Rakastan, rakastan. Se on järjetöntä kuten rakkaus aina. Tunnen hänet ja en tunne. Suljen silmäni ja voin kuvitella sen koko tapahtumien verkon, näiden vuosien kulun, kun olemme solmineet elämäämme tietämättä toisesta, kunnes kohtalosta kudoimme toisemme elämään kiinni.
Mutta miten jatkaa? Ovatko ne vain muutama tiukka tai löyhä solmu, ohimenevä tihentymä kankaassa vai neulommeko yhteen, samaan suuntaan, samaan suureen kuvioon?
Hän on minulle tulevaisuus. Tunnen sen. Ainoa mies, jonka olen tietämättäni ennustanut ja luonnostellut ennen kuin tapasimme. Ei menneiden elämien painoa, joka tulisi sovittaa, vain tulevaisuus.
Mutta miten jatkaa? Ovatko ne vain muutama tiukka tai löyhä solmu, ohimenevä tihentymä kankaassa vai neulommeko yhteen, samaan suuntaan, samaan suureen kuvioon?
Hän on minulle tulevaisuus. Tunnen sen. Ainoa mies, jonka olen tietämättäni ennustanut ja luonnostellut ennen kuin tapasimme. Ei menneiden elämien painoa, joka tulisi sovittaa, vain tulevaisuus.
Vastaukset 19
Vanhimmat
kiitos. muruseni.
Hienosti kirjoitettu ja oivallettu aloitus rakastuneelta naiselta. Voi voi.
http://youtu.be/x9J2jvgMJjI
Tietämättäsi ennustanut ja luonnostellut ennen kuin tapasitte. Kuulostaa tutulta, kerro tuosta.
Kirjoitin hänet vuosia sitten yhteen tarinaan ja annoin liki saman nimenkin - kauan ennen kuin tunsimme. Unohdin koko asian kunnes luin kyseisen tarinan alkua viime keväänä uudestaan. Ikään kuin alitajuntani olisi tiennyt odottaa hänenlaistaan.
Milloin ensimmäinen kohtaaminen?
Ei ole tämä ole etsintäkuulutus. Se on toteamus sekä anonyymi tunnustus. :-)
Hän on Jaakko
Ei ole, sen verran voin kertoa.
Tomi varmaan
Vaikka arvuuttelisit kaikki miesten nimet läpi, niin mikä takaisi sen että sanoisin sen oikean kohdalla hep? Ei mikään.
Kuurupiiloa?
En, mutta hyvä ajatus! En vain halua avata tätä tilannetta tämän enempää. Ja ehkä minulla on myös hiukan syyllinen olo siitä, että kirjoitin tänne, vaikka olin päättänyt toisin. Mutta tunne oli niin hyvä, se oli pakko saada ylös.
Voi olla ettei tästä koskaan kehity tämän enempää. Ehkä tämä jää vain kauniiden viestien ja ajatusten asteelle, eikä hän koskaan tunne samoin, mutta ainakin minulla on yksi syy hymyillä kuin Mona Lisa, eikä koskaan kertoa kenellekään toiselle miksi.
Mennyt on aina mennyttä. Ei sen silti tarvitse olla painolasti, se voi olla arvokas opetus.
Miten sinun mennyt liittyy aloittajaan ja hänen tapaukseensa?
kaikkeen = verkostoituu
Missäpäin?
Jossainpäin.
Toisinaan sitä herää aamuun, jossa ajattelee etten kuitenkaan ole sellainen nainen kuin hän haluaa, että tämä on yksisuuntainen katu, jolla ei voi kääntyä, mutta enhän voi tietää, voin vain arvailla.
Täältäpäin.