Savoskissa oli viikonvaihteessa juttua Riikinnevalle perustettavasta lämpövoimalasta. Tarkoitus olisi polttaa yhdyskuntajätettä ja saada laitoksesta energiaa.
Jutun mukaan laitoskoko olisi 50 MW, päätökset tehtäisiin tammi-helmikuussa.
Hieman ihmetyttää tuo laitoksen paikka. Jätettä tietysti pitää olla saatavilla, mutta mihin ja miten energia saataisiin käyttöön?
Käsittääkseni tuon kokoisessa laitoksessa yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto ei olisi kannattavaa, vaan tuotettaisiin pelkästään lämpöä.
Miten lämpö kannattaisi johtaa taajamaan, tässä tapauksessa Varkauteen?
Hanke vaikuttaa hieman liian optimistiselta.
Onko asia ollut Varkaudessa ja Leppävirralla enemmältä esillä?
Jutun mukaan laitoskoko olisi 50 MW, päätökset tehtäisiin tammi-helmikuussa.
Hieman ihmetyttää tuo laitoksen paikka. Jätettä tietysti pitää olla saatavilla, mutta mihin ja miten energia saataisiin käyttöön?
Käsittääkseni tuon kokoisessa laitoksessa yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto ei olisi kannattavaa, vaan tuotettaisiin pelkästään lämpöä.
Miten lämpö kannattaisi johtaa taajamaan, tässä tapauksessa Varkauteen?
Hanke vaikuttaa hieman liian optimistiselta.
Onko asia ollut Varkaudessa ja Leppävirralla enemmältä esillä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Et sitten näköjään ymmärrä asiasta mitään. Jäte on edullista polttoainetta.
Kyllä lämpöä pitää saada johonkin myytyäkin, ei se pelkkä jätteen polttaminen tuota mitään.
Osa tuotannosta myydään kaukolämmöksi Varkauden kaupunkiin ja osa tuotannosta sähkönä valtakunnan verkkoon. Lain mukaan poltto kelpoista jätettä ei saa ajaa penkkaan. Minnes meinasit jätteet, otatko takapihallesi?
Riikinnevalta on matkaa Varkauden kaupungin laitamille noin 6 kilometriä. Kuinkahan kannattavaa on siirtää lämpöä tuosta matkasta kaupungin verkkoon?
Putkilinjassa kaukolämpövesi jäähtyy jo melkoisesti tällä matkalla. Matkaa tulee vielä lisää keskustaan, jossa sijaitsevat varsinaiset kaukolämmön runkolinjat.
50 MW:n laitostehossa kaukolämmön osuus on noin puolet. Tämän kokoinen laitos ja pitkä putkilinja investointeina on niin kallis, että se ei koskaan voi olla kannattava ilman verovaroista maksettavaa subventiota.
Lämmön tuottajat joutuvat maksamaan tulevaisuudessa myös yhdyskuntajätteestä, se mielletään energiaraaka-aineeksi, ei suinkaan jätteeksi.
Riikinneva on aivan väärä paikka voimalaitokselle. Tällaisen hankkeen pitää olla vähintäänkin maakunnallinen, jolloin kaukolämpötoiminnasta saadaan riittävä hyöty.
Polttokelpoista jätettä voidaan hyödyntää suuremmissa laitoksissa taloudellisemmin.
6km ei ole lämmönsiirrossa matka eikä mikään. Kulkeeko linjassa vettä.. Oletko perillä oikeen mistään asioista..
6 km on melkoinen matka kaukolämpövedelle, varsinkin kun ei ole ainoatakaan suurempaa mahdollista liittyjää välillä. Vettähän linjassa kulkee, mitäs muuta?
Vesi tietenkin jäähtyy matkalla ja aiheuttaa lämpöhäviöitä.
Näinhän Leppävirran keskustakin lämmitetään, tosin se on paremminkin aluelämpöä kuin kaukolämpöä.
Onkohan Varkauden kaupunki tehnyt mitään päätöksiä asiasta?
Niin linjassa kulkee kuumaa vettä. Kaupungin lämpöverkon kokonaispituus on 120km. Vuosittain rakennetaan pari kilometriä lämpöverkkoa lisää. Meinaatko, että uusi voimala kaatuu 6km:iin.
Tämän 120 km:n matkalla on kuluttajia jatkuvasti, nämä maksavat lämmöstä ja verkoston rakentamisesta. Se on aivan kannattavaa. Tämän kuuden kilometrin varrella ei ole ensimmäistäkään maksavaa kuluttajaa ja se pätkä edustaa jo viittä prosenttia koko verkoston pituudesta.
Sitäpaitsi Riikinnevalta johtava linja yhtyisi kaikkein pienimpään putkikokoon kaupungin laidalla, verkostoa pitäisi rakentaa uudestaan keskustan suurimpiin putkikokoihin saakka. Virtausta ei saataisi muuten riittävästi aikaan.
Sinussa on selvät Persun merkit. Mutta olisi kannattunut ajoissa etsiä liito-oravat ja viitasammakot kehiin. Nyt laitos rakennetaan ja sinun täytyy vaan tyytyä siihen.
En asu Leppävirralla, enkä Varkaudessa, mutta tuo hanke vie kuntalaisten veroeurot kankkulan kaivoon. Leppävirta hyötyy työntekijöiden verotuloina ja mahdollisesti kiinteistöverona, jos laitos pystyy verot maksamaan.
Varkaus häviää, koska siitä tulee kaikesta huolimatta laitoksen suurin omistaja, vaikka tätä ei kaupunginhallitus tai -valtuusto ole halunnutkaan. Omistaja maksaa viulut.