Vanha ihminen on ruma ilman vaatteita, todettiin täällä taannoin eräässä ketjussa. Moni varmaan myöntää tämän todeksi.
Vanhoja ihmisiä voidaan kyllä kuvata kauniiksi esim maalaustaiteessa, mutta heillä on silloin vaatteet päällä eikä ole edes paljastavia vaatekappaleita..Näin on tapahtunut aina antiikin ajoista saakka.
Yleisen näkemyksen mukaan vain nuoren ihmisen vartalo voi olla kaunis.
Joku voisi sanoa, että ikähän kuluttaa ihmistä.
Voihan kuitenkin vanha käyttöesinekin ja vaikkapa vanha auto olla kaunis, vaikka se olisi kulunut ja ajan patinoima. Miksei sitten ihminen?
Vanhoja ihmisiä voidaan kyllä kuvata kauniiksi esim maalaustaiteessa, mutta heillä on silloin vaatteet päällä eikä ole edes paljastavia vaatekappaleita..Näin on tapahtunut aina antiikin ajoista saakka.
Yleisen näkemyksen mukaan vain nuoren ihmisen vartalo voi olla kaunis.
Joku voisi sanoa, että ikähän kuluttaa ihmistä.
Voihan kuitenkin vanha käyttöesinekin ja vaikkapa vanha auto olla kaunis, vaikka se olisi kulunut ja ajan patinoima. Miksei sitten ihminen?
Vastaukset 55
Vanhimmat
Ryhti on avainasemassa, pidä se oikeana.
Toiseksi: vahvista lihaksiasi!
Sitten ulkoile ja liiku, voimistele aamuisin ja iltaisin.
Syö ja juo oikeanlaista ravintoa. Hoida itsesi.
Eiköhän kauneus ole katsojan silmissä, niinkuin havumetsien mies avauksessaan sanoo: miks'ei sitten ihminen?
Olen ammatikseni hoitanut, ja kylvettänyt vanhoja ihmisiä, naisia, myös miehiä, enkä nähnyt mitään rumaa (itse 40-50 v,)
heissä.
Oman anoppini 90 v. kylvetin eniten ja saatoin nähdä ihmisen kauneuden, joka ilmenee jossakin muussa kuin ihossa lihaksista puhumattakaan. Sitä on mahdoton kuvata sanoilla, -- liikkeissä asennossa, koko olemus puhuu ihan omaa kieltään.
Seisoin peilin edessä
katsoin itseäni
rypistyneitä silmäkulmia
vakoja poskillani
masennusurat leukapielissä
kaula kuin lakastuvalla kukalla..
Voitko sinä rakasta minua
voitko katsoa ohi kurttuisten kasvojeni
voitko unohtaa reisieni löysät poimut
voitko puristaa valuvaa rintaani
josta tiiviys on vähentynyt
voitko silittää harmaantuvia hiuksiani
ja katsoa minua naisena.
Näetkö sisälleni,
näetkö sen mikä on tärkeintä?
Rakastan Sinua.
Runoni, oma kuvani, rakastettavuus onkin sisällä, eikehon kuoressa, sen ryppyisessä nahkassa, ei jenkkakahvoissa tai känsäisissä kämmenissä.
Terveisin eräs joka ei halua tehdä tästä mitään numeroa profiiliinsa.
Vauhdikasta viikonloppua. Pysykää pystyssä!
kunnossapito ovat avainasemassa tasapainonkin pitämisessä liukkailla säillä.
Ehdottomasti tärkeitä asioita, ellei sitten halua petipotilaaksi. Kuka haluaisi?
Ihan oikeassa olet, nuo ihmiset joista kerroin olivat fyysisen työntekijöitä, pienviljelijöitä ja metsätöitä tehneitä, jotka pitkälle eläköitymisen jälkeenkin tekivät ruumiillista työtä.
Kulumat kyllä vanhuudessa vaivasi niitä ihmisiä.
Sinisirkun moninaista osaamista ja ihmeellistä työuraa. Maatalon emäntä ja toimistotyö, vanhusten hoitaja, omaishoitaja ja taitelija. Ainakin näistä olet kertonut.uistaakseni menit teininä avioon, siitäkin kerroit kun tulit palstalle.
Voiko luonnollisuus olla rumaa? Kuka määrittää kauneuden?
Onko vain virheetön ja vastavalmistunut käyttöesinekään ainut oikea?
Sairaudet ja muut vaivat eivät aina ole oma valinta, ja silti pitää yrittää omalla laillaan porskuttaa eteenpäin.
Minusta yksi ihmisen mitta on siinä, miten hän hyväksyy muuutoksen, vaikkapa omassa ulkonäössään. Uskaltaa jopa hymyillä, eikä pelkää sen aiheuttavan ryppyjä.
Joka katsoo vain ulkokuoreen, on itsekin tyhjää täynnä.
Nykyaika on ulkonäköongelmainen. Sama onko sisällä pelkkää silkkoa.
Aivan samaa mieltä. Emme ole itse omaa ulkonäköämme, hiuksiamme, hampaitamme, varpaitamme ''luoneet'', mutta siitä olemme vastuussa, miten olemme hoitaneet itsemme.
Liikkuminen, lihaskunnostakin huolenpito, oikea ravinto ja juomat, oikea lepo, hyvien ja ystävällisten ihmissuhteiden ylläpito ja hoito, ne ovat ihmisen omalla vastuulla.
En minä niin ihmeellisenä sitä pidä, monipuolista kyllä, olosuhteidenkin muovaamaa. Varsinainen omaishoitaja en ihan ollut, nuorempi,--- ja fyysistä työtä tekevämpi kylläkin:D
Minulle on sopinut saada nähdä muutakin kuin toimistotyöt, elävää elämää oli kuunnella vanhusten kuvaustakin elämästään! Viihtynyt olen kyllä ihan joka työympäristössäni.
Uskon oman kehitykseni alkaneenkin vasta, lähdettyäni kodin piiristä muutaman lastenhoitovuoden jälkeen työelämään. Maailma laajeni sille teiniäidille ihanana,...haasteineenkin.
No ei se vaan aina niinkään ole kun nuo yli 30 v nuoremmat tytöset tuppaavat saman peiton alle valoisina kesäöinäkin... :)
Vanhan ihmisen rumuudesta ja kauneudesta täällä keskusteltaessa on otettava huomioon ketjun aloittajan lähtökohta, vartalon verhoaminen.
Vanhan ihmisen näkeminen ilman vaatteita, kai useimmiten herättää lähinnä vastenmielisiä tunteita. Vanhusten hoitajat, joilla on tottumus tähän työhön, ovat eri asia.
Johtuuko tuo ennen kaikkea roikkuvista vartalon osista, kumarasta ryhdistä, kömpelyydestä vai ryppyisistä kasvoista?
oman hoitonsa laiminlyöminen, huono kunto...
Kaikki tuo yhteensä sen tunteen tekee.
Omaa varataloansa pitää kuitenkin oppia hyväksymään, sen muuttuessa iän myötä, kaikista vastatoimistamme huolimatta, se muuttuu, kuihtuu ja kutistuu.
Alastoman vartalon paljastaminen rakkallensa, eihän se saa olla häpeällinen tilanne!
Pitääkö kaikki lähestymiset ja intiimit asiat tehdä pimeässä ja peiton alla?
Olin pesemässä ja pukemasa omaa äitiäni arkkuun.
Olin pessyt ja pukenut hänet erinäisiä kertoja hänen eläessään, vartalonsa oli elävä. hän puhui ja hengitti, ihonsa oli silloin lämmin ja sain silittää harmaita juuri pestyjä hiuksiansa. Viimeisen palveluksen tein jo kangistuneelle ja kylmälle tuntuvaa ihmistä koskettaen. Ainoa mikä oli poissa, oli elämä!
Rakastin äitiä alastomanakin, samoin aviomiestäni ja he varmastikaan eivät minun vanhentuvan naisen kehoani inhoten katsellet, eivät arvostellet tai kääntäneet katsettaan.
On ihan eri asia mennä julkisuuteen pienissä napapaidoissa ja minihameessa silloin, jos keho on vanhuuden merkkejä täynnä ja aiheuttaa katsojissa myötähäpeää.
Nythän tehdään hyväntekeväisyyteen alastonkuvista kalentereita. Olen lupautunut omalla kehollani mukaan sellaisen kuvasarjaan.
Paljastaa voi, kun ei paljasta kaikkea.
Pukeutua pitää tilanteen mukaan, ja yleensähän meidät nähdäänkin enemmän asusteissa kuin niitä ilman.
Uimahallin saunassa ollaan alasti. Monenmallisia oomme nuoret kauniinpia kuin vanhat tietenkin. Nuorilla naisilla silikonit erottuvat hyvin.
Eipä ole silti vastenmielisiä tunteita tullut omia ikätovereita katsellessa. Luonnollista on kehon muuttuminen. Enimmäkseen pyöreän sorttisia oomme, sitten on kovin laihoja tulee mieleen sairasko hän.
naisilla ovat säälittävässä kunnossa. Saunassa jutellessa katse menee usein jalkoihin. Jalkaterä on terveenä kaunis kehon osa, mutta vääntyneenä ja sairaana pahan näköinen.
Se turhamaisuus katsos. Monet naiset kulkevat kaiken aikaa korkokengissä, kun miehet ilmoittavat, että se miellyttää heidän silmäänsä. Eikä kumpikaan osapuoli tule ajatelleeksi terveyspuolta, joka on mieltymys- ja miellyttämisasioissa se kaikista vähiten määräävä juttu.
Eikä ihmisiä aivan yleisestikään opeteta huomaamaan ja huomioimaan, miten tärkeä asia terveet jalat ovat kaikelle muulle terveydelle. Jalan virheasento vaikuttaa koko muun ruumiin asentoon ja sitä kautta sekä liikkumiseen, liikkuvuuteen että kaikenlaisiin kropan vaivoihin ja särkyihin.
Itsestään selvää, että rakkaan ihmisen näkee kauniina ja hyväksyy hänet sellaisenaan.
Ei pidä rakastella peiton alla eikä pimeässä, miksi pitäisi.
Onko nuorenkaan tarvis mennä napapaidoissa julkisuuteen tai vaikka työpaikoille, turhaa vastakkainasettelua.
Pukeutua pitää tilanteen mukaan, juu, meillä on kylmää nyt.
Iästä viis, sillä kauneus on yhtä kuin terveys ja terveys on yhtä kuin kauneus. Ts. terveessä ruumiissa asuu terve sielu ja se on pääasia, ainut asia, joka merkitsee.
Eihän se ulkokuori vaan sen sisus, on kokemusta, näkemystä, joustavuutta, ymmärrystä, kestävyyttä erilaisuutta ymmärtämään ja vastaanottaa myös ikäviä asioita , eletty ikä on muovannut ulkokuorta ja lisännyt sisältöä.
Olihan meillä nuorena aivan tietyt kriteerit parin valinnassa, se oli silloin.
Minä kuulen melkein päivittäin hyvin kauniisti esitettyjä asioita miten selviän muutamista asioista vahvana ja varmana, kyllä se on kaunista kuultavaa ja antaa elämälle sisältöä, uskaltaa elää.
Tietysti jokainen käsittää omalla tavallaan kiitokset ja kannustukset, minulle ne antavat voimaa ja lisäävät itsekunnioitusta.
kauneuteen jos selviytyy elämässään ja miksi siitä nyt niin kauniita kehuja pitäisi saada ? Kaikilla meillä on vaikeutemme, on sairautta ja menetyksiä, onko toisen sairaus jalompaa kuin toisen ? Jokainen ymmärtää että sisus on kuorta tärkeämpi
saa ihminen olla heikko ja haavoittuva, se on inhimillistä. Aika kovaksi kuvaat kh itsesi.
Huomasin vasta kun olin kirjoittanut kenen avaamaan ketjuun satuin sanani sanelemaan.
Voisin vielä täydentää.
Elämässäni, Luojalle kiitos, ei ole ollut marisemisen aihetta! ;-D
Sairauksia on ollut ja on mutta niitä on muillakin ne eivät voivottelemalla parane.
Hyvää Huomenta sopuisille.
Kukkahame
joskus ei ole viisasta vakinikkiään laittaa. ;)
Jossakin puheenvuorossa mainittiin , että alastomuus paljastaa mm. silikonitäytteet vartalossa.
Kuinka se on mahdollista? Onko iho niiden kohdalla eriväristä kuin muualla?
Olisiko mahdollista käyttää jotain muuta sanaa kuin ruma vanhasta ihmisestä, jonka ulkomuodon on vanhuus ja sairaudetkin ovat muuttanut
Ruma sana tuntuu julmalta. Vai onko niin että ymmärrämmekö senkin sanan sisällön eri tavoin.
Voisi käyttää terve tai sairas sanoja.
Surkea hän, jolle ainoan kauneuden antaa nuoruuden kokemattomuus, kulumattomuus.
Elämä ajaa naamallamme, ruumiillamme kelkoin ketteröin.
Puutteelinen hän, jolle ei niitä sattumia ole sallittu.
Katselin vanhaa pariskuntaa ja en voinut olla ihailematta sitä tyyntä ja harmoonista yhteistä hetkeä.
Naisen piirteet kauniit, ikävuodet näkyivät kasvoilla, käsien iho oli vaalee, ohutta kuin paperi, kaulalla laihtumisen tuomat laskokset joita hän ei edes pyrkinyt peittämään.
Harmaat hiukset huolellisesti kammatut ja nykymuodin mukaan huivi harteille kevyesti heitettyä toi värikkyydellään kasvoillekin kauniin värin.
Hän oli kaunis vanhus. Hänestä huokui elämän arvokkuutta, viisautta ja onnellisuus.
Herra istui suoraselkäisenä, silitetyssä paidassaan, kravatti asetettu ihan omalle paikalleen nappirivin peitoksi ja kevyt villaliivi täydensi asun.
Hän katsoi naiseensa silmät täynnä hellyyttä ja rakkautta, nyökkäsi vastaukseksi ja hymy ei jäänyt vain huulille, se ulottui silmiin asti. Hänen ohentuneet huiuksensa loistivat kun valkoinen kehys kasvojen yllä.
Tuossa näyssä oli vanhan ihmisen koko kuva. Uskon monen muunkin katsojan nähneen heissä ikääntyneiden ihmisten kauneuden ja komeuden.
Voisinpa itsekin jättää katsojalle tuollaisen kuvan. Olin niin onnellinen heidän onnellisuudestansa, että menin ja onnittelin heitä, tiesinhän, heillä oli hääpäivä, jo viideskymmenes neljäs.
Tuossa käsiteltiin ruma-sanaa vanhaa ihmistä kuvaamassa.
Ehkä olisi parempi sanoa, kun ulkonäköseikoista puhutaan, että vanhan ihmisen vartalo vastaa harvoin vartalolle asetettavia yleisiä kauneuden vaatimuksia. Niitä vaatimuksia ei tosin täytä moni nuorempikaan.
Miltä minä näytän, sitä ajattelevat kaikki nuoret ja kipuilevat asian kanssa. Kaikkiinhan tuo alkaa jo tarttumaan. Kunpa olisi tavoitteena terveys.
Valitettavasti kaupallisuus on tässäkin taustalla. Kauneusihanteet vaihtelevat varsinkin naisen vartalon. Marilynin vartalo on ihanteena nykyään liian lihava. Twiggy langanlaihana oli vastakohta jonka mitat tulivat ihanteiksi kuten naismallitkn.
Välillä ihanne on oltava kapea vyötärö, rintojen ihannekoko vaihtelee, täytteet milloin liiveihin milloin ihon alle. Kumman vartalomallin olisit halunnut päärynän vai omenan vai kukkakepin.
Kaukana on terveellisyys ulkomuodon muokkauksessa. Oikein "teollisuuden" haara tuosta on tullut ja rahastuksen lähde.
Nuoria säälin, ihminen on herkkä tuossa iässä. Löytyykö enää tyttöä joka olisi tyytyväinen ulkonäköönsä, siihen jonka on syntymässään saanut. Jokaisella meillä on hyvät puolemme korostakaamme niitä. Minusta nuori on aina kaunis.
Ei kai kaikkien tarvitse samalta näyttää.
ps. nykyään miehillä on oltava pyykkilautavatsa, noita kuvia on tullut enenevässä määrin silmiin. Timmi, timmi on ihanne
Me olemme vanhoja ihmisiä. Mitä vaatimuksia me itsellemme ulkonäön suhteen asetamme, paljonko nykyinen ilmapiiri meihin vaikuttaa, miettiköön kukin itsekseen miten itsensä arvottaa.
puhtaus, siisteys ja iloisuus ovat minun tavoitteinani!
Siksi nukun riittävästi, liikun, syön terveellisest, samoin juon...
Ja pidän hyvät suhteet läheisiini, lähimmäisiini, ympäristööni.
Suurin ulkonäön ongelma tämänikäisillä lienee lihavuus, siis ylipaino, josta näillä vuosilla on vaikeaa päästä eroon. Sitä on vaikeaa myös kätkeä.
Olisikin vain ulkonäön ongelma, mutta kun se on valtava tervysriski. Tulee nivelvaivat ja diapetes, verenpaineen nousu ja korkea kolesterooli. Pitäisi maksaa itsen elintapojensa aiheuttamat sairaudet. Yksi lihavan vuodepotilaana olevan vanhuksen ongelma, tai hänen hoitajilleen seki sälyttyy, on valtava rasitus häntä nostaville ja kääntäville. Läskipoimujen ja laskosten alla muhii pahanhajuiset sienet ja ihottumat. Jos vanha ihminen laihtuu, jää löysä iho säkkimäiseksi roikkumaan. Kannattaa siis pitää koko ikänsä itsensä normaalipainossa.
Jahas, siis niin tai näin, AINA väärinpäin! Naurettavaa tuo mestarointipyrkimys.
Herää nyt jo raastamasta kanssaihmisiäsi, missä hienotunteisuus?
oletko kuullut hienotunteisuudesta puhuttavankaan??
Kyllä' lihavan pitäisi itsekin pystyä tunnustamaan lihavuutensa. Ei siinä hienotunteisuutta tarvita.
Ylipainohan on suuri kansantalouden ongelma.
Väkijuomien käyttöä pyrkii vähentämään raittiusliike. Missä onkaan sellainen liike, joka pyrkisi vähentämään ylipainoisuutta?
Se liike on jokaisella korviensa välissä.
Jos laihtuminen ja saavutetun painon ylläpito olisi helppoa, ei maailmassa olisi yhtään lihavaa.
Kukin kun pitää huolta omasta painostaan, on kaikki OK.
Voisiko joku yli 70 kertoa oman kauneutensa ja solakkuutensa salaisuuden ja vielä jos on kauniit omat hampaatkin etta miten hän on saanut itsensä muodostumaan ja pysymään sellaisena. Vaatiko se paljon ja nostaako se itsetunto. Tuleeko halu opettaa muitakin. Nyt kuuntelen onko ketään innokasta.
Pitää valkata oikeanlaiset vanhemmat, joilla on ko. geenit.
Pitkät ja komeat, ja hyvähampaiset, niin helppoa se on. Kuin heinänteko.
Ylipainoisuus, niin kuin kaikki muutkin ihmiselämän asiat, ovat korvain väliss', aivan oikein, "sol-akka". Duunissa vilkaisin tänään lehteä, jossa alan asiantuntija, ravintoterapeutti, kertoi, että laihtuminen lähtee ajatuksesta. Ts. asian miettimisestä ja hahmottamisesta, miksi syö mitäkin, mihin tarpeeseen ja mitä kuvittelee syömisellä aikaan saavansa, hyvää vai pahaa. Tietoa täytyy olla tarpeeksi, jotta olisi taitoa toteuttaa itsensä oikein ravitseminen.
Geenit vaikuttavat tietysti monta ja jotain, mutta ei kannata narrata ittiänsä kuitenkaan. Kauneuden ja solakkuuden salaisuudet löytyvät ahkerasta ja tunnollisesta itsensä hoitamisesta ja hyvänä pitämisestä. Oikeat elämäntavat, positiivinen mielenpuoli ja hyvät tavat kaunistavat.
Ja nehän ovat kovin helppoja tavotteita.
Voi maailman nyreyttä.
Well, sanoisin että helppoa kuin heinänteko. Opettelu kannattaa aloittaa ajoissa, sillä vain harjoittelu tekee mestarin, oli aihe ihan mikä vain.
Laulajaa lainaillen: "Kuka keksi kauneuden"?
Jos ihminen ei kunnioita itseään, ja olevuuttaan, ei sitä tee kukaan muukaan.
Onnekseni olen persoona, en mikään botox-missi, muovikynsineen ja hiuspidennyksineen. Minulta ei ole poistettu alimpia kylkiluita, jotta vaikuttaisin hoikalta.
Onnekseni aivoni ovat paras elimeni.
Mitä ihmettä on kauneus? Onko se siloista ihoa, onko se nuoruutta?
Sehän on vain näköharha. Voiko ikääntynyttä ja viisasta vanhusta kauniimpaa olla olemassakaan? Kauneus on minulle koko ihminen.
.
Ihmisen kauneutta voi tarkastella eri kannoilta.
Ihmisen kauneus, vaikutelma, joka hänestä sivulliselle syntyy, on eri asia kuin vartalon kauneus, joka paljastuu vaatetuksen alta. Tätähän ketjun aloittaja lienee tarkoittanut.
Kauneus?
Kaunis mieli, vai kaunis kuori? Kuoren ruoste syö, mieli on ja pysyy.
Jollakin onnellisella on molemmat.
Juuri kuoresta on tässä keskustelussa ollut alkuaan kyse.
Mieli ja olemus ovat jotakin muuta.
Moni on kakku päältä kaunis, mutta silkkoa sisältä.
Vanhassa sanonnassahan todetaan, että iän myötä kauneus katoaa ja rumuus vain lisääntyy. Kaipa se on kokemukseen perustuvaa kansanviisautta.
Ei vanhuus mieltä anna, aina se on vieny entisenki.
kun tälle linjalle lähettiin niin tässä lisää
Kauneus on vain iholla mutta rumuus menee luuhun saakka
Kauneus on katoovaista, mutta rumuus sen kun lisääntyy.
Kaunis on kaunis vain nuorena, mutta ruma on vanhanakin ruma.
Kaunis ääni mutta ammuvainaan nuotti.
Kauniskaan häkki ei anna linnulle ravintoa.
Kaunista kaikki klähmivät, ruman minä otan.
Kaunis persikkaiho se vasta ruma vanhana onkin,
aivan käsittämättömän ruma.
Kuten Ruotsin prinsessa en muista nimmeesä
joka meni saksalaisem kaa naimisii ja ero tuli
oliko Birgitta hällä välii oli mikä vaa.
Ulkoinen kauneus näyttää olevan monilla kirjoittajilla mielessä vielä haudan partaallakin.
Vaikkapa eri alojen taideteoksissa (maalaukset, veistokset) vanhoja ihmisiä ei yleensä kuvata kauniiksi. Tämän voi päätellä jo antiikin ajan taideteoksista. Nuori voidan kuvata kauniiksi.
Entäs sitten missikisat? Ei siellä ole edes nelikymppisiä.
Vaimoni masentava(?) kommentti. Minä olen mukamas takaa katsoen nuoremman näköinen kuin edestä! Tarkoittanee uurteisia kasvojani.
Noin 4-kymppisen naisen kommentti kuntosalilla. "Sinulla on kaunis vartalo.
Kaunis?! Miksi ei komea, jäntevä, nuorekas yms. järkevää?
Tämäkin nainen tarkoitti luultavasti kontrasti kasvojen ja muun olemuksen välillä.
Minusta tervettä itselvarmuutta huokuva henkilö joka kantaa kehonsa ja uurteensa ryhdikkäästi, on ikään katsomatta kaunis.
Vaikea aihe tuntuu olevan . Minulle asia on ollut selvä omaltakohdaltani -- olen mielestäni hyvin säilyneen näköinen , samanikäisiin verrattuna. Ulkolu säännöllisesti pitää kehon lihakset ja verenierron hyvänä.
Tunnen onan kehoni paremmin kun lääkärit . En anna itseäni jymäyttää näillä lääkkeillä jotka aiheuttaa sivuvaikutuksia , ja lääkeriippuvaisuutta.
Olen huono potilas . Mutta terveenä olen näilläkeinoilla pysynyt tähänpäivään .
Käytän omaa järkeäni. Joka syksy kun alkaa pimeä kausi , otan säännöllisesti Kalcipos-D mite 500mg/ 200 IU, 1 tapletti päivässä riittää minulle kun syön terveellisesti , myös maitotuotteita.
Nyt otin influenssa rokotuksen koska se on ihan hyvä ottaa
Sitä kehoitetaan Pitkäaikais sairaille -- mutta tykkäsin että ,vaikka olen terve otan sen .
En ole koskaan ajatellut että joku minunikäisistäni olisi enään kaunotar ,vaikka sitä olisi ollutkin joskus. Olen tyytyväinen ulkonäkööni -- en maalaa kasvojani -- mutta kynteni kylläkin , (varpaankynnetkin) se on nii sievän näköstäkin.
Puhtaus on tärkeää ja usein vaihdan puhtaat vatteet. Jos laiminlyö nämä on jo aika ajatella, että jotain on pahasti päänsisällä viassa.
Ehkä nämä sukurasitukset (perinnölliset sairaudet) ovat kaikkein pahempia .
Minun suvussa on eletty vanhaksi .
Parivuotta sitten vanhin sisarenikin kuoli 91vuotiaana, minä olen nuorin ja viidestä ainoana elossa -- mutta koitan panna paremmaks.
Hoitakaa terveyttänne -- niin mielikin pysyy virkeänä ja elätte pidempään .