Väärässä

Viekoitellen veit mun sydämen, pidit siitä hetken huolta. Annoit mun ojentaa sulle avaimen sieluuni. Astuit sisään ja tutkit läheltä. Kietouduit elämääni, toit valoa päiviini. Uskoa parempaan huomiseen. Toivo heräsi sisälläni, olin paljas sinulle.

Sinä peruutit, et paennut. Hiljaa halkaisit sydämeni. Niin pehmeästi, etten sitä huomannut. Käytit valtaa, jonka sieluani tutkimalla keräsit. Hajotit, rikoit pirstaleiksi ja hypit sirpaleiden päällä.

Minä hymyilin, hymyilen. Olen avuton, vankina näytelmässä, roolissa jota en halunnut.
12285
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

:)

Äänestä

myös oman kokemukseni.

Äänestä

Kiitos tästä. Hyvää tekstiä lukee mielellään.

Asetut varsin passiiviseen rooliin. Jätitkö näyttelemisen kokonaan toiselle ja tyydyit itse statistin osaan?

Äänestä

Kidutettiin passiiviseen osaan. Eriasia.

Äänestä
  • Kuka kidutti ja ketä? Kuka särki ja kenet? Sinua hymyilyttää, toista näyttelijää ehkä ei.

    Äänestä

Jep jep, luulisin ettet todellakaan halunnut kun tulla rymäytin kulissieihisi aina uudelleen ja uudelleen.








Mut aina ihan vahingossa ja sattumalta suunnittelematta vain.......

Äänestä

Tiedättekö tosiaan kuka ap on? Tuntuu, että tänään on ollut tavallistakin päättömämpiä valitusketjuja...
No, anteeksi tätä, tosissannehan te. ;)

Äänestä
  • Tiedetään!

    Äänestä

  • Ei ne tiedä eikä ymmärrä, kaikkiin avauksiin pitää tyrkyttää itseään varmuuden vuoksi ja haukkua tuntemattomia.

    Äänestä

Just niin paljon et oon päässyt pois siitä ettei tule häiriintynyttä oloa sitä ajatellessa. Vaihtunut tunteettomuuteen. Täysin sama asia. Vihareaktioitakin on erisyistä.

Äänestä

Vierailen sydämessäsi, sinä asut omassani. Et mahtuisi yhteen, viihtyisi samassa paikassa pitkään. Syövyit sieluuni, kannan sinua mukanani missä kuljenkin. Tallennuit ajatuksiini, senkin minkä luulen olevan omaani, on sinun. Sinä elät minussa ja minä sinusta.

Haluaisin karata, löytää rauhan, kodin jostain toisesta. En pääse irti. Magneetin lailla vedät sydämeni sirpaleita puoleesi, aina vain uudestaan.

Äänestä
  • sattuu paremmissakin piireissä :) Hih.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


roolissa kirjoitti:

Viekoitellen veit mun sydämen, pidit siitä hetken huolta. Annoit mun ojentaa sulle avaimen sieluuni. Astuit sisään ja tutkit läheltä. Kietouduit elämääni, toit valoa päiviini. Uskoa parempaan huomiseen. Toivo heräsi sisälläni, olin paljas sinulle.

Sinä peruutit, et paennut. Hiljaa halkaisit sydämeni. Niin pehmeästi, etten sitä huomannut. Käytit valtaa, jonka sieluani tutkimalla keräsit. Hajotit, rikoit pirstaleiksi ja hypit sirpaleiden päällä.

Minä hymyilin, hymyilen. Olen avuton, vankina näytelmässä, roolissa jota en halunnut.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu