Ensi kesänä pajukon kimppuun:

Ei kun Asetyyli-Salisyyli-Happoa.

H.

hunksz kirjoitti:

Ei kun Asetyyli-Salisyyli-Happoa.

H.

Aspiriinia.

Ei tule nyt aineen nimi mieleen, mutta puutarhalikkeissä sitä myydään. Lehdille tai kantoon vaikkapa pensselillä siveltävä aine, joka tappaa kaiken kasvillisuuden.

Jättitatarinkin sillä tapion. Toisena kesänä kuolivat loput. Aine maksaa n. 30 e/ pullo, ja laimensin sen veteen 1:1. Sikäli hyvä aine että ei ole juurikaan vaarallinen ihmiselle.

Kaadoin muutaman nuoren koivunkin pihaltani, ja sillä kun penslasin kannot, niin eivät vesoneet.

19+19 kirjoitti:

Ei tule nyt aineen nimi mieleen, mutta puutarhalikkeissä sitä myydään. Lehdille tai kantoon vaikkapa pensselillä siveltävä aine, joka tappaa kaiken kasvillisuuden.

Jättitatarinkin sillä tapion. Toisena kesänä kuolivat loput. Aine maksaa n. 30 e/ pullo, ja laimensin sen veteen 1:1. Sikäli hyvä aine että ei ole juurikaan vaarallinen ihmiselle.

Kaadoin muutaman nuoren koivunkin pihaltani, ja sillä kun penslasin kannot, niin eivät vesoneet.

Lue lisää

okei hyvä tietää pitää ottaa selvää ja nähdä se vaiva ens keväänä kun kaataa sen pajukon taas kerran tosta rannasta.

19+19 kirjoitti:

Ei tule nyt aineen nimi mieleen, mutta puutarhalikkeissä sitä myydään. Lehdille tai kantoon vaikkapa pensselillä siveltävä aine, joka tappaa kaiken kasvillisuuden.

Jättitatarinkin sillä tapion. Toisena kesänä kuolivat loput. Aine maksaa n. 30 e/ pullo, ja laimensin sen veteen 1:1. Sikäli hyvä aine että ei ole juurikaan vaarallinen ihmiselle.

Kaadoin muutaman nuoren koivunkin pihaltani, ja sillä kun penslasin kannot, niin eivät vesoneet.

Lue lisää

Entäs jos peittäisi joksikin ajaksi mustalla paksulla muovilla jonkin alueen? kesähähän siinä menisi kyllä mustaa muovia katsellessa mutta kuolisi pajukko.

Vai? :)

0000++++++++++++++++ kirjoitti:

Entäs jos peittäisi joksikin ajaksi mustalla paksulla muovilla jonkin alueen? kesähähän siinä menisi kyllä mustaa muovia katsellessa mutta kuolisi pajukko.

Vai? :)

Lue lisää

Tuo sopii katon sammaleelle, kun tuolla kertomallani litkulla en uskalla kattosammalta käsitellä. Vaarana on pihapuiden kuolema.

Saako joen rannalla myrkyttää? Pitääkö olla suojavyöhyke 5 m?

ulla 11- kirjoitti:

Saako joen rannalla myrkyttää? Pitääkö olla suojavyöhyke 5 m?

eihän rantojakaan ruopata mutta kuka sitä kyttää ja onhan se rantakin kauniimman näköinen kun ei kasva heinää.

ulla 11- kirjoitti:

Saako joen rannalla myrkyttää? Pitääkö olla suojavyöhyke 5 m?

"ulla 11-"

Yritin jo aikaisemmin huomauttaa.
Hyvä kun huomasit.

"Vanhaa vitsiä valuma-esteistä"

H.

ulla 11- kirjoitti:

Saako joen rannalla myrkyttää? Pitääkö olla suojavyöhyke 5 m?

Ei kannata kysellä.

Tossa sellanen hupaisa juttu, kaikki mitä erikseen ei ole sallittu, on kiellettyä. Nykyajan myrkyt hyvin vaarattomia, vertaa ihmisen muuten vesistöille aiheuttamiin vahinkoihin. Nämät myrkyt täsmäaseita. Niillä viljelijät myrkyttävät vesitöihin laskevat ojanpenkkansa ja pelloille nyt ajetaan kemikaaleja rekoilla. Potunviljelijä saa tehdä mitä tahansa, tavallinen ihminen ei.

Suojavyöhykkeitä monenlaisia. Osa koskee rakentamista, osa viljelemistä, osa ties mitä. Ja kaikki riippuu, mitä kunta on jonkin ELY-keskuksen kanssa päättänyt.

Se kuitenkin on varmaa, omaa rantaansa saa hoitaa. Ja jos paju valtaa liikaa alaa, sen saa hävittää. Ruoppauksiin jne vesistötoimiin luparulijanssi. Omalta maaltaan saa kyllä hävittää haittakasveja. Ja siihen on myytävänä myrkkyjä :D

Ite siivonnut omaa rantaani lähinnä moottorisahalla ja vesurilla. Aivan liian kallista alkaa myrkyttämään sitä aluetta. Pihalla tosiaan koitin myrkyttääkin, osoittautui taisteluksi tuulimyllyjä vastaan.

Lammashan se paras pajukon hävittäjä olisi. Niitä muistaakseni joskus sanut vuokratakin. Siinä pieni ongelma, pitää olla aidatut alueet, että eivät mene naapurin pottupeltoon. Aikanaan rannat ja rantaniityt oli siistejä, kun oli lampaita. Nyt niitä tosiaan alettu taas käyttämään uudelleen.

Niettä mun mielipide on, ihan varmasti saa täsmämyrkyllä myrkyttää pajut pois. Ainet ei aiheuta mitään ympäristöhaittoja, ne hajoavat nopeasti luonnossa. ja määrät erittäin vähäisiä, mitä nyt yleensäkin käytetään. Samaa kamaa viljelijätkin käyttävät. Niitä muuten käytetään kasvihuoneissa, vihannes mailla jne. Eri asia, kuin aikanaan käytetty DDT.

=DW=

tiina@ kirjoitti:

eihän rantojakaan ruopata mutta kuka sitä kyttää ja onhan se rantakin kauniimman näköinen kun ei kasva heinää.

Glyfosaatti on se litku. Tuotenimet vaihtelevat. Ohessa aineesta ukonputken hävittämisessä:

Ainoa tehoaine, joka torjuu jättiputken on glyfosaatti. Kotipuutarhurin valmisteita ovat mm. Rambo ja Roundup - spray, joita löytyy puutarhamyymälöistä. Glyfosaattikäsittely voidaan tehdä pyyhkimällä kasvit varrellisella sienellä, sivelemällä pensselillä tai lehtiruiskutuksena. Aineet eivät kulkeudu kasviin maan kautta, joten ylenmääräisten annosten käytöstä ei ole hyötyä. Erityisesti ruiskutuksessa on muistettava, että glyfosaatti vaurioittaa myös muita kasveja. Myyntipakkauksen ohjeita käyttömääristä ja -menetelmistä on ehdottomasti noudatettava. Pakkauksessa annetuista käytön rajoituksista, muun muassa ympäristöhaittoja koskevista rajoituksista, ei saa poiketa, ja käsitelty alue tulee merkitä esimerkiksi nauhoin tai varoituskyltillä. Käyttöä vesistöjen läheisyydessä ja ranta-alueilla tulisi välttää tai noudattaa erityistä varovaisuutta. Kasvin käsittelyssä hengitys- ja silmäsuojat ovat välttämättömät.

tiina@ kirjoitti:

eihän rantojakaan ruopata mutta kuka sitä kyttää ja onhan se rantakin kauniimman näköinen kun ei kasva heinää.

Kaikki naapurit ja kunta. Siis kyttää. Heinät saa kyllä niittää. Luvaton ruoppaaminen katsotaan ympäristörikokseksi. Lupa ei mun käsittääkseni ole hankala saada, maksaa kai muutaman kympin. Että halvemmaksi tulee itse soittaa kuntaan, kuin antaa naapurin soittaa sinne.

=DW=

19+19 kirjoitti:

Glyfosaatti on se litku. Tuotenimet vaihtelevat. Ohessa aineesta ukonputken hävittämisessä:

Ainoa tehoaine, joka torjuu jättiputken on glyfosaatti. Kotipuutarhurin valmisteita ovat mm. Rambo ja Roundup - spray, joita löytyy puutarhamyymälöistä. Glyfosaattikäsittely voidaan tehdä pyyhkimällä kasvit varrellisella sienellä, sivelemällä pensselillä tai lehtiruiskutuksena. Aineet eivät kulkeudu kasviin maan kautta, joten ylenmääräisten annosten käytöstä ei ole hyötyä. Erityisesti ruiskutuksessa on muistettava, että glyfosaatti vaurioittaa myös muita kasveja. Myyntipakkauksen ohjeita käyttömääristä ja -menetelmistä on ehdottomasti noudatettava. Pakkauksessa annetuista käytön rajoituksista, muun muassa ympäristöhaittoja koskevista rajoituksista, ei saa poiketa, ja käsitelty alue tulee merkitä esimerkiksi nauhoin tai varoituskyltillä. Käyttöä vesistöjen läheisyydessä ja ranta-alueilla tulisi välttää tai noudattaa erityistä varovaisuutta. Kasvin käsittelyssä hengitys- ja silmäsuojat ovat välttämättömät.

Lue lisää

Sivusta.

Ikinä koskaan en ole yhdenkään maanviljelijän tai metsänkasvattajan nähnyt merkitsevän yhtään mitään, ruiskuttivat mitä tahansa, tai levittivät viljelyksille mitä tahansa kemikaaleja ja myrkkyjä. Ja levittävät kyllä ihan minne tahansa.

Ja tottahan se on, vesistöjä varottava. Mä lähestyn asiaa sillä kantilla, että kaikkea ei ruiskuteta, pelkästään yksittäisiä kasveja. Näissäkin asioissa pirusti sääntöjä ja määräyksiä, joissa ei paljoakaan logiikkaa. Jokaikinen mökkiläin ralennuttaa pirun kalliit jätevedenkäsittely systeemit, kun ovat mökillä joitain viikkoja vuodessa käy saunassa muutamia kertoja ja pashalla kerran päivässä. Ja muutaman metrin päässä ajetaan ties mitä kemikaaleja tonneittain peltoon vuosittain ja ruiskut kiertävät vuorokaudet ympäriinsä.

=DW=

Minä lämmitän pajulla mökillä vesipataa. Pajokko keväällä moottorisahalla nurin ja oksat pois. Seuraavana keväänä pätkin pajut, ja hyvin lämmittävät vettä.

Minulla on mökin lähellä pajukkoa kasvavaa peltoa muutama hehtaari, joten puuta riittää. Varsinainen metsä on eri juttu.

Minäkin olen kuullut että juhannusviikolla pitäisi pajukot raivata, silloin ottavat vähiten uutta kasvua. Mutta varmasti kasvavat, mikäs pajun tappaa...

Tämä siis on vanha maalaisten "viisaus" ajalta jolloin peltoja ei vielä oltu salaojitettu ja ojanvieret puski pajukkoa. Eiku rengit juhannusviikolla raivaushommiin.