitä

Suomenkielessä kuten muissakin sanan merkitys saattaa muuttua asiayhteyden mukaan. Meillähän hyvä vanha esimerkki on "Kun lakkaa satamasta niin hae lakkaa satamasta".

Jos minä kerron kamerarunkooni kiinnitetyn jonkin optiikan niin arveletko sen olevan tieteenalan vai sen ehkä sivutuotteenaan tuottaman optiikan joka piirtelee niitä kuvia siihen kennon pinnalle nyt kun olen luopunut filille kuvaamisesta. On minulla tosin vielä kaksi filmirunkoakin vuosien takaa, ensimmäinen -70 luvulta.

Aion edelleen käyttää optiikka sanaa siitä tötteröstä jonka kiinnitän kamerarunkoni eteen tai joka on valmiiksi kiinnitettynä pokkarissani pumpaten sinne pölyä ja muuta saastaa aina esiin tullessaan.

Jos nyt pipo kiristää niin osta isompi!

pipo alkaa kirjoitti:

”Minun ohjelmillani pystyy näkemään ainoastaan yhteenlaskettuja pikseleitä kun suurentaa riittävästi joka laskenta suoritettaneen jo kameran kuvanmuodostusprosessissa.”

—tuo ohjelmillani tarkoittanee sitä että katsot kuvaa näytöllä. Miten ihmeessä saat näytölle muuta kuin yksittäisiä pikseleitä R, G tai B. Osaatko selittä miten ”ohjelmillasi” yhteenlasketaan pikseleitä niin, että näytöllä on yhteenlaskettuja pikseleitä? Onko niissä pikseleissä myös yhteenlasketut värit?
Sinulla lienee vain mieliuvitusohjelmia joilla laskenta suoritetaan mielikuvitusnäytölle jossa on yhteenlaskettuja pikseleitä?

Aloittajan kysymykseen viitaten ajattelet siis, että sinun ohjelmillasi suurennetaan yhteenlaskettuja pikseleitä?

Lue lisää

Niillä kuvankäsittelyohjelmilla joita käytän eli Faststone, Picasa sekä Elements 10 näen ainoastaan summapikseleitä en R, G tai B pikseleitä erikseen.

Ainakin Nikonin kameroiden oma prosessori laskee nuo pisteet saamiensa kolmen osavärin perusteella täydeksi tyydytyksekseni. Siinä kuvassa jonka asiakas saa siirtäessään sen kamerasta kovalevylle ei siis ole enää suurtakaan suoranaista merkitystä sillä miten kennon pikselit on järjestetty. Voi se tosin vaikuttaa värikylläisyyteen ja kirkkauteen mutta ei enää sekundääriseen kuvankäsittelyyn kuvaajan kompuuterilla.

Minulla on tosin vain Nikon runkoja mutta Canonin pokkarit tuntuvat tekevän ihan saman tempun Canon pokkaritiedostoille.

Jos te saatte irti omasta kamerastanne nuo värierottelumatriisit joita kamera lukee kuvattaessa niin laittakaa ihmeessä nähtäville sillä olisin varsin kiinnostunut näkemään.

Tuntematta kameran ohjelmien tarkkaa rakennetta ja suoritustapaa niin arvelen sen prosessorin laskevan noiden pikselitietojen perusteella kunkin esitettävän pikselin todennäköisen värin noiden osakomponenttien perusteella ja ainakin omalla kohdallani aika hyvin ja uskottavasti onnistuen. Miten itse kuvittelette sen toimivan on teidän päänvaivanne.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Suomenkielessä kuten muissakin sanan merkitys saattaa muuttua asiayhteyden mukaan. Meillähän hyvä vanha esimerkki on "Kun lakkaa satamasta niin hae lakkaa satamasta".

Jos minä kerron kamerarunkooni kiinnitetyn jonkin optiikan niin arveletko sen olevan tieteenalan vai sen ehkä sivutuotteenaan tuottaman optiikan joka piirtelee niitä kuvia siihen kennon pinnalle nyt kun olen luopunut filille kuvaamisesta. On minulla tosin vielä kaksi filmirunkoakin vuosien takaa, ensimmäinen -70 luvulta.

Aion edelleen käyttää optiikka sanaa siitä tötteröstä jonka kiinnitän kamerarunkoni eteen tai joka on valmiiksi kiinnitettynä pokkarissani pumpaten sinne pölyä ja muuta saastaa aina esiin tullessaan.

Jos nyt pipo kiristää niin osta isompi!

Lue lisää

Jotenkin tulee se kuva, että jotkut kuvittelevat noiden digikennon RGB pikseleiden, olkoon missä järjestyksessä hyvänsä, esiintyvän myös lopullisessa kuvassa joka kamerasta ladataan tietokoneelle/muulle muistivälineelle.

Koska arvelen asiassa olevan epäselvyyksiä tein kolmesta kahdella eri rungolla otetusta kuvasta pikselitason kuvia suurella suurennoksella joten pikselit näkyvät erikseen. Runkoina ovat olleet Nikonin D800 ja D7100 ja ne löytää kuvasarjan lopusta osoitteessa:

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Testikansio#5953807871790805698

Tuo on viimeisen kuvan osoite ja siinä näkyy yhden pisteen RGB komponentit esillä.

Selvisiköhän asia jo -RGB- fanille, missä mennään? Lopullisen kuvan pikselit ovat jokaisessa kamerassa jo valmiiksi laskettuina. En ole nähnyt yhtään jossa ei olisi joskaan en kaikkia ole nähnyt. Tutki omaasi jos sinulla kamera on. Veikkaan sinun toimivan pelkkien kennodatojen perusteella joten vieläkin voit oppia lisää. Jos kamerasi antaa nuo pikselit kolmena osakomponenttina niin laita vastaavat kuvat näkyviin niin saamme ihmetellä.

nikon_d90 kirjoitti:

Jotenkin tulee se kuva, että jotkut kuvittelevat noiden digikennon RGB pikseleiden, olkoon missä järjestyksessä hyvänsä, esiintyvän myös lopullisessa kuvassa joka kamerasta ladataan tietokoneelle/muulle muistivälineelle.

Koska arvelen asiassa olevan epäselvyyksiä tein kolmesta kahdella eri rungolla otetusta kuvasta pikselitason kuvia suurella suurennoksella joten pikselit näkyvät erikseen. Runkoina ovat olleet Nikonin D800 ja D7100 ja ne löytää kuvasarjan lopusta osoitteessa:

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Testikansio#5953807871790805698

Tuo on viimeisen kuvan osoite ja siinä näkyy yhden pisteen RGB komponentit esillä.

Selvisiköhän asia jo -RGB- fanille, missä mennään? Lopullisen kuvan pikselit ovat jokaisessa kamerassa jo valmiiksi laskettuina. En ole nähnyt yhtään jossa ei olisi joskaan en kaikkia ole nähnyt. Tutki omaasi jos sinulla kamera on. Veikkaan sinun toimivan pelkkien kennodatojen perusteella joten vieläkin voit oppia lisää. Jos kamerasi antaa nuo pikselit kolmena osakomponenttina niin laita vastaavat kuvat näkyviin niin saamme ihmetellä.

Lue lisää

lopullisessa kuvassa joka kamerasta ladataan tietokoneelle/muulle muistivälineelle.
Mikä on lopullinen kuva?
– moni täällä ”tietää”, että RAW-tiedosto on muokkaamatonta dataa ”suoraan kennolta”
Ladataanko muistivälineelle kuva vai binääritiedosto joke ei ole kuva vaan lukusarja jolla ohjataan tulostinta?

”pikselit ovat jokaisessa kamerassa jo valmiiksi laskettuina”
– tuon keksit kai omasta päästä. Vai onko taas kysymyksessä ”Nikon siantuntijoiden” käännösvirhe?
Miksi kamera laskee pikseleitä, niiden määrähän on kuvasuhteesta riippuva vakio?

Ihan aikuisten oikeasti näkemiemme pikselien arvot lasketaan kuvankäsittelyssä ja näytön tai muun tulostimen ohjaimessa.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Suomenkielessä kuten muissakin sanan merkitys saattaa muuttua asiayhteyden mukaan. Meillähän hyvä vanha esimerkki on "Kun lakkaa satamasta niin hae lakkaa satamasta".

Jos minä kerron kamerarunkooni kiinnitetyn jonkin optiikan niin arveletko sen olevan tieteenalan vai sen ehkä sivutuotteenaan tuottaman optiikan joka piirtelee niitä kuvia siihen kennon pinnalle nyt kun olen luopunut filille kuvaamisesta. On minulla tosin vielä kaksi filmirunkoakin vuosien takaa, ensimmäinen -70 luvulta.

Aion edelleen käyttää optiikka sanaa siitä tötteröstä jonka kiinnitän kamerarunkoni eteen tai joka on valmiiksi kiinnitettynä pokkarissani pumpaten sinne pölyä ja muuta saastaa aina esiin tullessaan.

Jos nyt pipo kiristää niin osta isompi!

Lue lisää

”Aion edelleen käyttää optiikka sanaa siitä tötteröstä …”
—on kai olemassa sellainenkin uskonto, että jos tekee tarpeeksi monta kertaa saman asian väärin niin se muuttuu oikeaksi ”pumpaten”.

Minä aion jatkossa käyttää kissa sanaa siitä tötteröstä joka kiinniteään koiraan jota muut nimittävät rungoksi. Jos joku on asiassa eri mieltä niin hän on väärässä!
On minulla tosin vielä neljä perinteistä runkoakin 60–80 luvuilta.

”… luopunut filille kuvaamisesta”
– minusta fiili on hyvää ja terveellistä vaikka sille on paha kuvata.

alkaa kiristää kirjoitti:

lopullisessa kuvassa joka kamerasta ladataan tietokoneelle/muulle muistivälineelle.
Mikä on lopullinen kuva?
– moni täällä ”tietää”, että RAW-tiedosto on muokkaamatonta dataa ”suoraan kennolta”
Ladataanko muistivälineelle kuva vai binääritiedosto joke ei ole kuva vaan lukusarja jolla ohjataan tulostinta?

”pikselit ovat jokaisessa kamerassa jo valmiiksi laskettuina”
– tuon keksit kai omasta päästä. Vai onko taas kysymyksessä ”Nikon siantuntijoiden” käännösvirhe?
Miksi kamera laskee pikseleitä, niiden määrähän on kuvasuhteesta riippuva vakio?

Ihan aikuisten oikeasti näkemiemme pikselien arvot lasketaan kuvankäsittelyssä ja näytön tai muun tulostimen ohjaimessa.

Lue lisää

ps.
”näkemiemme pikselien arvot ”
– tarkoitan tässä ”pikseleillä” tulostimen tuottamia kuvapisteitä.

alkaa kiristää kirjoitti:

ps.
”näkemiemme pikselien arvot ”
– tarkoitan tässä ”pikseleillä” tulostimen tuottamia kuvapisteitä.

Tässä mielessä lopullinen kuva on se joka on kameran muistikortilla ja joka kopioidaan tai siirretään ulkopuoliseen muistiin tietokoneelle tai vastaavalle muistivälineelle vaikka pilveen jos haluat.

Kerro mikä RAW ohjelma näyttää nuo pikselit sellaisena kuin kenno ne lukee? Ne RAW ohjelmat joita minulla on käytössä kuten Elements 10 versio esittää juuri samanlaisen kuvan joita laitoin nähtäville. Se tosin ei suostu suurentamaan kuvaa niin suureksi (vain 400x) jotta pikselit erottuisivat selvästi. 400x koossa ne eivät vielä ole havainnollisia kun kuvat ovat 24 – 36 Mpix kokoisia.

Vaikka RAW/NEF kuva olisikin ”raaka” ja käsittelemätön niin se tarkoittanee, että siinä on juo pisteet laskettu ilman korjauksia.

Nuo kuvathan eivät olleet tulostimen tulostamia vaan suoraan näytöltä.

Et sitten kyennyt tuottamaan näkyville tuota väri elementtimatriisia kamerasi kuvista jota ”Työeläkeläinen” pyysi, mahdatko itsekään tietää mitä kirjoitat? Onko sinulla ja jos on niin kuinka pitkä kokemus RAW kuvien käsittelystä? Onko sinulla edes kameraa josta niitä saa? Laita nyt esille kuva joka on otettu kamerallasi ja jossa näkyy tuo kennon värielementtimatriisi. Veikkaan jottet onnistu koska sinunkin kamerasi prosessori on ne jo yhdistänyt ja esittää niiden perusteella lasketut pikselit.

En tosin ole koskaan tulostanut niin suurta suurennosta jotta nuo pisteet näkyisivät havaittavina mutta tulostin pyrkii tekemään liukuvärejä jolloin niiden reunat hävinnevät näkyvistä. Näinhän se tekee myös yleensä näytöllä kun ohjelma ”pehmentää” kuvaa suurilla suurennoksilla.

Ne kuvan pikselit lasketaan niistä sinun R, G ja B pikseleistäsi ja kortilla olevassa kuvassa ovat nuo osavärit jo summattuina jokaisessa kuvapikselissä jotka näkyvät noissa suurennuskuvissa. Suurennuskertoimet ovat luokkaa 2000x – 3000x ja pehmennys on ollut poistettuna jotta jokainen pikseli näkyy erillisenä. Suurennukset on tehty FastStone ohjelmalla ja tuo erillinen kuva rgb tietoineen Corel Photo Paint kuvaohjelmalla. Tein vielä sen kuvan jossa yhden pikselin osavärit näkyvät eri ohjelmalla koska se näyttää nuo tiedot juuri siinä kohdassa Elementsin näyttäessä niitä valikossaan.

Laitapa nyt kamerasi antama väripistematriisikuva vaikka ilmaiselle Picasa sivustolle jotta näemme onko sinulla käsitystä asiasta. Jos sitä ei ilmesty niin keskustelumme loppuu tähän sillä arvelen sinun olevan vain kinapölhö joka ei ymmärrä asioita, on lukenut esitetietoja mutta ei käytännössä tehnyt mitään kuvankäsittelyn alueella, eikä ainakaan katsonut kuvaansa pikselitasolla..

nikon_d90 kirjoitti:

Tässä mielessä lopullinen kuva on se joka on kameran muistikortilla ja joka kopioidaan tai siirretään ulkopuoliseen muistiin tietokoneelle tai vastaavalle muistivälineelle vaikka pilveen jos haluat.

Kerro mikä RAW ohjelma näyttää nuo pikselit sellaisena kuin kenno ne lukee? Ne RAW ohjelmat joita minulla on käytössä kuten Elements 10 versio esittää juuri samanlaisen kuvan joita laitoin nähtäville. Se tosin ei suostu suurentamaan kuvaa niin suureksi (vain 400x) jotta pikselit erottuisivat selvästi. 400x koossa ne eivät vielä ole havainnollisia kun kuvat ovat 24 – 36 Mpix kokoisia.

Vaikka RAW/NEF kuva olisikin ”raaka” ja käsittelemätön niin se tarkoittanee, että siinä on juo pisteet laskettu ilman korjauksia.

Nuo kuvathan eivät olleet tulostimen tulostamia vaan suoraan näytöltä.

Et sitten kyennyt tuottamaan näkyville tuota väri elementtimatriisia kamerasi kuvista jota ”Työeläkeläinen” pyysi, mahdatko itsekään tietää mitä kirjoitat? Onko sinulla ja jos on niin kuinka pitkä kokemus RAW kuvien käsittelystä? Onko sinulla edes kameraa josta niitä saa? Laita nyt esille kuva joka on otettu kamerallasi ja jossa näkyy tuo kennon värielementtimatriisi. Veikkaan jottet onnistu koska sinunkin kamerasi prosessori on ne jo yhdistänyt ja esittää niiden perusteella lasketut pikselit.

En tosin ole koskaan tulostanut niin suurta suurennosta jotta nuo pisteet näkyisivät havaittavina mutta tulostin pyrkii tekemään liukuvärejä jolloin niiden reunat hävinnevät näkyvistä. Näinhän se tekee myös yleensä näytöllä kun ohjelma ”pehmentää” kuvaa suurilla suurennoksilla.

Ne kuvan pikselit lasketaan niistä sinun R, G ja B pikseleistäsi ja kortilla olevassa kuvassa ovat nuo osavärit jo summattuina jokaisessa kuvapikselissä jotka näkyvät noissa suurennuskuvissa. Suurennuskertoimet ovat luokkaa 2000x – 3000x ja pehmennys on ollut poistettuna jotta jokainen pikseli näkyy erillisenä. Suurennukset on tehty FastStone ohjelmalla ja tuo erillinen kuva rgb tietoineen Corel Photo Paint kuvaohjelmalla. Tein vielä sen kuvan jossa yhden pikselin osavärit näkyvät eri ohjelmalla koska se näyttää nuo tiedot juuri siinä kohdassa Elementsin näyttäessä niitä valikossaan.

Laitapa nyt kamerasi antama väripistematriisikuva vaikka ilmaiselle Picasa sivustolle jotta näemme onko sinulla käsitystä asiasta. Jos sitä ei ilmesty niin keskustelumme loppuu tähän sillä arvelen sinun olevan vain kinapölhö joka ei ymmärrä asioita, on lukenut esitetietoja mutta ei käytännössä tehnyt mitään kuvankäsittelyn alueella, eikä ainakaan katsonut kuvaansa pikselitasolla..

Lue lisää

”Tässä mielessä lopullinen kuva on se joka on kameran muistikortilla”
—muistikortilla ei ole kuvia vaan binääritiedostoja joista voidaan tulostaa kuva ohjelmalla joka osaa lukea po muotoon tallennettuja tiedostoja.
kaikki digikuvat ovat binääritiedostoja, jotka tavitsevat ohjeen tai standardin jonka mukaan sen ykköset ja nollat määrittävät tiedoston sisällön.

Jos kortilla oleva kuva olisi ”lopullinen” niin se näkyisi täsmälleen samanlaisena kaikilla eri tulostustavoilla. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahdu vaikka asiaa yritetään varmistaa standardisoiduilla profiileilla (ICC, Fogra yms) ja tulostimien klibroinneilla.

Vanhaa sanontaa, ”hirsirakennus on valmis kun harja on maassa”, vapaasti lainaten sanoisin, että kuva on lopullinen sitten kun siinä ei näy mitään.

”Nuo kuvathan eivät olleet tulostimen tulostamia vaan suoraan näytöltä.”
—mitenkäs ne kuvat ilmestyivät suoraan näytölle ilman, että ne tulostettiin näytönohjaimella näytölle.

Näyttö on tulostin jolla tulostetaan binääritiedostosta näkyvä kuva! Vastaavasti tulostimia ovat myös mustesuihkutlostimet, painokoneet yms.

”kennon värielementtimatriisi”
– tuo lienee pelkästään milikuvituksesi tai Nikkon asiantuntijan ulostus (käännösvirhe suoraan Nikonin esitteestä).

”prosessori on ne jo yhdistänyt ja esittää niiden perusteella lasketut pikselit”
– Voiko ”digikuvassa” tai näytössä olla muitta kuin RGB-pikseleitä joiden arvot (HSB) on binäärilukuina kuvatiedostossa.
Minkä värisiä ovat sinun ”prosessorisi” yhdistämät pikselit?
Onko tietokoneesi tai kamerasi näytöllä muita kuin punaisia, vihreitä jasinisiä pikseleitä (pikseitasolla)?

Turhaan kai sinulle näitä selitän kun et ymmärrä kuitenkaan?

juo pisteet? kirjoitti:

”Tässä mielessä lopullinen kuva on se joka on kameran muistikortilla”
—muistikortilla ei ole kuvia vaan binääritiedostoja joista voidaan tulostaa kuva ohjelmalla joka osaa lukea po muotoon tallennettuja tiedostoja.
kaikki digikuvat ovat binääritiedostoja, jotka tavitsevat ohjeen tai standardin jonka mukaan sen ykköset ja nollat määrittävät tiedoston sisällön.

Jos kortilla oleva kuva olisi ”lopullinen” niin se näkyisi täsmälleen samanlaisena kaikilla eri tulostustavoilla. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahdu vaikka asiaa yritetään varmistaa standardisoiduilla profiileilla (ICC, Fogra yms) ja tulostimien klibroinneilla.

Vanhaa sanontaa, ”hirsirakennus on valmis kun harja on maassa”, vapaasti lainaten sanoisin, että kuva on lopullinen sitten kun siinä ei näy mitään.

”Nuo kuvathan eivät olleet tulostimen tulostamia vaan suoraan näytöltä.”
—mitenkäs ne kuvat ilmestyivät suoraan näytölle ilman, että ne tulostettiin näytönohjaimella näytölle.

Näyttö on tulostin jolla tulostetaan binääritiedostosta näkyvä kuva! Vastaavasti tulostimia ovat myös mustesuihkutlostimet, painokoneet yms.

”kennon värielementtimatriisi”
– tuo lienee pelkästään milikuvituksesi tai Nikkon asiantuntijan ulostus (käännösvirhe suoraan Nikonin esitteestä).

”prosessori on ne jo yhdistänyt ja esittää niiden perusteella lasketut pikselit”
– Voiko ”digikuvassa” tai näytössä olla muitta kuin RGB-pikseleitä joiden arvot (HSB) on binäärilukuina kuvatiedostossa.
Minkä värisiä ovat sinun ”prosessorisi” yhdistämät pikselit?
Onko tietokoneesi tai kamerasi näytöllä muita kuin punaisia, vihreitä jasinisiä pikseleitä (pikseitasolla)?

Turhaan kai sinulle näitä selitän kun et ymmärrä kuitenkaan?

Lue lisää

Laita nyt se kuva näkyville jossa kameran kennon väripistematriisin pisteet näkyvät erillisinä ilman kameran oman prosessorin jokaiselle kuvan pikselille laskemaa summaväriä.

Muutoin tuo sinun höpinäsi on pelkkää tyhjää ilman merkitystä.

Minun koneeni näyttää kuten sinunkin värkkisi nuo pisteet osavärien summana joka summa jpg kuvassa muodostuu 8 bitin osaväreistä ja NEF kuvissani ne ovat valintani mukaan joko 12 tai 14 bitin osavärejä jolloin väriliu'ut tulevat paremmiksi sekä kirkkaassa että tummassa päässä.

Laita nyt se sinun rgb kuvasi näkyville!

Prosessin ymmärtäminen lienee sinulle vaikeampaa koska ei vieläkään ole mennyt perille.

nikon_d90 kirjoitti:

Laita nyt se kuva näkyville jossa kameran kennon väripistematriisin pisteet näkyvät erillisinä ilman kameran oman prosessorin jokaiselle kuvan pikselille laskemaa summaväriä.

Muutoin tuo sinun höpinäsi on pelkkää tyhjää ilman merkitystä.

Minun koneeni näyttää kuten sinunkin värkkisi nuo pisteet osavärien summana joka summa jpg kuvassa muodostuu 8 bitin osaväreistä ja NEF kuvissani ne ovat valintani mukaan joko 12 tai 14 bitin osavärejä jolloin väriliu'ut tulevat paremmiksi sekä kirkkaassa että tummassa päässä.

Laita nyt se sinun rgb kuvasi näkyville!

Prosessin ymmärtäminen lienee sinulle vaikeampaa koska ei vieläkään ole mennyt perille.

Lue lisää

Turhaan kai sinulle näitä selitän kun et ymmärrä kuitenkaan?

– kameran kennossa ei ole ”värimatriisia”, se voi olla kennon edessä tai sitä ei ole kamerassa ollenkaan.
– RGB pikseleissä ei ole mitään ”väriliukuja”, ne ovat kaikki aina yksivärisiä. Se ”liuku” syntyy katsojan pääsä.
– näytön pikselit eivät ole mitään osavärien summia vaan aina vain punaisia, vihreitä tai keltaisia ”sekä kirkkaassa että tummassa päässä”

”Prosessin ymmärtäminen lienee sinulle vaikeampaa koska ei vieläkään ole mennyt perille.”
– prosessi tarkoittaa edistymistä
esim kehittämis-, koulutus-, oikeus-, palvelu-, tuotekehitys-, valmistus-, ja vikaselvitysprosessi

juo pisteet? kirjoitti:

Turhaan kai sinulle näitä selitän kun et ymmärrä kuitenkaan?

– kameran kennossa ei ole ”värimatriisia”, se voi olla kennon edessä tai sitä ei ole kamerassa ollenkaan.
– RGB pikseleissä ei ole mitään ”väriliukuja”, ne ovat kaikki aina yksivärisiä. Se ”liuku” syntyy katsojan pääsä.
– näytön pikselit eivät ole mitään osavärien summia vaan aina vain punaisia, vihreitä tai keltaisia ”sekä kirkkaassa että tummassa päässä”

”Prosessin ymmärtäminen lienee sinulle vaikeampaa koska ei vieläkään ole mennyt perille.”
– prosessi tarkoittaa edistymistä
esim kehittämis-, koulutus-, oikeus-, palvelu-, tuotekehitys-, valmistus-, ja vikaselvitysprosessi

Lue lisää

Missä on linkki siihen sinun rgb piste kuvaasi? Onko se vain päässäsi? Onko nenäsi se R osaväri?

nikon_d90 kirjoitti:

Missä on linkki siihen sinun rgb piste kuvaasi? Onko se vain päässäsi? Onko nenäsi se R osaväri?

Tätä typeryyttä osasin jo odottaa. Onko se vain päässäsi?

Jos osaat ”Googlettaa” niin Mayer-matriisista ja vastaavista menetelmistä löytyy rajattomasti esimerkkejä netistä.

Pistäppä sinä naytille sellainen kuvasi jossa näytön pikseleissä on liukuväri ”nuo pisteet osavärien summana”

”Missä on linkki siihen sinun rgb piste kuvaasi?”

—pikselit lähikuvassa:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/74/Liquid_Crystal_Display_Macro_Example_zoom.jpg

http://3.bp.blogspot.com/-ewVAexPBuLQ/UYic2x6GW4I/AAAAAAAABKI/oNasun9MpFg/s1600/pikselit.JPG

http://i.hardware.fi/storage/pictures/1024/Eee_Pad_Transformer_review_23.png

http://img1.lesnumeriques.com/test/77/7771/pana-et60-sous-pix.jpg

http://img5.imageshack.us/img5/3370/img15531.jpg

http://img1.lesnumeriques.com/test/82/8255/sony_40R470A_sous-pix-g.jpg

juo pisteet? kirjoitti:

Tätä typeryyttä osasin jo odottaa. Onko se vain päässäsi?

Jos osaat ”Googlettaa” niin Mayer-matriisista ja vastaavista menetelmistä löytyy rajattomasti esimerkkejä netistä.

Pistäppä sinä naytille sellainen kuvasi jossa näytön pikseleissä on liukuväri ”nuo pisteet osavärien summana”

”Missä on linkki siihen sinun rgb piste kuvaasi?”

—pikselit lähikuvassa:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/74/Liquid_Crystal_Display_Macro_Example_zoom.jpg

http://3.bp.blogspot.com/-ewVAexPBuLQ/UYic2x6GW4I/AAAAAAAABKI/oNasun9MpFg/s1600/pikselit.JPG

http://i.hardware.fi/storage/pictures/1024/Eee_Pad_Transformer_review_23.png

http://img1.lesnumeriques.com/test/77/7771/pana-et60-sous-pix.jpg

http://img5.imageshack.us/img5/3370/img15531.jpg

http://img1.lesnumeriques.com/test/82/8255/sony_40R470A_sous-pix-g.jpg

Lue lisää

oops
Mayer-matriisista
po Bayer-matriisi …

juo pisteet? kirjoitti:

Tätä typeryyttä osasin jo odottaa. Onko se vain päässäsi?

Jos osaat ”Googlettaa” niin Mayer-matriisista ja vastaavista menetelmistä löytyy rajattomasti esimerkkejä netistä.

Pistäppä sinä naytille sellainen kuvasi jossa näytön pikseleissä on liukuväri ”nuo pisteet osavärien summana”

”Missä on linkki siihen sinun rgb piste kuvaasi?”

—pikselit lähikuvassa:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/74/Liquid_Crystal_Display_Macro_Example_zoom.jpg

http://3.bp.blogspot.com/-ewVAexPBuLQ/UYic2x6GW4I/AAAAAAAABKI/oNasun9MpFg/s1600/pikselit.JPG

http://i.hardware.fi/storage/pictures/1024/Eee_Pad_Transformer_review_23.png

http://img1.lesnumeriques.com/test/77/7771/pana-et60-sous-pix.jpg

http://img5.imageshack.us/img5/3370/img15531.jpg

http://img1.lesnumeriques.com/test/82/8255/sony_40R470A_sous-pix-g.jpg

Lue lisää

Eikös nikon_d90 pyytänyt näytteitä omista itse ottamistasi kuvista, millaisina ne näkyvät pikselitasolla kun suurennetaan tarpeeksi kokoon jossa jokainen pikseli erottuu omanaan. Tuollaisiahan hänkin sinne linkin taakse laittoi katsottavaksi.

Nuo linkkien kuvat tuskin ovat valukuvasta suurennettuja vaan esittävät näyttöjen tai kennojen värierottelujen rakenteita joista ei tässä ole keskusteltu alkuunkaan vaan siitä millaisella erottelulla saadaan katseltava kuva tiettyyn kokoon tulostettaessa. Siitähän sinä et näköjään ymmärrä höykösen pölähtävää.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Eikös nikon_d90 pyytänyt näytteitä omista itse ottamistasi kuvista, millaisina ne näkyvät pikselitasolla kun suurennetaan tarpeeksi kokoon jossa jokainen pikseli erottuu omanaan. Tuollaisiahan hänkin sinne linkin taakse laittoi katsottavaksi.

Nuo linkkien kuvat tuskin ovat valukuvasta suurennettuja vaan esittävät näyttöjen tai kennojen värierottelujen rakenteita joista ei tässä ole keskusteltu alkuunkaan vaan siitä millaisella erottelulla saadaan katseltava kuva tiettyyn kokoon tulostettaessa. Siitähän sinä et näköjään ymmärrä höykösen pölähtävää.

Lue lisää

Sorry pojat ja tytöt, tuossa ylempänä sana "valukuva" tarkoittaa "valokuvaa" pienellä kirjoitusvirheellä varustettuna. Siitä ei kannata alkaa vitsailemaan vaikka muuta ei keksisikään kirjoittaa!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Eikös nikon_d90 pyytänyt näytteitä omista itse ottamistasi kuvista, millaisina ne näkyvät pikselitasolla kun suurennetaan tarpeeksi kokoon jossa jokainen pikseli erottuu omanaan. Tuollaisiahan hänkin sinne linkin taakse laittoi katsottavaksi.

Nuo linkkien kuvat tuskin ovat valukuvasta suurennettuja vaan esittävät näyttöjen tai kennojen värierottelujen rakenteita joista ei tässä ole keskusteltu alkuunkaan vaan siitä millaisella erottelulla saadaan katseltava kuva tiettyyn kokoon tulostettaessa. Siitähän sinä et näköjään ymmärrä höykösen pölähtävää.

Lue lisää

—luuletko, että RGB-pikseleitä ei ole itse otetuissa kuvissa

d90:
”Laita nyt se kuva näkyville jossa kameran kennon väripistematriisin pisteet näkyvät erillisinä”

Arvaa kuka kirjoitti?
”näen ainoastaan summapikseleitä en R, G tai B pikseleitä erikseen.”
—minkälaisia ”summapikseleitä” sinä näet?
—mikä on summapikseli ja mistä ne tulee?

”millaisella erottelulla saadaan katseltava kuva tiettyyn kokoon tulostettaessa”
—millään erottelulla ei saada tiedostosta katseltavaa kuvaa, niitä saadaan vain tulostamalla.

Taidemuseossa oli taannoin näytteillä ”katseltava kuva” jonka yksittäiset kuvapisteet olivat noin yhden neliösenttimetrin kokoisia. Eli kuvan tulostusresoluuutio on n. 1/2,5 dpi ja kuva oli mielestäni erittäin hyvin ”katseltava”.

”näyttöjen tai kennojen värierottelujen rakenteita”
—mitään ”kennojen värierottelujen rakenteita” ei ole olemassa muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Värierottelulla tarkoitetaan tomenpidettä joka tehdään valmiiseen kuvaan/kuvatiedostoon (tulostimen pigmenteille) tulostimen profiiliin sopivaksi.
Yleisimmin kuvan RGB-arvot muutetaan CMYK-arvoiksi. Toimenpide suoritetaan siksi, että RGB-arvot ovat ”valoja” joita ei voi tulostaa paperille ja CMYK-väriavaruus on suppeampi kuin RGB. CMYK-värierottelun tuloksena on neljä väritöntä tiedostoa joilla tulostetaan kunkin osavärin painolevyt. Painolevyissä ei ole kuvan värejä.

Teille kahdelle näitä on kai aivan turha selittää.
Pölähtikö nyt höykönen?

juo pisteet? kirjoitti:

—luuletko, että RGB-pikseleitä ei ole itse otetuissa kuvissa

d90:
”Laita nyt se kuva näkyville jossa kameran kennon väripistematriisin pisteet näkyvät erillisinä”

Arvaa kuka kirjoitti?
”näen ainoastaan summapikseleitä en R, G tai B pikseleitä erikseen.”
—minkälaisia ”summapikseleitä” sinä näet?
—mikä on summapikseli ja mistä ne tulee?

”millaisella erottelulla saadaan katseltava kuva tiettyyn kokoon tulostettaessa”
—millään erottelulla ei saada tiedostosta katseltavaa kuvaa, niitä saadaan vain tulostamalla.

Taidemuseossa oli taannoin näytteillä ”katseltava kuva” jonka yksittäiset kuvapisteet olivat noin yhden neliösenttimetrin kokoisia. Eli kuvan tulostusresoluuutio on n. 1/2,5 dpi ja kuva oli mielestäni erittäin hyvin ”katseltava”.

”näyttöjen tai kennojen värierottelujen rakenteita”
—mitään ”kennojen värierottelujen rakenteita” ei ole olemassa muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Värierottelulla tarkoitetaan tomenpidettä joka tehdään valmiiseen kuvaan/kuvatiedostoon (tulostimen pigmenteille) tulostimen profiiliin sopivaksi.
Yleisimmin kuvan RGB-arvot muutetaan CMYK-arvoiksi. Toimenpide suoritetaan siksi, että RGB-arvot ovat ”valoja” joita ei voi tulostaa paperille ja CMYK-väriavaruus on suppeampi kuin RGB. CMYK-värierottelun tuloksena on neljä väritöntä tiedostoa joilla tulostetaan kunkin osavärin painolevyt. Painolevyissä ei ole kuvan värejä.

Teille kahdelle näitä on kai aivan turha selittää.
Pölähtikö nyt höykönen?

Lue lisää

oops linkki unohtui
CMYK-värieroteltu kuva on tulostettuna tämän näköinen
http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/kameralehti/jutut/images/Cmyk200.jpg
—siinäkään ei ole mitään ”summapikseleitä”

juo pisteet? kirjoitti:

—luuletko, että RGB-pikseleitä ei ole itse otetuissa kuvissa

d90:
”Laita nyt se kuva näkyville jossa kameran kennon väripistematriisin pisteet näkyvät erillisinä”

Arvaa kuka kirjoitti?
”näen ainoastaan summapikseleitä en R, G tai B pikseleitä erikseen.”
—minkälaisia ”summapikseleitä” sinä näet?
—mikä on summapikseli ja mistä ne tulee?

”millaisella erottelulla saadaan katseltava kuva tiettyyn kokoon tulostettaessa”
—millään erottelulla ei saada tiedostosta katseltavaa kuvaa, niitä saadaan vain tulostamalla.

Taidemuseossa oli taannoin näytteillä ”katseltava kuva” jonka yksittäiset kuvapisteet olivat noin yhden neliösenttimetrin kokoisia. Eli kuvan tulostusresoluuutio on n. 1/2,5 dpi ja kuva oli mielestäni erittäin hyvin ”katseltava”.

”näyttöjen tai kennojen värierottelujen rakenteita”
—mitään ”kennojen värierottelujen rakenteita” ei ole olemassa muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Värierottelulla tarkoitetaan tomenpidettä joka tehdään valmiiseen kuvaan/kuvatiedostoon (tulostimen pigmenteille) tulostimen profiiliin sopivaksi.
Yleisimmin kuvan RGB-arvot muutetaan CMYK-arvoiksi. Toimenpide suoritetaan siksi, että RGB-arvot ovat ”valoja” joita ei voi tulostaa paperille ja CMYK-väriavaruus on suppeampi kuin RGB. CMYK-värierottelun tuloksena on neljä väritöntä tiedostoa joilla tulostetaan kunkin osavärin painolevyt. Painolevyissä ei ole kuvan värejä.

Teille kahdelle näitä on kai aivan turha selittää.
Pölähtikö nyt höykönen?

Lue lisää

pps
lapsus n. 1/2,5 dpi po 2,5 dpi

juo pisteet? kirjoitti:

—luuletko, että RGB-pikseleitä ei ole itse otetuissa kuvissa

d90:
”Laita nyt se kuva näkyville jossa kameran kennon väripistematriisin pisteet näkyvät erillisinä”

Arvaa kuka kirjoitti?
”näen ainoastaan summapikseleitä en R, G tai B pikseleitä erikseen.”
—minkälaisia ”summapikseleitä” sinä näet?
—mikä on summapikseli ja mistä ne tulee?

”millaisella erottelulla saadaan katseltava kuva tiettyyn kokoon tulostettaessa”
—millään erottelulla ei saada tiedostosta katseltavaa kuvaa, niitä saadaan vain tulostamalla.

Taidemuseossa oli taannoin näytteillä ”katseltava kuva” jonka yksittäiset kuvapisteet olivat noin yhden neliösenttimetrin kokoisia. Eli kuvan tulostusresoluuutio on n. 1/2,5 dpi ja kuva oli mielestäni erittäin hyvin ”katseltava”.

”näyttöjen tai kennojen värierottelujen rakenteita”
—mitään ”kennojen värierottelujen rakenteita” ei ole olemassa muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Värierottelulla tarkoitetaan tomenpidettä joka tehdään valmiiseen kuvaan/kuvatiedostoon (tulostimen pigmenteille) tulostimen profiiliin sopivaksi.
Yleisimmin kuvan RGB-arvot muutetaan CMYK-arvoiksi. Toimenpide suoritetaan siksi, että RGB-arvot ovat ”valoja” joita ei voi tulostaa paperille ja CMYK-väriavaruus on suppeampi kuin RGB. CMYK-värierottelun tuloksena on neljä väritöntä tiedostoa joilla tulostetaan kunkin osavärin painolevyt. Painolevyissä ei ole kuvan värejä.

Teille kahdelle näitä on kai aivan turha selittää.
Pölähtikö nyt höykönen?

Lue lisää

Eihän noissa sinun linkeissäsi näkynyt kuvissa esiintyviä erillisiä RGB pisteitä vaan kennolla ja näytölläkin ehkä. Koko alkuperäisessä aiheessahan puhuttiin kuvista ja siitä erottelusta eli pikselimäärästä joka tarvitaan jotta saadaan hyvältä näyttävä tietyn suuruinen tuloste aikaan. Niistä pikseleistä on ollut kyse ja niitä pikseleitä olen sinullekin esittänyt siellä linkin päässä josta viimein kuvittelin sinunkin tajuavan mistä tässä keskustelussa kirjoitetaan/puhutaan.

Minun linkkini pikselit eivät ole paperitulosteen pikseleitä vaan niitä jotka näkyvät näytöllä kun kuvaa suurennetaan riittävästi, tässä tapauksessa luokkaa 2000 - 3000x. Niistä pikseleistä on kyse kun kuvia tulostetaan. Valokuvalaatuun sanotaan tarvittavan 300pix/" ja julistelaatuun siitä noin puolet.

Tässä keskustelussa ei ole kukaan halunnut tietää miten kamerassa kennolla ovat eri värit (RGB) ja niiden diodit järjestäytyneet koska se unohdetaan heti siinä kameran prosessorilla ja tuotetaan summa kutakin esitettävää pikseliä kohden.

Sinunkaan kamerasi, jos sinulla nyt edes on, ei siis anna ulos noita pikseleitä vaan valmistaa kennon pikseleiden antamasta infosta kuvan pikselit joten mikä sai sinut poikkeamaan alkuperäisestä asiasta?

nikon_d90 kirjoitti:

Eihän noissa sinun linkeissäsi näkynyt kuvissa esiintyviä erillisiä RGB pisteitä vaan kennolla ja näytölläkin ehkä. Koko alkuperäisessä aiheessahan puhuttiin kuvista ja siitä erottelusta eli pikselimäärästä joka tarvitaan jotta saadaan hyvältä näyttävä tietyn suuruinen tuloste aikaan. Niistä pikseleistä on ollut kyse ja niitä pikseleitä olen sinullekin esittänyt siellä linkin päässä josta viimein kuvittelin sinunkin tajuavan mistä tässä keskustelussa kirjoitetaan/puhutaan.

Minun linkkini pikselit eivät ole paperitulosteen pikseleitä vaan niitä jotka näkyvät näytöllä kun kuvaa suurennetaan riittävästi, tässä tapauksessa luokkaa 2000 - 3000x. Niistä pikseleistä on kyse kun kuvia tulostetaan. Valokuvalaatuun sanotaan tarvittavan 300pix/" ja julistelaatuun siitä noin puolet.

Tässä keskustelussa ei ole kukaan halunnut tietää miten kamerassa kennolla ovat eri värit (RGB) ja niiden diodit järjestäytyneet koska se unohdetaan heti siinä kameran prosessorilla ja tuotetaan summa kutakin esitettävää pikseliä kohden.

Sinunkaan kamerasi, jos sinulla nyt edes on, ei siis anna ulos noita pikseleitä vaan valmistaa kennon pikseleiden antamasta infosta kuvan pikselit joten mikä sai sinut poikkeamaan alkuperäisestä asiasta?

Lue lisää

”siitä erottelusta eli pikselimäärästä joka tarvitaan hyvältä näyttävä tietyn suuruinen tuloste aikaan. Niistä pikseleistä on ollut kyse”
—hyvältä näyttävää kuvaa ei ”saada” erottelusta eikä pikseleistä. Niillä ei ole mitää tekemistä kuvan hyvyyden kanssa. Suuri hyvä kuva voidaan tulostaa vaikka yhden pikselin datasta.

”niitä jotka näkyvät näytöllä kun kuvaa suurennetaan riittävästi … Niistä pikseleistä on kyse kun kuvia tulostetaan.”
—vain idiootti voi uskoa, että näytön pikseleitä (RGB-valoa) voi tulostaa paperille.

”Sinunkaan kamerasi … ei siis anna ulos noita pikseleitä vaan valmistaa kennon pikseleiden antamasta infosta kuvan pikselit”
—teit uuden tyhmyyden maailmanennätyksen. Mikään kamera ei anna ulos pikseleitä, eikä valmista kuvaa infosta.
Digitaalinen kamera on vain mittalaite joka mittaa kennon pikseliin tulevan valon määrää sekä tallentaa mittaamansa tisedon ja pikselin sijaintikohdan binäärilukuna muistiin.
Objektiivi on ainoa osa kamerasa joka ”valmistaa” kuvaa, sen jälkeen ei digikamerassa ole mitään kuvaa joka menee muistikortille.
Kameran kenno (pikselit) eivät myöskään ”tiedä” väreistä mitään ne ovat täysin värisokeita valon määrän mittaamiseen tarkoitettuja.

Esim CMOS-kennon jokaisessa pikselissä itsessään tehdään muunnos valon aiheuttamasta varauksesta jännitteeksi sekä signaalin vahvistus. Tälle mittaustulokselle tehdään AD-muunnos yleensä kennopiirillä.

Kameran kennolta saadaan siis vain tieto jännitteen muutoksesta binäärilukuna (ykkösiä ja nollia). Tämä tieto ei ole mikään kuva, eikä kuvan pikseli.
Tuohon em mittaustietoon sitten lisätään kameran muistissa oleva tieto po. pikselin sijainnista (paikasta tulevassa kuvassa) ja tieto siitä minkä värisen (RGB) suodattimen takana pikseli kennolla sijaitsee. Nämä tiedot sitten tallennetaan tiedostona muistikortille binäärilukuna.

Mitään kuvaa kameran muistikortilla ei ole eikä kuvan pikseleitä vaan pelkkää numerodataa. joka voidaan näytönohjaimella tai tulostimen ohjaimella muokata sellaiseen muotoon, että siitä voidaan tulostaa näkyvä kuva.

Kuva on näytöllä vain RGB valopisteitä josta näköaistimme muodostaa näkemämme kuvan. Mitään mainostamiasi ”liukuja” eikä summapikseleitä ei ole näytöllä.

Paperilla kuva muodostuu väripisteistää (tulostimen pigmenteistä) ja paperin väristä. Paperikuvassa ei ole pikseleitä eikä RRB-värijärjestelmän värejä.

”mikä sai sinut poikkeamaan alkuperäisestä asiasta?”
—jos osaat lukea niin asia selviää käydystä kesksutelusta

”valmistaa kennon pikseleiden antamasta infosta kuvan pikselit”
—tiedän kyllä mikä on pikselin kuva, mutta mikä on ”kuvan pikseli”?

juo pisteet? kirjoitti:

”siitä erottelusta eli pikselimäärästä joka tarvitaan hyvältä näyttävä tietyn suuruinen tuloste aikaan. Niistä pikseleistä on ollut kyse”
—hyvältä näyttävää kuvaa ei ”saada” erottelusta eikä pikseleistä. Niillä ei ole mitää tekemistä kuvan hyvyyden kanssa. Suuri hyvä kuva voidaan tulostaa vaikka yhden pikselin datasta.

”niitä jotka näkyvät näytöllä kun kuvaa suurennetaan riittävästi … Niistä pikseleistä on kyse kun kuvia tulostetaan.”
—vain idiootti voi uskoa, että näytön pikseleitä (RGB-valoa) voi tulostaa paperille.

”Sinunkaan kamerasi … ei siis anna ulos noita pikseleitä vaan valmistaa kennon pikseleiden antamasta infosta kuvan pikselit”
—teit uuden tyhmyyden maailmanennätyksen. Mikään kamera ei anna ulos pikseleitä, eikä valmista kuvaa infosta.
Digitaalinen kamera on vain mittalaite joka mittaa kennon pikseliin tulevan valon määrää sekä tallentaa mittaamansa tisedon ja pikselin sijaintikohdan binäärilukuna muistiin.
Objektiivi on ainoa osa kamerasa joka ”valmistaa” kuvaa, sen jälkeen ei digikamerassa ole mitään kuvaa joka menee muistikortille.
Kameran kenno (pikselit) eivät myöskään ”tiedä” väreistä mitään ne ovat täysin värisokeita valon määrän mittaamiseen tarkoitettuja.

Esim CMOS-kennon jokaisessa pikselissä itsessään tehdään muunnos valon aiheuttamasta varauksesta jännitteeksi sekä signaalin vahvistus. Tälle mittaustulokselle tehdään AD-muunnos yleensä kennopiirillä.

Kameran kennolta saadaan siis vain tieto jännitteen muutoksesta binäärilukuna (ykkösiä ja nollia). Tämä tieto ei ole mikään kuva, eikä kuvan pikseli.
Tuohon em mittaustietoon sitten lisätään kameran muistissa oleva tieto po. pikselin sijainnista (paikasta tulevassa kuvassa) ja tieto siitä minkä värisen (RGB) suodattimen takana pikseli kennolla sijaitsee. Nämä tiedot sitten tallennetaan tiedostona muistikortille binäärilukuna.

Mitään kuvaa kameran muistikortilla ei ole eikä kuvan pikseleitä vaan pelkkää numerodataa. joka voidaan näytönohjaimella tai tulostimen ohjaimella muokata sellaiseen muotoon, että siitä voidaan tulostaa näkyvä kuva.

Kuva on näytöllä vain RGB valopisteitä josta näköaistimme muodostaa näkemämme kuvan. Mitään mainostamiasi ”liukuja” eikä summapikseleitä ei ole näytöllä.

Paperilla kuva muodostuu väripisteistää (tulostimen pigmenteistä) ja paperin väristä. Paperikuvassa ei ole pikseleitä eikä RRB-värijärjestelmän värejä.

”mikä sai sinut poikkeamaan alkuperäisestä asiasta?”
—jos osaat lukea niin asia selviää käydystä kesksutelusta

”valmistaa kennon pikseleiden antamasta infosta kuvan pikselit”
—tiedän kyllä mikä on pikselin kuva, mutta mikä on ”kuvan pikseli”?

Lue lisää

Tuosta sönkkäyksestäsi päätellen olet juonut muutakin kuin pisteesi.