Eli pidän itseäni selväjärkisenä, käyn töissä, olen naimisissa jne.
Pari vuotta sitten mulla todettiin ocd ja paniikkihäiriö. Itse pidän ongelmiani vakavampina, en vain ole kertonut lääkäreille enää mitään koska pelkään leimautumista mielesterveyspotilaaksi.
Eli näen harhoja oikeastaan koko ajan. Väliin pienempiä mitkä kerran tarkastettuani totean harhaksi mutta taas joskus näem aivan selkeästi esim maassa makaavan ihmisen jota siinä ei oikeasti ole. Joudun tatkistamaan ja tarkistamaan että näen harhoja, ettei maassa oikeasti ole ketään.
Veljeni teki itsemurhan kun olin lapsi ja syytin siitä itseäni lähes koko elämän. Kävin tästä juttelemassa psy. sair. hoitajalle ja tajusin itsekin etten ollut osallinen mutta aivan ilmiselvästi nämä harhat pohjautuvat tähän.
En kestä ajatusta että olisin syyllinen muiden ihmisten kipuun ja tuskaan, kuolemaan.
Elämäni on tullut aivan kauheaksi koska näen harhoja joka päivä.
Tällä hetkellä kärsin harhasta, jossa oikeasti olin nousemassa busiin kun näin harhana ihmisen makaavan maassa, peräännyin ja tarkistin ettei maassa ollut ihmistä, ei ollut, mun oli pakko nousta bussiin. Kuitenkin bussin lähtiessä näin ambulanssin kaartavan aseman pihaan! Yhtäkkiä harha muuttui todeksi ja nyt ajattelen koko ajan että jätin jonkun ihmisen makaamaan maahan vaikka tiedänkin toisaalta ettei siellä mitään ollut. Mutta miksi sitten ambulanssi?
Yritän lohduttautua sillä että jos ambulanssi oli siellä luullun harhani takia, joku oli jo tilannut apua enkä olisi voinut tehdä mitään muuta. Toisaalta jokin minussa kutsuu itseäni murhaajaksi.
Tiedän kuulostavani psykoottiselta eikä kukaan tiedä kuinka sairas oikeasti olen.
Pari vuotta sitten mulla todettiin ocd ja paniikkihäiriö. Itse pidän ongelmiani vakavampina, en vain ole kertonut lääkäreille enää mitään koska pelkään leimautumista mielesterveyspotilaaksi.
Eli näen harhoja oikeastaan koko ajan. Väliin pienempiä mitkä kerran tarkastettuani totean harhaksi mutta taas joskus näem aivan selkeästi esim maassa makaavan ihmisen jota siinä ei oikeasti ole. Joudun tatkistamaan ja tarkistamaan että näen harhoja, ettei maassa oikeasti ole ketään.
Veljeni teki itsemurhan kun olin lapsi ja syytin siitä itseäni lähes koko elämän. Kävin tästä juttelemassa psy. sair. hoitajalle ja tajusin itsekin etten ollut osallinen mutta aivan ilmiselvästi nämä harhat pohjautuvat tähän.
En kestä ajatusta että olisin syyllinen muiden ihmisten kipuun ja tuskaan, kuolemaan.
Elämäni on tullut aivan kauheaksi koska näen harhoja joka päivä.
Tällä hetkellä kärsin harhasta, jossa oikeasti olin nousemassa busiin kun näin harhana ihmisen makaavan maassa, peräännyin ja tarkistin ettei maassa ollut ihmistä, ei ollut, mun oli pakko nousta bussiin. Kuitenkin bussin lähtiessä näin ambulanssin kaartavan aseman pihaan! Yhtäkkiä harha muuttui todeksi ja nyt ajattelen koko ajan että jätin jonkun ihmisen makaamaan maahan vaikka tiedänkin toisaalta ettei siellä mitään ollut. Mutta miksi sitten ambulanssi?
Yritän lohduttautua sillä että jos ambulanssi oli siellä luullun harhani takia, joku oli jo tilannut apua enkä olisi voinut tehdä mitään muuta. Toisaalta jokin minussa kutsuu itseäni murhaajaksi.
Tiedän kuulostavani psykoottiselta eikä kukaan tiedä kuinka sairas oikeasti olen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
On ainakin yksi hyvä juttu, että itse tunnistat harhat harhoiksi. Tosimielisairas ei millään usko ja ymmärrä harhojaan mielikuvituksen tuotteeksi ja loukkaantuu, kun häntä yritetään oikaista.
Voihan ambulanssi tulla montakin kertaa vilkkaaseen paikkaan taajamassa. Koskaan itsemurha ei ole toisen syy. Sen tekee asianomainen omalla tahdollaan, silloinkin kun toinen painostaisi ja kiusaisi (ja sinähän et ole edes sitä tehnyt). Varmaan ajattelet että olisit voinut jotenkin toimia veljesi hyväksi ja pelastaa hänet.
Kyllä sinun kannattaa puhua lääkärille tai miksei jollekin luotettavalle tuosta ongelmastasi. Et sinä hullu ole ja eihän mielenkään ongelmia kannata hävetä. Ne ovat verrattain yleisiä ihan terveentavoin toimivilla. Myös nosita paniikkikohtauksista kannattaa puhua.
että jos phuu näistä lääkärille, joutuu neurolepti ja ssri-lääkekierteseen joka saattaa tehdä elämän vielä kauheammaksi. Varmasti tuo veljen tapaus lapsella on jättänyt jäljet, jotka voivat olla takana, mutta se ei missään tapauksessa tee ihmistä mielisairaaksi eikä psykoottiseksi.
Valitettavasti lääkäreillä ei ole muuta keinoa ocd:n hoitoon kuin nuo kammottavat lääkkeet. Vai syötkö jo nyt niitä? Miehelläni lääkkeet vain pahensivat pakko-oireita, hän valvoi koko yön tarkistellessa, kun lääkkeet tekivät hänestä kuin häkissä edestakaisin juoksevan eläimen.
Onko kirja Kerrasta poikki tuttu? Olet aivan kuin tuon kirjan esimerkkihenkilöt.
Voisit hakeutua terapiaan, jossa voisit purkaa tuo kammo pois.
Vaikutat traumatisoituneelta menneisyyden tapahtumiin liittyen.
Hae vain rohkeasti apua.
Nyt on vain niin että se mitä luulin harhaksi ja joka kesti vain sekunnin osottautui todeksi. Eli soitin terminaaliin jonka edessä luulin nähneeni ihmisen maassa mutta tarkemmin katsottuna en nähnytkään. Kävi ilmi että ambulanssi kutsuttiin paikalle koska maassa todella oli maannut ihminen!
Nyt en pääse yli tästä millään. Näin mitä luulin harhanäyksi vain sekunnin verran jonka jälkeen en nähnyt enää mitään. Ja ambulanssi tuli ihan viidessä minuutissa joten tiedän että henkilö sai joka tapauksessa apua heti ilman minuakin. Ja kyseessä oli kuulemma lievä kohtaus, mies oli puhunut ja kävellyt itse.
Mutta tämä vaivaa mua ihan mielettömän paljon. Ja koska mulla on ocd, ajattelen tapahtumaa ihan taukoamatta joka päivä. Kerroin läheisille koska ajattelin että siitä olisi apua mutta eivät he ymmärtäneet.
En saa mistään miehen yhteystietoja että olisin voinut tiedustella vointis. Sairaalasta kysyin mutta oli mahdotonta ilman miehen nimeä. Nyt en oikein tiedä kuinka tästä eteenpäin. Vaikka tiedän miehen saaneen apua heti en pysty olemaan ajattelematta että vain jätin miehen sinne, vaikkakin kun tämä tapahtui, olin lopulta varma etten ollut nähnyt mitään.