Elikkäs esikoinen on kohta 2v ja lapseni isä peruu koko ajan tapaamisia juomisen takia. Seurustelen yhden miehen kanssa ja onneks lapsi saa siitä jonkinlaisen
"isä hahmon" arkisessa päivässä. Olen kyllästynyt peruutuksiin. Olen miettinyt ja soitan sossu tantalle että saa sieltä kautta tavata poikaansa. Viimeksi annoin ison mahdollisuuden lapsen isälle että sais ottaa lapsen abc:lle mutta sielä se oli treffeillä ja kisko lonkeroa. Minulla siis on yh.
EN kaipaa mitään moraali saarnaa!
"isä hahmon" arkisessa päivässä. Olen kyllästynyt peruutuksiin. Olen miettinyt ja soitan sossu tantalle että saa sieltä kautta tavata poikaansa. Viimeksi annoin ison mahdollisuuden lapsen isälle että sais ottaa lapsen abc:lle mutta sielä se oli treffeillä ja kisko lonkeroa. Minulla siis on yh.
EN kaipaa mitään moraali saarnaa!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuulostaa tutulta. Haluaisit et lapsesi näkisi myösi isänsä, mutta tämä ei kykene ottamaan vastuuta, ei itsestään eikä varsinkaan lapsesta. Samat kuviot täällä. Lapsikin menee sekaisin kun luulee tapaavansa isäänsä mut sitten tämä ei ilmestykään. Oon jo lopettanut puhumasta lapselle tämän isästä, ja jos lapsi itse kysyy vastaan vaan et isällä on ikävä mutta hän on on sairas eikä sentakia pysty tällä hetkellä tavata.
Neuvoisin ottamaan sossuun yhteyttä ja sitä kautta sopia tapaamisista. Jos ei muuta niin tapaamiset sossutädin seurassa sossun tiloissa. Jos isä ei pidä tapaamisista kiinni tai tulee niihin promilleissa, sit tapaamisista ei enää sovita.
Tärkeintä on että sulla itsellä on mielenrauhaa, ja sitä voi olla vaikea saada kun tyyppi tekee jatkuvasti oharit. Tulee voimaton olo kun haluaisi että lapsella olisi isä, mut tämä onkin kelvoton surkimus joka aiheuttaa vaan pahaa mieltä. Jos itse voit hyvin lapsesikin voi. Ei ole sulta pois jos lapsen isä on luuseri, hänelle itselle se kostautuu kun jää pois lapsen elämästä.
Tämä tilanne missä oot on henkisesti uuvuttava. Sun täytyy päästä tilanteesta pois. Itse päätin yrittää antaa lapselle mahdollisimman helpon ja turvallisen olon ja vaikka kuinka välillä tekisi mieli huutaa sen isän takia, päätin etten koskaan lapseni edessä sano siitä tyypistä ainoatakaan pahaa sanaa. Se on vaan tyyliin "isä rakastaa ja on ikvävä sua mutta hän on sairas eikä sentakia pysty tapaamaan sua nyt". Lapseni kyllä ymmärtää aikoinaan mistä on kyse sitten kun hän on tarpeeksi vanha käsitelläkseen asiaa.
Luuseri-isälle tekisi mieli antaa sellaiset selkäsaunat ruosteisilla nauloilla varustetulla laudalla et heräisi omasta kurjuudestaan ja alkaisi ottaamaan vastuuta elämästään. Se on vissiin lain vastaista niin tyydyn lähettämään hänelle voimaa ja jaksamista jotta hän pääsisi raiteille.
Sullekin voimaa ja tsemppiä!
Eikö vanhempasi, muut sukulaisesi tai tuttavasi voisi hoitaa lastasi viikonloppuisin kun haluat miesystäväsi kanssa tuulettelemaan?