Olisin kysynyt, mistä johtuu, kun ei vesi pysy sisällä puulämmityssysteemissäni, jossa on Arimax35 alapalokattila ja kolmen kuution varaaja. Vesi siis juoksee lattialle kahdesta rinnakkaisesta ylipaineventtiilistä ennen kalvopaisuntasäiliöitä, vaikka painemittari on vasta ykkösen kohdalla. Ennen moiseen tarvittiin 1,5:n yksikön lukemat. Olen epäillyt, että jotkin ruostekokkareet haittaavat venttiilien tiivistyspintoja ja olen niiden nuppeja kierrellytkin, kun ne naksuvat sillai somasti. Kattila on kyllä muutaman kerran päässyt keittämään ja lämpötila noussut 120:een asteeseen, jolloinka paineetkin ovat tapissa ja ylipaineventtiilit vitisseet vimmatusti.
Ylipaineventtiilien toiminta?
elämänkoulua
24303
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Varoventtiileissä on siis jousi, joka saattaa väsyä. Mutta olisiko molemmat sitten väsyneet yht'aikaa?
Tyypillisesti varoventtiilin sisällä on jousi, joka pitää venttiilin kiinni kunnes paine on riittävän korkea. Kun paine puristaa jousta kasaan, venttiili aukeaa ja kaasu tai neste purkautuu ulos.
Osa varoventtiileistä on säädettäviä, jolloin niiden avautumispainetta voidaan muuttaa. Varoventtiili voi myös olla valmistettu kiinteästi jollekin avautumispaineelle. Tällaisia venttiileitä käytetään muun muassa talojen vesikiertoisten patteriverkkojen painesuojana.
Jousikuormitteisten venttiilien ongelmana on jousen kuoleentuminen tai venttiilin kiinniruostuminen, koska varoventtiilin aktivoiva painekynnys ylittyy harvoin. Lisäksi ne saattavat olla käytössä jopa vuosikymmeniä. Murtolevyllä vältetään näitä ongelmia.
Painemittari voi myös näyttää väärin?
Ei ne varoventtiilit maksa montaa kymppiä.
Varoventtilissä oleva kumi kovettuu ajan myötä, lisäksi kaikenlainen lika aiheuttaa vuotoa.
Venttiileitä ei kannata alkaa puhdistamaan ja korjaamaan kun lopputulos on aika epävarma.
Myös tuo nupien vääntely on toisaalta hyvä (estetään kiinnijuuttuminen) ja toisaalta huono kun rasittaa jousta ja kumitiivisteitä.
maalämmössä ei ole kyseistä opngelmaa.
Sata muuta ongelmaa sa kaupan päälle.
Heitä jo pois tuo järjettömän kauppaaminen.
Ilmeisesti maalämpömyyjillä menee todella huonosti kun täällä pitää vakisin tyrkyttää nuita resuja.
Tuilla (energia-avustus, kotitalousvähennys) saadaan kannattavaksi, ei oikein niilläkään.
Sama kohtalo kuin talvivaarassa, ilmaista raaka-ainetta, ei muuta kuin ottaa luonnosta.
Itseasiassa on.
Maalämpöjärjestelmissä(kin) on varaaja ja varoventtiilit.
Ne on vaan tarpeettomia kun lämpö/paine ei koskaan nouse.
Samalla tavalla se paine ja lämpötila vaihtelee kuin kaikissa muissakin varaajissa.
Usein vika on painemittarissa, ne ovat nykyään melko huonolaatuisia, ne tuntuvat jotenkin kuoleutuvan. Varsinkin jos paine jää makaamaan mittariin päälle. Kannattaisi laittaa venttiili ennen painemittaria jolla sen mittarin saisi paineettomaksi. Eihän mittarilla tarvitse olla painetta jatkuvasti.
Miten sen saa venttiilillä paineettomaksi?
No juurihan se kerrottiin. Putkeen laitetaan sulkuventtiili mittarin taakse.
muuten hyvä, mutta mihinkä se paine sieltä venttiilin ja mittarin välistä häviää?
Siis toinen sanoo eteen ja toinen taakse. Ota siitä sitten selvää? Tietysti järkeäkin saa ja voi käyttää.
Kyllä se häviää, kun ei laita tiivistysteippiä mittarin jenkoihin.
just..
Eiköhän se kalvoastia ole vaan tiensä päässä. Ei enää tasaa niitä paineroja ja järjestelmä lykkää ylimääräiset vedet pihalle. Kalvo rikki tai paineet kadonneet järjestelmän puolelle. Uusi kalvoastia tilalle ja tarpeeksi suuri. Sinun tapauksessa 300l.
Tuskin tuota hommaa kuitenkaan kannattaa aloittaa uuden kalvoastian ostamisesta.
Yhtä hyvin vika voi olla niissä varoventtiileissä, tai painemittarissa.
Jos vuoto loppuu jossain tietyssä paineessa, niin sitä voi vaikka vähän tutkailla jos se paine riittää. Tällainen käytös voisi selittyä yhtä hyvin varoventtiilien kuin painemittarinkin "väsymisestä".. Jos niin helpolla selviää, niin sehän on se helpoin ja halvin tapa.
Mutta jos varoventtiili vuotaa lakkaamatta, on melko todennäköistä että niissä on jotain vikaa.
Paisuntasäiliön vikoja voi niitäkin tutkia, ja kannattaa tutkia ennenkuin vaihtaa. Kaikista selvin vika on tietysti se, jos hieman päästää paisarin kaasuventtiilistä ja sieltä tuleekin kaasun sijasta vettä. Silloin se kalvo on puhki, eikä sille voi oikein mitään. Jos paineet ovat muuten vaan alentuneet, niin sitä voi ehkä täyttääkin, hyvässä tapauksessa paisuntasäiliön saa korjattua ihan silläkin.
Totta, systeemissäni olevien kalvopaisunta-astioiden koko on 200 litraa eli yhteensä 400 litraa. Ne ovat 12 vuotta vanhat, kuten kattilakin, joka juuri paikattiin pohjastaan hitsaamalla, kun tuhkat tuppasivat kastumaan. Olisiko molemmat paisuntasäiliöt sitten pussahtaneet yht'aikaa tai toinen jo aiemmin? Mitä ilmanpainemittarin sitten pitäisi näyttää, kun mittaa säiliöiden päällä olevista venttiilintapeista?
Jos vaikka tarkistaisi paineen ja lisäisi tarvittaessa...
Mittasin nuo paineet äsken. Toinen säiliö näytti 0,5 ja toinen 0,6 baaria. Kai ne toimivat eikä ilmanpainetta juuri enempää tarvita. Ei ne ainakaan kusseet silmille.
Tarkoitus olisi hankkia uusi painemittari systeemiin paisuntasäiliöille menevään putkeen, kun vanha ei ole mitään näyttänyt enää vuosiin. Se pimahti silloin, kun oli se kolmen päivän sähkökatko. Nyt siis vain kattilan oma mittari jotain näyttää eikä tiedä miten sekin valehtelee.
Tuosta vaan siitä esipaineen mittaamisesta, että se pitäisi tehdä paisuntasäiliön vesipuoli tyhjänä ja paineettomana.. Muuten se voi näyttää samaa painetta kuin vesipuolellakin. Ja sanon tämän vaan ihan varmuuden vuoksi, kun näin äkkiseltään lukaistuna siitä ei tässä ketjussa tainnut olla puhetta.
0,5 bar vastaa käytännössä samaa kuin avopaisari 5 metrin korkeudessa.. Jos se on kierron ylimmän osan yläpuolella, niin sitten se riittää.
Siis tuon vastaavuuden suhteen ainakin siinä mielessä, että paisariin ei mene vettä ennenkuin verkostossa on vettä 5 vesimetrin edestä. Sen jälkeen kaasupuolella paine alkaa nousta ja paineennousun suhteen kalvopaisari käyttäytyy luonnollisestikin ihan eritavalla.
Painemittarien suhteen sanoisin, että ainakin periaatteessa yksikin riittää, sillä suurinpiirtein samaa painettahan ne kaikki näyttävät.. Siis toki sellaisella sivuhuomautuksella, että korkeussuunnassa painemittarien lukemat muuttuvat 0,1 bar/metri. Ja luonnollisestikin pumpun imu- ja poistopuolen välillä on pieni paine-ero.
Itsellä on paineet mitoitettu niin että kuumana 95 on järjestelmän paine 0,9bar ja kylmänä laskee mihin laskee varmaan n. 0,3bar. Vastapainetta laitoin aikoinaan 0,6bar säiliöön. Kiertohan toimii vaikka käytännössä paineettomana kun siellä ei ilmaa ole. Puulämmityksessähän nuo paineet seilaa lämmön mukaan. Jos kylmänä laitat sinne 1bar niin varmasti kuuman lykkää varosta ulos ylimääräiset. Sen olen omasta järjestelmästä huomannut että 0,1bar vastaa suurinpiirtein 10 lämpöastetta. Mutta tuo kai riippuu järjestelmän tilavuudesta ja painesäiliöiden koosta.
Juu, periaatteessa paineistettu putkisto voi toimia vaikka osa putkistosta olisikin alipaineinen... Mutta eihän tuollaista nyt voi oikein suositella. Etenkin kun edes 2 1 kerroksiseenkin taloon se positiivinen paine vaatii huikeat 0,5-0,6 kiloa painetta, kellarista mitattuna.
Yksitasoisessa talossa ei tarvita painetta juuri ollenkaan, mutta suosittelisin silti pitämään pientä ylipainetta. Jos ei muuta, niin pieni ylipaine ainakin ehkäisee kattilakiven muodostusta.