Koen, että nyt on aika luopua sinusta. On todella toista hajoittavaa ja repivää kun et voinut mitään sanoa, miksi et juttua halunnut jatkaa. Etkö tajunnut miten satutit minua?Ensin kerroit välittäväsi ja rakastavasi. Nyt sitten unohdat ja heität nurkkaan. Itkin ja valvoin vuoksi ikävöiden, miettien tätä kaikkea. Sydän on revitty rikki sitä on vaikea korjata. Ihmettelen vain miksi et voinut olla sen verran aikuinen ja sanoa että et rakastanutkaan minua. Mä olin niin väärässä susta, kun luulin et olisit jotenkin parempi mies!Parempi siis unohtaa sinut ja puheesi, ne eivät koskaan ilmeisesti ole olleetkaan totta...
aika luovuttaa
kipu
10384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuulostaa pahalle. Sulla täytyy olla todella paha mieli :(
Mulla on todella paha mieli...Mutta tuskin se tuota miestä kiinnostaa, ei hän osaa ajatella. Ensin rakastuttaa itseensä sitten hylkää. Olen jo antanut itselleni anteeksi ja luvan surra, luulin että olin edes vastauksen arvoinen.
Jokainen on vastauksen arvoinen.
Yritä kestää! Mä en ole edes rakastunut, ihastunut vain ja piristyksen tarpeessa, mutta ihan samalta tuntuu :( Jotkut vaan ei osaa ajatella, näin tää elämä menee..
On hullua uskoa toisen ihmisen puheisiin. Tajuta kuinka merkityksetön toiselle olikaan. Kiva huomata, etten ole edes sen vastauksen arvoinen! Miten voin enää koskaan katsoa sinun silmiisi, kun revit sydämeni kahtia?En voi ymmärtää tuollaista julmuutta toiselta..
ihan outo asia itsensämääräämisoikeus?
Jokainen saa tehdä omat päätöksensä, ja jos ei tunne mitään kiinnekohtaa toista kohtaa, voi lähteä suhteesta. Ei se selittelyitä kaipaa, jos on päätöksen tehny, niin siihen on toisen tyytyminen.
Oliko se toiselta edes muuta kuin juttukaverin hakua vaan?
Voi teitä itsekeskeisiä törppöjä, lieneekö empatiakyky vaurioitunut?
Ihan psykologian perusteita sulle: ihminen kaipaa selityksen sille, miksi jotain satuttavaa tapahtuu, kuten että ihminen johon on rakastunut päättää poistua elämästä. Jätetty jää muuten miettimään, että miksi näin kävi, enkö merkinnyt mitään, mitä toinen ajatteli, olisiko jotain ollut tehtävissä, tulisiko hän vielä takaisin, ottaisiko yhteyttä...ym.
Tsemppiä aloittajalle, aikansa se asian ja tunteiden käsitteleminen vie...
Miksi hän jätti, vaikka kertoi rakastavansa, mitä vastasit hänelle siihen, ja miten hän sen otti.
Tuskin vain "juttukaverille" tunnustetaan niin kovia tuntemuksia kuin rakkaus?En ainakaan minä rakasta kaikkia vastaantulojoita. Tottakai kaikilla on oikeus elää kuinka elää, mutta ei saa leikkiä kenenkään tunteilla ja mielestäni on kohtuullista kertoa toiselle;Hei anteeksi nyt mutta en haluakkaan jatkaa tms.. Ei kai se nyt niin pelottavaa sentäs voi olla?Sitä uskon että kaikki haluaa syyn jatkaa omaa elämäänsä kuitenkin, eikä elää vain toista varten.
Samoin olisin minäkin voinut kirjoittaa,samat ajatukset ja ihmettely siitä että miten voi vannoa tunteitaan ja kuiteskaan en oo ees sen arvoinen että jonkinlaisen selityksen olisin saanut.Silloon asia olis ollut ok vaikka olisin toivonut toisenlaista ratkaisua mutta olisin tuntenut olleeni edes selityksen arvoinen toiselle kun ei ees oltu mitään teinejä enää vaan aikuisia jotka joutuvat kohtaamaan vastaisuudessakin toisensa muissa merkeissä.