Onko jollakin tietoa voiko pesäosuutensä kuolinpesästä myydä ilman että ositusta on tehty lesken ja muittten perillisten kesken?
pesäosuuden myynti ilman ositusta
tietämätön
13909
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
http://koulut.tampere.fi/materiaalit/laki2/perinto/perinto01.html
Pesäosuuden luovuttaminen
http://www.maanmittauslaitos.fi/book/export/html/5545
Perintöosuuden luovuttaminen
Kyllä sen saa myydä tai muulla tavoin luovuttaa ja koska se on tietty prosenttiosuus pesästä, riippuen osakkaiden määrästä, joten olkoonpa se osituksen jälkeen 100 tai 10 omaisuusyksikköä, niin silti se on samansuuruinen osuus siitä. Ostaja ottaa riskin ettei saa maksamalleen hinnalle katetta ja tietenkin myyjä joutuu ottamaan sen huomioon asettaessaan hintapyynnön, mutta mikään ei estä asettamasta kaupan toteutumiselle reunaehtoja osapuolten välillä. On irtaimen kauppaa ja osuuden voi myös pantata.
>>On irtaimen kauppaa ja osuuden voi myös pantata.
Olet näköjään muuttanut kantaasi tähän kysymykseen:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9470489/#comment-46805446
Minkä takia? Ymmärtääkseni irtaimen panttaaminen edellyttää tradition täyttämistä, mikä ei kuolinpesälle onnistu, ja lisäksi panttivelkoja ei (perintökaaren säännöksen puuttuessa) voisi esittää pesälle jakovaadetta tai realisoida panttia mitenkään ilman osakkaiden myötävaikutusta.
Näköjään joku jo tarjoaa pikavippiä kuolinpesän panttaamista vastaan:
http://www.vippipojat.com/lainahakemus/perinto
En malta olla kommentoimatta tälläisen "panttaa kuollut mummosi" palvelun sopimusehtoja:
"Vakuutan, että en ole luopunut perinnöstä, kuolinpesää ei ole jaettu eikä osuuttani kuolinpesästä ole ulosmitattu."
Luettelosta puuttuu ainakin: luovuttanut pesäosuuttani, luovuttanut esineosuutta, luopunut vaatimasta ositusta.
Lisäksi haluaisin tietää miten Vippipojat käsittelevät erilaiset PK 3-luvun tilanteet, lakiosailmoituksen (jos "panttaaja" ei sitä tee), testamentin moitteen, pesänselvittäjän tai -jakajan hakemusasian jne.
Onko oikeus vaatia ositusta tai lakiosaa edes siirrettävissä "pantin" saajalle? Lakiosan vaatiminenhan ei ole mahdollista osakkaan velkojalle ja ne henkilöt jotka voivat vaatia ositusta on tyhjentävästi lueteltu AL 85 §:ssä (mm. pesänselvittäjä ei voi saada ositusta toimituksena vireille)
"Lainan antajalla on oikeus saada muilta pesän osakkailta tarkempia tietoja pesän tilanteesta"
Pesän osakkailla ei ole tietenkään mitään velvollisuutta tälläisiä tietoja toimittaa "pantinhaltijalle".
"sekä ilmoittaa pesäosuuden panttaus muille pesän osakkaille panttauksen varmentamiseksi."
Ajatuksena on siis käyttää tälläistä ilmoitusta tradition sijasta. Denuntiaatio on sallittua sinänsä, mutta voiko panttaus olla pätevä jos tälläistä ilmoitusta ei saada perille kaikille osakkaille, sillekin joka puuttuu perukirjasta (sukuselvitystä eivät vaadi nähtäväkseen?) Lienee selvää, ettei osakkaiden tarvitse tälläisiä ilmoituksia käsitellä mitenkään vaan kaksoispanttaustapauksessa kollision ratkaisu jää Vippipoikien ongelmaksi. Jos ulosottomies taas ulosottaa pesäosuuden "panttauksen" jälkeen, veikkaisin itse ulosottomiestä voittajaksi kollisiossa!
Kyllähän se traditio mielessä kävi, mutta kun tuollaisen "panttauksen" ongelma on velanantajan puolella, niin en lähtenyt asiaa enempää puntaroimaan: jos joku kelpuuttaa pesäosuuden vakuudeksi, niin sitten kelpuuttaa; syyttäköön itseään, jos ongelmia ilmaantuu. Pantti tällainen vakuus ei kuitenkaan ole.
Aiempi kommenttini koski kuolinpesän omaisuutta, jota ei ilman jokaisen osakkaan suostumusta tietenkään voida pantata.
Sitä X:n varallisuusetuutta, jonka jakamattoman pesän pesäosuus muodostaa, voitaneen käyttää X:n Y:lle olevan sitoumuksen täyttämisen vakuutena sopimalla X:n, Y:n ja kuolinpesän osakkaiden kesken, ettei jaossa X:lle tulevaa omaisuutta saa X:lle luovuttaa ennen kuin X:n on osoitettu sitoumuksensa Y:tä kohtaan kohtaantäyttäneen.
Tuollainen vakuussopimus ei ole pantti, mutta kaipa sellaistakin vastaan joku saattaa velkaa - hyvällä korolla - antaa. Mutta eivät pankit ja tuskinpa muutkaan luottolaitokset.
Samaa mieltä, kuolinpesän osuutta vastaan lainaa antavalla ei ole panttia vaan muu vakuusjärjestely. Irtaimen panttauksen edellytysten peruselementit ovat (1) panttaussopimus pantinantajan ja pantinsaajan välillä, (2) saamissuhde vakuusjärjestelyn tarpeen perustana (causa), (3) panttauskompetenssi eli pantin antajan kelpoisuus panttaussopimuksen kohde-esineen panttaukseen sekä (4) julkivarmistus eli vakuusjärjestelyllä julkisuutta luova lisätoimi oikeussuojan varmistamiseksi kollisioiden varalle. Vippipojilla on 1-3 kunnossa (3. koska pesäosuus on luovutettavissa tertiukselle), mutta 4. eli julkivarmistus on ongelma. Sitä ei voi toteuttaa traditiolla, ei ole myöskään rekisteriä johon pesäosuuksien panttaukset rekisteröitäisiin (kuten vaikka tavaramerkeillä on. Tavaramerkin voi pantata, mutta esimerkiksi tekijänoikeutta ei); jäljelle jää Vippipoikien yritys toteuttaa traditio longa manu denuntiaation avulla, mutta minusta tämä ei onnistu koska ensinnäkään denuntiaatioilmoitus pitäisi siirronsaajan (tai pantinhaltijan) tehdä velalliselle. Ei liene mahdollista rinnastaa jakamattoman kuolinpesän osakkaita denuntiaation vaatimaan kolmanteen osapuoleen. Eihän edes välttämättä tiedetä perukirjan perusteella, ketä osakkaat ovat ennen kuin riidanalaisuussäännön aikaansaama osakaspiirin epäselvyys on lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu.
"Sitä X:n varallisuusetuutta, jonka jakamattoman pesän pesäosuus muodostaa, voitaneen käyttää X:n Y:lle olevan sitoumuksen täyttämisen vakuutena sopimalla X:n, Y:n ja kuolinpesän osakkaiden kesken, ettei jaossa X:lle tulevaa omaisuutta saa X:lle luovuttaa ennen kuin X:n on osoitettu sitoumuksensa Y:tä kohtaan kohtaantäyttäneen."
Ja näissä vapaamuotoisissa vakuussitoumuksissa tulee sovellettavaksi OikTL:n säädökset kuten sen 37 §, jonka mukaan: "Ehto, jonka mukaan sitoumuksen vakuudeksi annettu pantti tai muu vakuus on menetetty, jos sitoumusta ei täytetä, on tehoton."
ja ymmärtääkseni panttauksen ja tälläisen vakuussopimuksen keskeisin ero ettei se voi sitoa X:n muita velkojia.
Lisäksi koska Vippipoikien ilmoitus osakkaille ei ole "oikea" denuntiaatio, yksimieliset osakkaat voivat vapaasti lahjoittaa tai pantata kuolinpesän omaisuutta jollekin toiselle (silloin kun he eivät ole tehneet em. tyyppistä sopimusta), ilman että ainakaan muut kuin Vippipoikien velallinen, tekevät mitään laitonta tai edes moitittavaa. Vippipojat voi tietysti hakea saatavaansa ulosoton kautta, ja silloin (ja vain silloin) tulee UL:n ja PK:n rajoitukset osakkaiden disponointivallalle voimaan.
Niin ja vastauksena ap:n kysymykseen (oikea vastaus tuli jo kertaalleen, mutta kerrataan silti): pesäosuuden voi myydä vaikka ositus olisi toimittamatta. Sama koskee myös PK 3-luvun mukaista jakoa ja omaisuuden erottelua; näidenkään toimitusten toimittamattomuus tai keskeneräisyys eivät estä pesäosuuden kauppaa. Leski on pesän osakas ositukseen saakka.
Pesäosuuden kaupan vasta-aihe on, oikeustoimien yleisten edellytysten lisäksi, ettei osuutta ole jo ulosmitattu. Samoin jos perinnöstä on jo kieltäydytty tai perintö on menetetty (esimerkiksi surmaamalla perittäbä tai muusta syystä), niin silloin kaupan kohdetta ei ole tietysti olemassakaan.
Eri asia on, että hinnanmääritys pesäosuudelle jossa ositus on toimittamatta, tai vaikka useita osituksia eri leskien kanssa, voi olla haastavaa.
Saako pesäosuuden myydä, tai antaa takaukseksi ilman muiden pesän osakkaiden tietämättä? Mistä voi tarkistaa, onko näin toimittu, jos hölmöyksissään joku humalainen, tai muuten hyväuskoinen osakas on muiden papereiden allekirjoittamisen ohella harhautettu antamaan suostumus, jota hän itsekkään ei tajunnut.
"Saako pesäosuuden myydä, tai antaa takaukseksi ilman muiden pesän osakkaiden tietämättä?"
Kyllä saa. Takauksessa vaan on edelle kuvaamania vaikeuksia, en suosittele tämäntyyppisiin ei-vakiintuneisiin oikeustoimiin mukaan lähtemistä. Kuolinpesän omaisuuden panttaaminen vaatii tietenkin kaikkien yksimielisyyttä. Käytännössä ulkopuolinen ostaja aina ilmoittaa itsestään muille osakkaille.
"Mistä voi tarkistaa, onko näin toimittu"
Ei mistään virastosta tms., osakkaalta itseltään, tai sitten osuuden ostajalta (jos tiedossa). Jos osakkaalle tehdään jakovaatimus ja hän ei ilmoita pesäosuuden ostajalle tästä vaan teeskentelee olevansa jako-osuuden saaja, hän voi joutua korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Muutakin sekoiluja tässä voi tehdä, jos yritetään salailla asianosaisten henkilöllisyyksiä, en ala nyt jokaista mahdollista tilannetta tänne kuvaamaan.
"muuten hyväuskoinen osakas on muiden papereiden allekirjoittamisen ohella harhautettu antamaan suostumus, jota hän itsekkään ei tajunnut. "
Normaali oikeustoimilain soveltamistapaus. Vaikka normaalisti OikTL:n mukaiseen perusteeseen ei voi vedota kuin sopimuksen osapuoli, pitäisin mahdollisena että myös muut kuolinpesän osakkaat voivat ajaa kannetta sen selvittämiseksi, kenelle heidän tulee jako-osuus tilittää ja voiko tämä "ulkopuolinen" esittää väitteitä jaossa. Jos pesänjakaja on määrätty, hän ratkaisee nämä kysymykset. Ensisijaisesti osakkaan itsensä tai hänen edunvalvojansa tulee reagoida.
Yhtälailla muut osakkaat voidaan harhauttaa antamaan suostumus jonkin varjolla. Ennen ositusta ja jakoa ei ole muuta välttämätöntä suostumuksenvaraista kuin kuolinpesän hallinnointi, ja siihenkin voi olla parempi rajoittaa tilin käyttöoikeutta, jotta valtuutettu ei nosta pankkitiliä tyhjäksi ennen aikojaan ja ala väittämään sovitun osittaisesta jaosta.
Kuolinpesänosuuden ostaja voi myös huolehtia siitä, että muut osakkaat saavat tiedon osuuden luovutuksesta. Yksi kysymys tässä on pesän osakasaseman hallinnointivaltuutus, sillä ostajan kannattaa vaatia se kauppakirjassa itselleen, vaikka siitä huolimatta osuutensa myynyt säilyttää pesässä osakasasemansa jakoon saakka.
Selvennyslainhuuto ja verottajalta viimeisin ilmoitettu perukirja, sekä pankista ajantasaiset tilitiedot, siinä kai ne yksittäisen osakkaan keinot melkein ovat, plus joissakin tilanteissa luotto- ja oikeustoimikelpoisuuden osoittaminen.
Pesäosuutensa myynyt voi sulkea yksin kuolinpesän tilin, eikä pankki ilmoita mitään muille. Suoraveloitukseen menneistä laskuista alkaa tulla karhukirjeitä. Ko. henkilö ei anna muille valtakirjaa, että laskut saataisiin hoidettua. Nyt tämä henkilö yksin päättää, maksetaanko vai ei.
Se mahdollisuus on toki olemassa, että joku osakkaista päättää perua antamansa valtuutuksen, eikä pankin tarvitse tiedottaa siitä erikseen automaattisesti, mutta pankin kautta voi yrittää järjestellä uutta valtuutusta, jos aiemmin annettu ei ole enää validi.
Käräjäoikeudelta saa hakea turvaamistointa ja osakkaalla vahingonkorvausvastuu, joten järkevä osakas taipuu kyllä antamaan valtuutuksen pesän juokseviin kuluihin. Yhteishallinnon tarkoitus on pesän saattaminen selvityskuntoon, ja ilman kaikkien suostumusta pesää voi olla vaikea pitää kokonaan jakamattomana vuosikausia, koska joka tapauksessa osakkaalla on aina oikeus hakea pesänselvittäjän määräystä, jos mikään muu ei auta.