Ihmiset luulevat, varsinkin nainen ja mies, rakastavansa toisiaan mutta todellisuudessa ei ole kuin äidin ja lapsen välistä rakkautta, kaikki muua on himoa ja sitten kun himo haihtuu eroavat pariskunnat tai sitten ovat yhdessä pelkästä tottumuksesta, näin on asia.
Rakkautta EI ole.
viiskytyx
1083042
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 108
Vanhimmat
täysin samaa mieltä olen kanssasi.
jos sinulla ei ole niin minulla kyllä, älä ole kateellinen,.
olen samaa mieltä rakastaa voit vaikka possua jos vain haluat.omaa lastaan rakastaminenkin on tahdosta kiinni.sekään ei kaikilta onnistu.onhan se tietenkin kadehdittavaakin kun sanoo olevansa rakastunut.tunnehan on mahtava.vaikka onkin omaa mielikuvitusta.
totta puhut Orvokki, niin hemmetin totta.
kun rakkautta ei sitten olekkaan ja aina sataa ja on kylmää.
Kalle nalle aina, jos rakkautta ei itselläsi ole, hanki sitä ja pian.
Usko nyt mattiseni että rakkautta ei voi hankkia, ainoastaan himoa. Et tainnut lukea alku otsikkoa.
Mää haluaisin tosissani rakastua jos sellaista vaan olis mutta kun toi viiskyt yx sano ettei sitä ole. Kyllä tympäsee tää elo.
aina vastata näihin teidän esittämiin kyssiin mullon tietokone ollut vasta vähän aikaa opettelen joten ymärtäkää.
vaikka hevon kuuseen ja tule sitten vasta kun olet oppinut edes alkeet.
nyt toivoa vie.
Kyllä se on rakkautta ,jos toisen lähellä haluaa olla,kaikki tuntuu hyvältä.
Haluaa tehdä hyvää toiselle ja saa takaisin sammaa tunnetta.
Katsoo silmiin ja näkee sisimpään, sinä olet vain liian laskelmoiva.
Äidin ja lapsen välinen on toisenlaista rakkautta,se on osittain uhrautumista,siihen kuuluu suojelu,huoltaminen, ja kun on omaa verta ja lihaa,onhan kuin itseään rakastaisi.
Opetellaan rakastamaan ja kun se oikea kohdalle tulee,kyllä se on rakkautta.
Sitä oottelee,pionikin.
aivan hyvin,jatka vaan,ei täällä papereita vaadita.
Äläkä välitä ,jos joku tökkii, ei ne täydellisiä ole itsekkään ja minuakin on kehoteltu poistumaan, mutta kukas täällä on toista komentelemaan.
Opetellaan vaan ,ja viestejä laitetaan kaiken uhallakin, kehoittelee pioni.
kerroppa mihinkä SINÄ olet tyytyväinen tässä elämässä vai oletko mihinkään. Ei millään pahalla, kunhan olen utelias.
tyytyväinen esimerkiksi terveyteeni, mutta ilmoihin en ole kun täälä suomessa aina sataa ja on kylmä eikä se rakkauskaan ole koskaan kohalleni osunurt vaikka olen 52 vuotta siis vanhapoika.
terveyteen koska sitten se voi mennä jos liikaa retostelee. Pitää pitää tiukka linja ja aina vähän epäillä.
Ja mitä sinä taas höriset rakkaudesta, kyllä se sunkin kohdallesi kai joskus tulee.
HUOMAA, nuo kai sanat.... Aina pitää olla hiukkasen epävarma niin asiat sujuu.
että aina kannattaa epäillä, eihän sitten koskaan saa muijjaakaan.
Sulla matti kai ei kanssa ole muijjaa kun aina olet epäilevällä kannalla.
leveä hame, sen alla mahtuu hyvin pitämään sadetta:D
Pionin kanssa smat mietteet, kyllä rakkautta on, rakastin ja rakastaisin vieläkin miestäni, mutta syöpä vei hänet. - Siitä on jo kaksikymmentä vuotta ja yhä suren.
Toivottavasti elät silti. - Nm. Elämäsi jatkuu
kisa, eikös meidän pitänyt puhua rakkaudettomuudesta. Lopettakaan nyt hyvän sään aikana kinastelu.
kiusaa mua, en ymärrä miksi, mähän haluan vaan rakkautta ja huomiota itelleni.
että olet täällä vaan tyhjän panttina. Jos et muuta keksi niin mene vaikka töihin siitä.
Anteeksi, viiskytyx, mutta nyt minä(kään) en jaksa enää ottaa kaikkea tosissani, sillä keskustelu on käynyt kuumana tuolla "Moraali ja etiikka" ketjussa. Sitä vaan piti sanomani, että mitenkäs se Kalle nyt voi hyvän sään aikana lopettaa yhtikäs mitään, kun justiinsa Kallen kohdalla aina vettä vihmoo ja räntä roiskuu?
ihan mukiin menevä netissä nariseva valittaja. Sillä ei koskaan tunnu menevän mikään putkeen.
Kysynkin siltä onko se koskaan tyytyväinen mihinkään.
Pysy sitten siellä moraali ja etiikka-osastolla. Mitä tänne tuut inisemään, jos ei oo mitään sanottavaa!
sillä minä jos kuka olen rakastunut ja sen voin vannoa että rakkautta ON. Miehen ja naisenkin välillä.
luulet, kun olet onnen pyörteissä että tunne on rakkautta mutta ans olla, kysyn muutaman kuukauden kuluttua oletko edelleenkin samaa mieltä.
siis 50 ja rakastunut se jos mikä on kadehdittavaa on se vaan uskomaton juttu oon kyllä lukenut sen olevan mahdollista.vaan useimmat tämän ikäiset ovat jo niin kyynisiä että se ei onnistu.
LUULLAAN rakkaudeksi ja voihan sitä sillä nimellä sanoakin jos se tekee jonkun onnelliseksi.
Monet puhujat ja avioliittoneuvojat yrittävät parhaansa että pariskunta saisi suhteen toimimaan.Kyllähän sitä toki yrittää sopii mutta tulos saattaakin olla laihanpuoleinen.
Kyllä se niin on että tunteet väljähtyy kun aikaa kuluu. Kyse taitaa ollakin siit HALUAAKO rakastaa vielä sitten kun ensi hurma on mennyt.
Rakkautta, sitä oikeata, ihan totta mutta kun noi väittää että sitä ei ole. Olenkohan tällanen väliinputooja.
tule meille, minä lupaan rakastaa sinua ikuisesti.
Ja alkaa ilmatkin parantua.
Vanhapoikakölleröstä olisikin juuri tarvetta.
Tule!
sä mua rakastaisit, tällaistä maalaisjörrikkää vanhaapoikaa. Mattikin aina mua vaan painostaa eikä kait kukaan rakasta.
minä saalittävä tapaus vaiko ihan oikeasti rakastaisit.
Jos sanon, että rakastan, niin rakastan.
Ei Matti mitään tiedä, Matti on muualta.
olen kai nyt jo rakastunut sinuun kun olet niin ystävällinen. Missä asut.
Minä asun kotona ja täällä sinua odotan.
mää vähän sekoon noissa otsikoissa kun en oikein vielä hallitte tätä masiinaa. Mutta rakastaksää mua.
olen niin helvetin rakastunut Jari Sarasvuohon ja valluun....................
Olen kolmikymppinen enkä ole kertaakaan rakastunut, se on tyhmää ja idioottimaista sanoa rakastavansa jotain outoa henkilöä. Äidin ja vanhempien rakkauden ymmärrän toki minäkin.
sattunut kohdalle,se oikea.
Kyllä ehdit vielä rakastua,uskoo pioni
taitaa tulla pari, vai mitä.
olet ihan kiva niinkuin tupsukkakin. Josko te molemmat?
aika miespeto. että oikein kahden kanssa, huh, en ainakaan minä sellaiseen suostu mutta yritä nyt sitä tupsukkaa vaan. Eiköhän sitten se niinsanottu rakkauskin ala kukoistamaan.
Uskottomuutta aletaan harrastaa jo ihan julkisesti, vai miten tuo viesti on ymmärrettävissä????????????????????
oikeastaan mitään tarkoittanut, kunhan pelleilin. Elä suutu tupukka.
mutta kun rassaa se kun ei kukaan rakasta ja ilmakin on niin kylmä ja märkä.
olen niin hirveän tosikko.
usko vaan mua rehtiä miestä, en koskaan valhettele.
enää ei ole kylmä, siitä voit olla varma.
Märkää...no.
asut, et ole vielä kertonut, voisin tulla jos matka ei ole kovin pitkä. Mää asun kainuussa.
et ole vielä vastannut missä asut, mää kainuussa omakotitalossa äiten kanssa.
herranjumala toi idioottimainen kirjeenvaihto. Te kaksi kalle ja mikä lie mussukka.
Taidat olla mustasukkainen.
leikistä suutu, en mää millään pahalla kun vaan toi ilmaki on niin huono että siksi kirjoittelen. En mää oikeesti ussso että se mussukka mua rakastaa kunha vaan pilailee niinku kaikki muukkin,.
poikiin menevä, pää kiinni naikkonen.
Ensi näpytyksellä leimahdin ilmiliekkeihin.
Pakko on uskoa, kyllä rakkautta ON olemassa.
suutu mutta alkaa olla tää palsta jo ihan perseestä. Menkää jonnekin muualle, sopikaa minne menette ja äkkiä. HELVETTI.
puhutella minua tuohon sävyyn? Minä en ole naikkonen, olen lady.
pahalla tuulella. mennäänkö jonnekin muualle jutteleen. Mää pelkään että se voi vaikka ilmottaa tästä jonnekkin.
aika naikkonen kun huijaat kalle parkaa. Et ole sanonut hänelle edes osoitettasi. Olet tyhmä kuin saapas. Tyhmempi kuin kalle, menikö perille.
poistun kun aletaan uhkailla näkemiin.
Tule tuohon kauppakeskuksen kahvilaan. Otetaan lattet ja tutustutaan paremmin.
Minulla on Hesari kainalossa, siitä tunnistat.
Puolen tunnin kuluttua?
Ja Matille! Hyi sinua, kun yrität estää nuorta lempeä kukkimasta.
Pudotkoon kukkaruukkunen päähäsi.
ei täälä kainuussa ole ostoskeskusta niin että mihin sitten.
Ja nyt itkettää, olen niin herkkäluontoinen.
Ei minulle saa sanoa pahasti, vaan hyvästi.
ees kertomaan kuin kävi, meinaa koko viikonloppu
pilalle mennä, kun ei tiedä onko rakkautta,niinkuin minäkin väitin:D !!!! pioni
Pakko lähteä maalle haravoimaan. Palaamme asiaan ehkä jo huomenna.
Koettakaa sopia riitanne. Sitten on kaikki hyvin.
olet aivan väärässä, on rakkautta miehen ja naisen välillä, helyyttä ja humaivaista kunnioitusta, mitä muuta tarvitaan
"Ihmiset luulevat, varsinkin nainen ja mies, rakastavansa toisiaan"
Tuo "luulla" on oikea verbi tässä yhteydessä. Niin paljon tehdään.
Mutta mitä luullaan. Tuo sana on uskomattoman monimerkityksinen. Minusta tuntuu että rakastamisella voidaan tarkoittaa vaikka hernekeiton syöntiä (jos saan hieman karrikoida).
Minä saan siitä näppylöitä.
Albert
Kummasta!!!! Rakkaudesta vai hernekeitosta???
saa herpesnäppylöitä!
Rakkaudesta en osaa sanoa enempää, kuin että jonkinlaista kiintymystä, lämpöä, ymmärtämystä ihmisten välillä on. Rakkaus ei kuitenkaan ole lahja, joka tippuu siistinä pakettina taivaalta suu auki möllöttävän ihmispolon suuhun. Rakkaus kysyy kärsivällisyyttä, sitkeyttä ja tahtomista.
Erotan rakkauden rakastumisesta ja rakastuneena olemisesta. Rakastumisesta, rakastuneena olemisesta näyttää tulleen jonkinlainen uususkonto. Esimerkiksi iskelmälyriikka on pullollaan rakastumisen, rakastuneena olemisen ihanuutta. Rakastetusta unelmoidaan, hän täyttää jokaisen hetken ja päivän. Hän on kaunis, hellä, lämmin. Rakastetulla voi toki olla siniset, vihreät, ruskeat, mustat silmät, mutta aina niiden vangiksi jää tai niihin peräti uppoaa. Ja tietenkin rakastettua kaivataan. Varsinkin, jos hän on mennyt vuoren taa, toiseen kaupunkiin tai peräti haudattu jonnekin. Jos rakastettu on jo ehditty kuopata, niin sitten kummulla itketään katkerasti, että ei ymmärretty kuunnella sydämen ääntä, vaan jätettiin elämän ainut valo kotikylään, pihlajan alle, porstuaan.
Eikö meillä aikuisilla ihmisillä ole muuta mielessä? Joskus minäkin saan näppyjä.
miksi siihen laitoit sam,eikö pitäis lukea rainer ;=)
Anteeksi, mutta nyt kaipaan hieman selitystä. Olen täysin tippunut kärryiltä?!
vokottelee ja sua ei semmonen yhtään kiinnosta
Valitettavasti sana vokottelu ei kuulu omaan sanavalikoimaani ja näin ollen ei oikein aukea mulle. Onko sen perusmuoto vokottaa, ja siitä jotenkin kevyempi versio vokottelu?
Vai onko ihastunut vokottaja vokottelija?
Ihan oikeasti, sana "vokottelee" tuo mulle mieleen joko johonkin agraariympäristöön liittyvän jutskan, kuten esim. kanojen syöttämisen, tai sitten toisaalta vaikkapa mustanpörssin kaupan.
Koska tässä yhteydessä nyt ei ole kummastakaan, voin kertoa, että ei se vokottele.
Kunhan nyt jotain.. :)
Suuressa osassa parisuhteita on tosiaan kysymys himosta ja fyysisestä viehättymisestä. Suhteet, jotka sen varaan syntyvät loppuvat pian tai sitten jäävät kulissisuhteiksi kun osapuolet lopulta hakevat intohimonsa toisaalta. Toiseen ihmiseen voi tokia "aidosti" rakastuakin mutta niin voi rahaan, tavaroihin, menestykseen, uskontoon, poliittiseen ideologiaan tai lemmikkieläimeenkin muiden muassa. Moni vaan erehtyy pitämään tuota eroottista vetoa toiseen kovin usein ns. aitona rakkautena ja sitten pettyvät karvaasti. Entisaikojen järkiavioliitoilla oli kyllä puolensa täytyy sanoa...jäi turha hössötys pois.
Kukapa sen tunteen voi sanoa toisten puolesta,katselin tässä erästä iäkästä paria,jotka kävelivät käsi kädessä ja oli hyvin rakastuneen oloisia,näin heidät useammankin kerran ja aina tuli hyvä mieli kun näki heidän säteilevän ympäristöönsäkin jotain aivan hienoa harmoniaa.
Olet hemmetin oikeassa kuomaseni.
jo tottuneet toisiinsa eivät rakastuneet.
Rakkautta ei ole, on vain traditioita, ainoastaa äidin ja lapsen välillä voimme puhua rakkaudesta.
juuri ja huomasin viiskytykkösenkin heränneen, jitenkähän on matin laita, nukkuuko se vielä. Uskallanko olla täällä.
Kuinkas nukutti, oliko mamma vieressä. Saitko tehtyä treffit eilen.
nukuin mutta se nainen petti ei sanonut oikeaa osotettaan. Naiset on huijjareita kaikki tyynni.
alkaa tuo typerä jutustelu. Mene kalle treffipalstoille kyllä sinä sieltä varmaan löydät yhtä pöllön tyypin kun itsekin olet, häivy.
Mitäs sinä täällä oikein mellastat taas! Jos Kallella on minua ikävä, niin äläpä sinä siitä aamusumppia "väärään kurkkuun" lipase.
Nuori lempi on ihanaa. Vai etkö itse enää sitä muista?
En tiedä onko rakkautta vai mitä, mutta jotain tunnetta siinä täytyy olla, jos saman ihmisen kanssa elää monta kymmentä vuotta.
Ihailen sellaisia vanhoja aviopareja, jotka yhdessä mennä köpöttelevät. Tulee aina mieleen ajatus, että mitähän kaikkea he ovat yhdessä kokeneet. Siinä on varmaan ollut iloja ja suruja. Myötä ja vastamäkeä. Ja silti heidän liittonsa on kestänyt. Kauniit uurteiset ja rauhalliset kasvot. Melkein tippa tulee silmiin kun heitä katselee. Mutta mitä on meno tänä päivänä.
Näinpä!
Aika wanha ketju, mutta noin woi todellakin olla kuin aloittaja kertoo. Tosin sitten seuraavaksi pitää ruveta miettimään, mitä se 'rakkaus' on, sillä sitä ei se ei ainakaan taida olla, mitä immeiset kuvittelevat sen olevan. - Nm. Rakkaus on ruma sana
Ite oot.
Ai ruma vai ? - Nm. Näkemys- ja makuasia
Äiti ainakin rakastaa, sen tiedän itsestäni. Olen tuonut lapseni läpi mahdottomien paikkojen hiellä ja vaivalla, olin aluksi sairaanakin ja loppuun palaneena.
Pääsimme sieltä 'ihmisten ilmoille', mahdottomasta mahdolliseen, saimme asunnon, mutta: sain pelätä, että mieheni uusi työpaikka ei sopisikaan hänelle, mutta kuten
( alkaessani tämän uskaliaan projektin) mietinkin, hän alkoi sopeutua, hän alkoikin kannustukseni mukaan menestyäkin, nousi esimieheksi it-tehtävässään.
Mutta vanhin poikani ei pärjännytkään alakoulussa, siellä alkoi kovis-jengi häntä kiusaamaan, ja siitä tuli elämäni suurin suru.
Mutta muut onneksi selviytyivät, sain itsekin työpaikkani takaisin.
Hienoa, että raskaassa matkassa on ollut hyviäkin puolia. Että on jaksanut huomata, mikä on hyvää, mikä huonoa, etteivät kaikki elämän asiat ole menneet raskaan kaavan mukaan. - Nm. Tsemppiä
Kiitos sinulle hyvistä sanoistasi.
On olemassa rakkutta,,,,,,,,, nimittäin itserakkaustta,
pikä avioliittoki voi olla itserakuden ansiosta ikuinen,
jos ihminen rakastaa itseään
hän ei tuhoa avio liittoa joka tuottaa hänelle turvaa , hyvää oloa ja menstystä elämässä,
siis rakkautta on
rakkaus on suurin kaikista tunteista
se on itserakkutta,
jos ihminen rakastaa itseään hän siinä sivuss rakastaa myös muita
jotta hyvä elämä jatkuu ja on mahdollista,
Taidat nyt kyllä sekoittaa kaksi eri käsitettä: vääränlaisen itserakkauden ja sen lajin, jonka avulla immeinen pitää itseään niin hyvänä ja tärkeänä kaiken nimisissä parisuhteissa, työssä tai missä muussa elämän tilanteessa tahansa, ettei hän anna muitten tölviä, kiusata tai millään tavalla vaikuttaa itseensä alentavasti. - Nm. Eri asiat
" Rakkaus on siksi niin kaunis, että se suojaa itserakkaudelta. " (Friedrich Hebbel) - Nm. Toisin sanoen
ite et tajua mitä oikea rakkaus on,
se perustuu aina alkuperäisesti itserakkauteen,
se on tavallaan terve- suojeluvaisto
ei jaksa enempää höpistä,
pitää itse käyttää aivojaan jos niitä on yleensäkki ymmärtäny käyttää,
sitäpaitsi erittäin vanha alotus,
joku kaivanu hommeisesta arkistosta jälleen esille,,
Se pitää kyllä paikkansa, että minä(kään) en tiedä enkä tajua, mitä oikea 'rakkaus' on. Joku hajuaisti alkaa jo olla siitä, mitä se ei ainakaan ole. Ja myöskin siitä, että "terve suojeluvaisto" ei ole mitenkään yhteydessä "itserakkauteen". - Nm. Käsitteet kuntoon
Olen rakastanut eämäni aikana kahta naista, joista kumpikaan ei olllut vaimovainajani. Ensimmäinen oli vaimon kuoleman jälkeinen naisystävä ja toinen on nykyinen naisystävä, jonka tunteista en ole vielä varma. Jos tämä menee pieleen, niin ei sitten mitään suhderintamalla.
Onkin hyvä poistaa onneton suhde.
Minä kuitenkin rakastin äitiäni ja isääni, rakastin lapsiani....
Voin sanoa: rakkautta oli.
M.O.T.
Luettelemasi ovatkin puhtainta ja epäitsekkäintä lajia ko. aiheessa. Miksi ne onnistuvat parisuhteissa vain aniharvoin? - Nm. Metkallista
Edellisestä jäi pois mieheni, hän on jo kuollut.
Rakastin häntä - ja rakastan hänen muistoaan vieläkin.
Rakastavatko lapsenne teitä?
Äidinrakkautta on:
Äiti ainakin rakastaa, sen tiedän itsestäni. Olen tuonut lapseni läpi mahdottomien paikkojen hiellä ja vaivalla, olin aluksi sairaanakin ja loppuun palaneena.
Pääsimme sieltä 'ihmisten ilmoille', mahdottomasta mahdolliseen, saimme asunnon, mutta: sain pelätä, että mieheni uusi työpaikka ei sopisikaan hänelle, mutta kuten
( alkaessani tämän uskaliaan projektin) mietinkin, hän alkoi sopeutua, hän alkoikin kannustukseni mukaan menestyäkin, nousi esimieheksi it-tehtävässään.
Mutta vanhin poikani ei pärjännytkään alakoulussa, siellä alkoi kovis-jengi häntä kiusaamaan, ja siitä tuli elämäni suurin suru.
Mutta muut onneksi selviytyivät, sain itsekin työpaikkani takaisin.
Äänestä