Mikä on motivaatiosi?

Keskustelun avaaja

Kiinnostaa kuulla lähetystyötä tekevien/siitä haaveilevien mielipiteitä. Mikä on päällimmäinen tavoite ulkomaille lähtiessänne? Entä lähtisittekö sellaisen avustusjärjestön kautta avustustyöhön, joka olisi uskonnollisesti sitoutumaton (eli ei uskonnollisen sanoman levitystä)?

16

168

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • AOAOAOAOAOAOAOAO

      Lähetystyö on uskonnollisesti "sitoutunutta", ei sehän olisikaan mitään lähetystyötä, jos uskonnollinen sanoma, eli Kristus syntien anteeksiantajana jäisi kertomatta.

      Maallinen avustaminen on oma sarkansa, hengellinen omansa.

      • Keskustelun avaaja

        "Lähetystyö on uskonnollisesti "sitoutunutta", ei sehän olisikaan mitään lähetystyötä, jos uskonnollinen sanoma"

        Eli et lähtisi, jos tarkoitus olisi antaa vain "maallista avustamista"? Miksi et?


      • ei lähellekään

        No ei ainuttakaan helluntailaista kovapalkkaisten uskovaisten listoilla.


      • lisäää-

    • Yeshua Chai!

      Päällimmäinen tavoitteeni on kulkea Kaikkivaltiaan Jumalan Hengen johdattamana.
      "Niin etten enää elä minä, vaan Hän minussa."
      En jaksaisi elää päivääkään ilman että saisin toteuttaa kutsumustani.

      • 14+1

        "En jaksaisi elää päivääkään ilman että saisin toteuttaa kutsumustani."

        Ja mikä on kutsumuksesi? Konkreettisesti? Miten lähetystyö liittyy siihen?


      • Keskustelun avaaja

        "En jaksaisi elää päivääkään ilman että saisin toteuttaa kutsumustani."

        Eli et jaksaisi tehdä uskonnotonta avustustyötä. Kiitos vastausestasi.


    • Keskustelun avaaja

      Kaksi kysymyksiini vastaajaa, lisää odotetaan.

      • Todennäköisesti et tule saamaan enemmän vastauksia.
        Toisessa ketjussa myönnettiin jo, tosin vastahakoisesti ja kiertelemällä ettei avustustyötä haluta kauheemmin harrastaa ilman oman uskontonsa levittämistä/tyrkyttämistä.


      • Keskustelun avaaja
        code_red kirjoitti:

        Todennäköisesti et tule saamaan enemmän vastauksia.
        Toisessa ketjussa myönnettiin jo, tosin vastahakoisesti ja kiertelemällä ettei avustustyötä haluta kauheemmin harrastaa ilman oman uskontonsa levittämistä/tyrkyttämistä.

        Noh eipä haittaa vaikkei enempiä tulisikaan, näiden kahden vastauksen perusteella voi vetää samanmoista johtopäätöstä. Vaikka olisi hoppuilua kahdesta ihmisestä yleistää koko porukkaan.


      • "vain" auttaminen
        Keskustelun avaaja kirjoitti:

        Noh eipä haittaa vaikkei enempiä tulisikaan, näiden kahden vastauksen perusteella voi vetää samanmoista johtopäätöstä. Vaikka olisi hoppuilua kahdesta ihmisestä yleistää koko porukkaan.

        "Maallista avustamista" voi tehdä Jumalan kieltäjäkin. Uskossa ollessamme Jumalaa rakastaen meille kuuluu Hänen tavoin kaikkien ihmisten rakastaminen. Jos kanssaihmisemme on hädässä, se ei saa jättää meitä kylmäksi. Tiedän monien tekevän "kahden käden avustamista", johon liittyy evankeliointi. Sitähän meidän tulee tehdä siinä, missä mahdollista. Jeesus puhuu leskien ja orpojen muistamisesta. Laupias samarialainen-vertaus oli esimerkkinä. Tuomioiden yhteydessä puhutaan lähimmäisen tuskan laiminlyömisestä. Jumalan tahdon toteuttamista on myös ihmisen aineellinen auttaminen, johon ei liity evankelioimista. Nämä eivät mielestäni ole toisiaan poissulkevia. Evankelioiminen on tärkeintä ja siihen keskitymme, mutta aineellisesta auttamisesta kyseenollen, emme voi siitä kieltäytyä siksi, että siihen ei liity Jumalan sanasta kertominen.

        Jos autamme jotakin ihmistä, pitääkö meidän muistuttaa hänelle, että tein tämän sinulle samalla rakkaudella, jolla Jumalakin sinua rakastaa? Jos evankeliumin jakamisen ja hyväntekeväisyyden voi yhdistää, niin hienoahan se on, mutta ymmärtääkseni "vain" jonkun lähimmäisen auttaminenkin voi olla Jumalan palvelemista. Monelle ei-uskovalle tekomme puhuvat sanoja enemmän. Se voi Jumalan johdatuksessa toimia evankelioimisena, jos esim. vaikka myöhemmin tämä ihminen saa tietää uskostamme nähden, mitä se ihmisessä saa aikaan.


      • Keskustelun avaaja
        "vain" auttaminen kirjoitti:

        "Maallista avustamista" voi tehdä Jumalan kieltäjäkin. Uskossa ollessamme Jumalaa rakastaen meille kuuluu Hänen tavoin kaikkien ihmisten rakastaminen. Jos kanssaihmisemme on hädässä, se ei saa jättää meitä kylmäksi. Tiedän monien tekevän "kahden käden avustamista", johon liittyy evankeliointi. Sitähän meidän tulee tehdä siinä, missä mahdollista. Jeesus puhuu leskien ja orpojen muistamisesta. Laupias samarialainen-vertaus oli esimerkkinä. Tuomioiden yhteydessä puhutaan lähimmäisen tuskan laiminlyömisestä. Jumalan tahdon toteuttamista on myös ihmisen aineellinen auttaminen, johon ei liity evankelioimista. Nämä eivät mielestäni ole toisiaan poissulkevia. Evankelioiminen on tärkeintä ja siihen keskitymme, mutta aineellisesta auttamisesta kyseenollen, emme voi siitä kieltäytyä siksi, että siihen ei liity Jumalan sanasta kertominen.

        Jos autamme jotakin ihmistä, pitääkö meidän muistuttaa hänelle, että tein tämän sinulle samalla rakkaudella, jolla Jumalakin sinua rakastaa? Jos evankeliumin jakamisen ja hyväntekeväisyyden voi yhdistää, niin hienoahan se on, mutta ymmärtääkseni "vain" jonkun lähimmäisen auttaminenkin voi olla Jumalan palvelemista. Monelle ei-uskovalle tekomme puhuvat sanoja enemmän. Se voi Jumalan johdatuksessa toimia evankelioimisena, jos esim. vaikka myöhemmin tämä ihminen saa tietää uskostamme nähden, mitä se ihmisessä saa aikaan.

        Sanot että "maallista auttamista" voi tehdä kuka vain, mutta teillä kristityillä on velvollisuus tehdä sitä jotain taivaallista, maallisesta täysin poikkeavaa avustustyötä. Sitten luettelet listan asioita joita teidän kristittyjen tulee tämän nimissä tehdä.

        Listataanpa:
        - kaikkien ihmisten rakastaminen
        - ihmisen hädän tunnistaminen, empatia
        - leskien ja orpojen muistaminen
        - lähimmäisen tuskan tunteminen ihmisiä tuomittaessa
        - ihmisen aineellinen auttaminen ilman evankelioimista
        - evankelioiminen (mitä tämä käytännössä on?)
        - lähimmäisen auttaminen (henkinen tai fyysinen?)

        Nyt kysynkin sinulta ja muiltakin lähetystyön kannattajilta, mitä listan asioista ei voi tehdä tavallisessa avustustyössä, ilman lähetystyötä? Minusta ainoa on evankelioiminen. Yrität viestilläsi todistaa, että lähetystyö on jotain paljon enemmän kuin hyväntekeväisyyttä, eikä sitä siksi voi tai ole hyödyllistä tehdä ilman Jumalan johdatusta. Evankelioimiseksi ymmärrän sen että kertoo Raamatusta ja levittää kristinuskon sanomaa. Evankelioimisen poisjättäminen tai omana tietona pitäminen avustustyön teossa on siis sinunkin mielestäsi mahdoton ajatus?

        Etkö koe voivasi tehdä pyyteetöntä hyvää toisille ilman "jotain suurempaa merkitystä"? Eikö se olisi jo riittävän suuri tavoite, että yrittää kehittää elinoloja siellä missä sitä eniten tarvitaan? Voihan jokainen henkilökohtaisesti kokea, että onnistuu avustustyössä nimenomaan kristinuskon Jumalan avulla. Mutta miksi on mahdotonta pitää noita ajatuksia itsellään ja tyytyä siihen ajatukseen, että kaikki eivät voi eikä kaikkien edes tarvitse ajatella asioista juuri samalla tavalla kuin minä?


    • Hei Keskustelun avaaja. Tärkeitä kyselet. Olen itse ollut lähetystyössä ja tuntenut laajan joukon suomalaisia ja muun maalaisia lähetystyöntekijöitä ja avustustyöntekijöitä. Oma kokemukseni on, että jos puhutaan pitkäaikaisessa lähetystyössä tai avustustyössä olevista ihmisistä, niin motiivit ja painotukset voivat vaihdella vuosien varrella. On lähetystyöntekijöitä, jotka ovat aloittaneet vahvan julistuksellisella linjalla ja sitten ihmisten aineellisen hädän nähtyään ovat siirtyneet enemmän konkreettiseen avustus-, opetus- tms. työhön. Ja myös toisinpäin: on avustustyöntekijöitä, jotka ovat tunteneet, että joidenkin yleisten avustusjärjestöjen kielto uskonnollisista asioista puhumiseen on liian tiukka, eikä ota huomioon kohdemaan kulttuuria.

      Itse työskentelin maassa, jossa uskonnosta puhuminen oli maailman luonnollisin asia. Ihan tavallisella kauppareissulla jouduin joskus vastaamaan kysymykseen, mihin uskon tai miten rukoilen. Saman kyselyn kohteeksi joutuivat ihan varmasti myös erilaisten avustusjärjestöjen väki.

      Pointtini tässä on: vaikka ihmisten omat motiivit lähetystyöhön tai avustustyöhön lähdön kynnyksellä voivat olla erilaisia, paikallinen arki voi johtaa työn painotuksissa erilaiseen ratkaisuun kuin etukäteen olisi luullut. Yleisellä tasolla voi sanoa, että lähetystyöntekijät usein pyrkivät sitoutumaan pitempiaikaiseen työhön samalla alueella kuin avustustyöntekijät ja sen vuoksi esim. opettelevat paikallisen kielen. Sen vuoksi lähetystyöntekijät voivat joskus olla aika tehokkaita myös konkreettisen kehitys- ja avustustyön alullepanijoita ja toteuttajia. (Varsinkin Suomen valtion kehitysyhteistyövarojen käyttöä seurataan tarkasti ja hankkeista tehdään tarkkoja arvioita).

      Anja-pappi

      • Lähetys on väkivalta

        Lähetystyön nimissä tehtävä paikallisten painostaminen on pahimmanlaatuista imperialisimia, jota tekevät ihmiset, jotka kuvittelevat olevansa muita ihmisiä parempia. Lähetystyö pitäisi kriminalisoida. On sekopäistä kuvitella omaavansa muita ihmisiä paremman käsityksen maailmasta ja kulkea julistamassa sitä "kaula puhtaana". Lähetystyö on henkistä väkivaltaa, on ollut välitöntä ja on vielä välillistä ihmisten kiduttamista ja surmaamista. Lähetystyöntekijät ovat vastuussa monien maiden ihmsten syvistä kärsimyksistä ja julmista kidutuksista.


      • Rikkaaksi.lähetystyöllä

        Kuljen joka ilta erään lähetystyöntekijä-perheen kodin ohi.
        Alkuperäisen talon kylkeeen on rakennttu kaksi kertaa suurempi ja
        kaksi kertaa leveämpi, pitempi talo kolmella autotallilla ja autolla.
        Paremmmanluokan autoja tietysti. Talo on aina kuin valaistu laiva.
        Keskustelin kerran tämän talon herran kanssa.
        Käyttäytyy kuin ruhtinas, kopea, kylmä ylenkatseellinen.
        Lähetystyönteko täytyy olla todella tuottavaa toimintaa!
        Ei vaan käy kateeksi se hengellinen tila, joka siitä on ollut seurauksena.
        Hyvä käydä maailmaa parantamassa toisessa maassa niin saa nauttia
        puutteessa elävien lahjoituksista rauhassa kenenkään kyseenalaistamista.
        Kylän oma pappi oli koulussa kertomassa työstaan; paljon työtä, vähän palkkaa,
        itsesäälivää narinaa tunti, joten luokka ymmärsi miten vastenmielistä työ oli.
        Todellinen marttyyri, kuin nainen joka on uhrannut elämänsä perheensä edestä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En usko et meistä tulee jotain

      Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel
      Ikävä
      10
      2950
    2. Kuvaile itseäsi

      Kaivatullesi, niin että hän sinut tunnistaa.
      Ikävä
      117
      2174
    3. Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"

      Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei
      Suomalaiset julkkikset
      43
      1574
    4. Huomenta keskipäivää

      Kivaa päivää mukaville ja söpösille. 🐺🫅❤️☕☀️
      Ikävä
      260
      1398
    5. Oletko koskaan katunut kun

      elämäsi tilaisuus jäi käyttämättä? 💔
      Ikävä
      71
      1033
    6. Olen J-mies

      Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.
      Ikävä
      47
      911
    7. Ei sitten, ei olla enää

      Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na
      Ikävä
      77
      890
    8. Sinusta näkee että

      Kaipaat paljon.
      Ikävä
      55
      884
    9. Haluaisin ottaa sinut syleilyyni mies

      Olet suloinen...
      Ikävä
      44
      795
    10. Ma 30.9 tosiko tv klo 18 suorana Tikkalanmäeltä

      Virastolta suorana. Äänestyksistä sitten puhutaan illalla ja huomenna, onko kepuvasemmisto kuntalaisten tahdon mukaan to
      Pyhäjärvi
      93
      736
    Aihe