Tunnetta, kyllä. Mitä muuta? Pakko olla jotakin muuta. En ole koskaan ollut näin periksiantamaton. Nyt en vain osaa luovuttaa, vaikka sitä haluatkin ilmiselvästi. En vain pysty siihen....joten kerro minulle mitä sellaista sinussa on, että en pysty luovuttamaan.
Mitä sinussa on sellaista, että en osaa luovuttaa?
Mitä se on?
36758
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Jos on noin hankala luovuttaa ja pääsyä irti niin älä todellakaan päästä. ;) Se kertoo vaan siitä, että olen sinulle se paras mahdollinen.
vastustamattoman ihana. :)
Rakkauttahan tää on.mitäs muutakaan..
on just se mistä en luovu enkä luovuta senttiäkään. Olen itseeni täysin tyytyväinen, mitään olemukseeni tai minuuteni lisäämättä, tai siitä pois ottamatta.
en tiedä..minä olen minä ja en haluaisi luovuttaa, mutta ei ole mahdollista antaa tunteille valtaa ja se pelottaa, koska muuta ei voi. Luovuta....sanoisin hänelle, että minäkin pääsen toipumaan.
En vaan pysty siihen. Kaikki on mahdollista minkä oikeasti haluaa. Ymmärrän kuitenkin pelkosi. Mielestäni se vain on lyhytnäköistä. Anteeksi mielipiteeni.
Mut jos et pysty ja halua luovuttaa niin nyt heti kerrot sille.
en olisi tässä jos se olisi lyhytnäköistä...ja aina saa sanoa mielipiteensä. Mutta ei kenenkään mielipiteet oikein tässä tilanteessa auta. Omassa sisimmässään täytyy käydä taistelu johon ei ole oikotietä.
Pelottaa vain tunteiden määrä joita ei pysty hallitsemaan ja joitden kanssa täytyy elää joka päivä. Jos kertoisin koko tarinan ymmärtäisit, mutta varmaan käsität, etten sitä tee täällä. Tunteet joita ei voi käsitellä kenenkään ulkopuolisen kanssa vaan täytyy pitää sisällään ja se hajottaa. Toivon vain, että toivun joskus...ei tälläistä jaksa....
Jos kaipaamani olisit, toivoisin sinun ottavan minuun yhteyttä irl. Haluaisin oikeasti tietää koko tarinan. Ei kukaan kestä yksin näitä tuntemuksia mitä minäkin sisälläni tunnen. Ei se vielä mihinkään velvoita, vaikka asioista puhuttaisiinkin. Hullultahan se tuntuu, mutta hullulta tuntuvat nämä tunteetkin..ja se, että ei vain pysty luovuttamaan.
Mä vaan sivusta..
Olen jo jonkin aikaa epäillyt, etten ota selvää itsestäni, jos ei hänen kanssa sitä voi selvitellä. Mun kohdalla taitaa olla niin, ettei hän ehkä halua, ei se minunkaan mielestä velvoita, en halua olla yksin tämä hullun tunteeni kanssa, koska se tulee ja menee, tänään se taas tuli, huomenna saattaa olla taas tunne siitä että se meni jo, kunnes yllättää mut taas. Tätä vuoristorataa ei jaksa ja taas jaksaa, kun on pakko.
helppoahan se näin palstalla kirjoitettuna tuntuu, mutta irl elämä on kuitenkin monimutkaisempi ja en minä ole sinun kaipaamasi kohde. Minun tilanne on, niin mahdoton yhtälö jota on kyllä ihan mahdoton käsitellä. Ja vaikka asiasta keskustelisi kasvotusten, niin tunteet vain syvenisivät ja olisi entistä rankempi olo.
Viattomasta tilanteesta voi kehittyä näin suuret tunteet ja syvä kaipaus..en olisi uskonut, että tässä elämäntilanteessa näin voisi käydä. Mutta toivottavasti sinä saat joskus tilanteellesi ratkaisun.
Ap.
Elä luovuta. Kyseessä ei ole voitto, vaan ylivertainen voitto.
Totta. Sitäpaitsi kaikki mun rahani menevät parhaillaan ex-vaimoni psykiatriseen hoitoon. Sillä on harvinaisen vaikeat vaihdevuodet.Itse joudun kohta suureen peräpukamaleikkaukseen ja kaikki loput rahat menee siihen. Kaiken lisäksi koira söi mun lompakkoni. Siinä meni luottokortit ja kaikki.
Hauska :D
pakko tässä kertoo se
ei ilkeis
Saat minulta mun ajatukseni ilmaiseksi suomi24:n kautta?? oisko se esim.?
Sinussa itsessäsi on vain se, että olet utelias ja sangen perso kaikelle epänormaalille toiminnalle.
Mitä ikinä tarkoitat luovuttamisella, aloituksesi antaa aivan uuden merkityksen ko sanalle.
*Luovuttaa*
http://fi.wiktionary.org/wiki/luovutus
Mä olisin voinut kirjoittaa tuon. Ja ihan niinkuin aloittajakin..ei tunnisteita, koska mikään tunniste täällä ei auta. Mietin siis itsekseni taas, kun hänet näin, olisi tehnyt mieli taputtaa pyllylle ohimennen...
Mitenköhän Se mies olisi siihen reagoinut.
Okei! Okei! Oliko sun pakko nykiä niin, että mun kivespussini revähti.
Hellästi olisin
Katso omia tunteitasi ja tiedät mitä minussa on. Ne samat tunteet. Sama periksiantamattomuus. Niin kauan kun tunnet sen itsessäsi, se on myös minussa. Vasta sitten kun toinen meistä päästää lopullisesti irti, se loppuu. Olen käynyt tämän läpi aiemminkin.
Miksi pitää päästää irti? Osaatko sanoa? Mikä tarkoitus tällaisilla tunteilla sitten on?
Mä olen joskus ihastunut, mutta tämä on ennenkuulumatonta, mikään ei vedä vertoja tälle.
Jos hänellä, oikeasti olisi edes puoliksi sama tunne ja tietäisin varmasti sen, ottaisin yhteyttä, tarttuisin kädestä kiinni ja me vaan marssittaisiin ulos selvittämään tunteitamme.
Miksi et itse voi ottaa yhteyttä häneen irl? En ymmärrä, miksi ihmiset haluavat kiduttaa itseään odottamalla toisen yhteydenottoa. Enkä kysynyt tätä siksi että haluan olla töykeä, en halua, en vain ymmärrä. Omalta osaltani peli on pelattu, otin yhteyttä, ei tunteille vastakaikua.
En olekaan vain odottanut. Siltikään tunteet ei kuole. Tässä on jotakin muutakin nyt. Jotakin mitä en ymmärrä.
Mitä et ymmärrä?
Niin minäkin, hän ei vastannut. En voinut tietenkään odottaa sitä..
Suurin syy miksei ihmiset luovuta jotain on yleensä se että he tuntevat olevansa jossain erityisessä yhteydessä toiseen ihmiseen.
Ehkä koetaan samankaltaisuutta jota vahvistaa sitten ajatus että toinen tuntee samoin.
Kaikki asiat jotka ovat eroavaisuuksia tai jos toinen vaikuttaa käyttäytyvän tuon yhteisen ajattelun vastaisesti vievät kauemmaksi toisesta, mutta luovutusta ei tule ennen kuin olet täysin varma ettei toinen tunne samoin kuin sinä.
Ajatus siitä että ihmisten välillä on jotain erityistä ja toinen on samankaltainen pohjimmiltaan antaa sen tunteen jota on vaikea vastustaa ja josta on vaikea luopua.
Pahimmassa tapauksessa se tuntuu kuin luopuisi osasta itseään.
Tietysti onko tuo tunne totta vai illuusio ei ole aina niin selvää. osa ihmisistä olettaa että ihmsiten välillä on jotain "spesiaalia" tai että ollaan samankaltaisia joka on ihastuksen aiheuttamaa halua asiat nähdä niin.
Mulle on sama se onko illuusiota. Meidän molempien kohdalla se olisi jopa toivottavaa, ...vai (en sano). Kuitenkin tämä yksipuolinen/kaksipuolinen ikävä saisi vastauksen, mikä tahansa vastaus kelpaa, kunhan tähän tulee stoppi.
Päivänsäde ja Menninkäinenkin sen vastauksen sinulle kertoo.
Pitää kuunnella tapsaa ja sitten taas yrittää funtsata syntyjä syviä.
Ehkä mä olen jotenkin liian seurallinen luonne..kun muut menee kapakkaan, niin mäkin menen.Okei! Okei! Mä jätän viinan, laulun ja naiset ja tyydyn jatkossa olueen, hyräilyyn ja parikymppisiin gimmoihin.Ja se on vale, että mä käyttäisin alkoholia systemaattisesti. Mä käytän sitä ainoastaan silloin, kun se on solidaarisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä..kuten eilen firman juhlissa.Tälläisten kommentien jälkeen asia on varmasti selvä, vaikka minä en sitä olisikaan..hihhih!
Oletko sinä se 25v puumanmetsästäjä ;)
Ei muuta sanottavaa. Tässä vähän muuta ajateltavaa teille koko ketjun lukijoille:
http://www.radiosuomipop.fi/podcastit?p=5419
J toimi ihan oikein.
Mitä sä tarkoitat ettet osaa luovuttaa? Konkreettisella tasolla?
Olen napannut sut tiikerin tassujen kouriin. sä et tule pääsemään musta ikuna. teit sä mitä tahansa sut mä olen valinnut ja tulet olemaan. niin kauan ennenkuin tullaan puhumaan asioista kasvotusten.