Elämme ja kuolemme. Suoritamme asioita. Moni pärjää ilman rakkaussuhdettakin ihan hyvin. Onko niillä tunteilla loppujen lopuksi mitään merkitystä? Moniko ihmissuhde on edes onnistunut.
Onko tunteilla lopultakaan merkitystä?
Olemme eläimiä.
11372
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
jos tunnepuoli ei ole tasapainossa vaikuttaa sekin hyvinvointiin.
Kai lopulta kyse on siitä miltä elämä maistuu. Jos on tyytyväinen ja saa tyydytystä muista asioista, voi asiat olla ihan hyvin.
Aina on riski epäonnistumiselle.
Silti luulen että on olemassa ihmissuhteita joissa molemmat saa toisiltaan hyvin paljon rikastaen toistensa elämää, rakastamalla toisiaan.
Tuo "olemme eläimiä".
Olisi vähän sama kuin että "on aivan sama syönkö omaa sontaani vai syönkö pizzaa, samalta se maistuu kuitenkin".
Itseään ei kannata alentaa eläimeksi tavalla jossa unohtuu ne kaikki muut asiat paitsi ne joita pitää kaikkein yksinkertaisimpina "eläimillisinä" toimintoina kuten syöminen ja naiminen.
Eläimilläkin on tunteita ja ihminenhän on eläin.
Totta. Ilman rakkaussuhdettakin pärjää, ei sitä ketään voi pakottaa itsestään pitämään, joten pitää pärjätä ilman. Vaikka joku mua on joskus jossain koiraan verrannut, niin koen kuitenkin olevani enempi ihminen kuin eläin. Just tunteiden takia olen lopettanut turhat kuvittelut, että mullekin löytyisi joku joka pitäis minusta, säästän itseni turhilta murheilta, kun hyväksyin sen faktan ettei mun kohdalle ketään koskaan oltu tarkoitettu tulevaksi. Elämä olis kyllä ollut paljon helpompaa ilman tunteita.
No mä en ainakaan ole joku kala, ihminen mä oon ( tuntematonta sotilasta). Uskon vahvasti rakkauteen, uskon tunteiden merkitykseen, uskon ihmisiin, vaikka elämä on myös pettymyksiä.
Mitä tarkoittaa onnistunut parisuhde?
Minulla on ollut monta onnistunutta parisuhdetta, jotka kaikki ovat päättyneet onnistuneesti eroon, kun on ollut eron aika.
Usein ajatellaan, että parisuhde on onnistunut, kun pysytään kuolemaan asti yhdessä. Itse koen vaikka kuukauden mittaisesta ihmissuhteesta, että se on onnistunut, kun molemmat ovat saaneet elämänkokemusta lisää toisiltaan. Itse asiassa, kasvattavinta on kohdata ns. vaikeuksia elämässä, ja mikäs sen helpompaa hankkia itselleen vaikeuksia elämään, kuin ryhtyä suhteeseen toisen kanssa :)
Tuuliviiri kääntyy tuultenmukana,hyvä parisuhde kestää ja on vakaa.
Ihan miten kukakin asiat määrittelee. Jotkut tykkäävät kovasti suhteista, jotka ovat myrskyisiä ja kestävät vain hetken aikaa. Jotkut tykkäävät pelkistä seksisuhteista, salasuhteista ja yhden illan kestävistä panosuhteista. Joidenkin mielestä siis sellaiset suhteet ovat hyviä.
Emme ole eläimiä mutta eläviä olemme. Eläin elää vaistojensa mukaan mutta ihminen useimmiten järjen ohjaamana. Tunteet ja ihmissuhteet tuo lisäväriä elämään. Ajatellaan nyt vaikka erakkoihmistä, hänen elämässä on enemmän muita painotteita ja mielenkiinnon kohteita kuin rakkaussuhde.
No, ap kuulostaa ainakin olevan erittäin tunneherkkä ihminen, joten en ota aloitustasi tosissani ensinkään. Jos sä olet nyt yksin ja saanut useasti siipeesi parisuhderintamalla, niin tottahan se ottaa pannuun ja masentaa mielen, mutta ei mikään tunne pysy hengissä kovinkaan kauaa, ellei sitä koko aja ruokita jotenkin.
Sinä kuulostat haluavan ruokkia itsessäsi herännyttä kyynisyyttä ja pessimismiä.
Miksi? Eikö elämä ole enemmän arvoinen? Se, että sut on ylipäätään synnytetty tänne, kokemaan tämä ihmisenä oleminen tällä pallolla avaruudessa.
Muuta ajatuksesi niin muutut ulkoisestikin luoksesi vetäväksi, luotaan työntävän sijaan.
Synnytään ja kuollaan yksin, mutta siinä välissä suoritetaan asioita. Näitä suorituksia hoitaessa kohdataan muita, jotka sattuvat samaan aikaan suorittamaan omaa olemassaoloaan tässä todellisuudessa. Siinä sivussa voi vierailla myös muissa todellisuuksissa ja aikakausissa vaikkapa taiteen tai mielikuvituksen keinoin. Tämmöistä kaikkea kai eläminen on. Jokainen kohtaaminen on merkityksellinen. Naapurin mummo rappukäytävässä, postinjakaja, työkaveri, puoliso, autokauppias, salasuhde, ambulanssikuski, .. Kaikella on merkityksensä. Kaikki me olemme erilaisia ja joillekin arvokasta on vain oma perhe, oma puoliso. Nykyinen yhteiskunta suorastaan opettaa, ettei elämä ole mitään ilman kumppania. Itse uskon, että myös ilman perinteistä elämänkumppania voi elää tasapainoista elämää. Joidenkin kohdalla läheisin ihmissuhde ja suurimmat tunteet voivat tapahtua aivan muualla kuin avioliitossa. Pitkän elämän varrella käsitykset ja arvostuksen myös voivat muuttua. Lisäksi elämässä tapahtuu muutoksia, joihin on pakko mukautua.