Isälläni todettiin n. 2 vuotta sitten mahasyöpä. Kasvain oli puhkaissut vatsalaukun. Kasvain saatiin leikattua pois ja varmuuden vuoksi annettiin sytoja. Syöpä saatiin pois mutta se uusi taas n. 4kk päästä. Hoidoilla saatiin tilanne tasaantumaan, iskä jaksoi töissä olla ja eli normaalia elämää hoitojen kanssa. Välillä kuvattiin ja syöpä pysyi kurissa eikä lähtenyt leviämään. Nyt kuukausi sitten isällä alkoi tulla pahoja syömisongelmia, hänellä siis poistettiin vatsalaukku kokonaan leikkauksessa. Ei saanut syötyä eikä juotua kunnolla mitään. Hakeutui sitten sairaalaan ja pääsi nesteytykseen. Seuraavana päivänä tähystettiin ja paksusuolesta löydettiin kasvain. Leikkaukseen. Lääkäri teki pitkän leikkauksen ja se onnistui. Alkoi paraneminen leikkauksesta, kotiin lupailtiin heti kun kivut hellittää ja alkaa kunnolla toipumaan leikkauksesta. Huomattiin itse sairaalassa käydessä että iskä vaan laihtuu entisestään eikä syöminen edelleenkään onnistu kunnolla. Lääkäri sanoi että on ihan normaalia jos alkuun vähän tökkii ruoka. Kuvasivat ja sanoivat että ihmeen siistit on kuvat. Sitten iskä sai tietää pahimman mahdollisen, syöpä onkin levinnyt maksaan ja sapen ympärille. Ei ole varsinaisia kasvaimia vaan syöpä tunkeutuu elinten sisään. Ei mitään tehtävissä, hoitoja ei anneta koska voi huonontaa yleisvointia. Siirrettiin oman paikkakunnan vuodeosastolle. Ei saa syötyä oikeastaan mitään, juotua vähän, tipassa on. Laihtuu entisestään vaan, eikä oikein jaksa liikkua. Saa kovia kipulääkkeitä, niillä kivut pysyy poissa. On siis kunnan terveyskeskuksessa ja välillä käy kaupungissa sairaalassa. Tässä siis taustatietoa. Haluaisin kuulla kokemuksia onko tilanne tosiaan näin toivoton? Meinaan olla yhteydessä yksityiselle puolelle docratesille, mutta onnistuuko lähtö noin vain kun joutuu siellä terveyskeskuksessa olemaan? Mietin noita luontaistuotteitakin mutta jos ei pysty nielemään kunnolla niin vähän hankalaahan se on. Isällä ikää vasta 55v, pienet lapsenlapset ja nuorin oma poikakin vasta 16v. Toivon asiallisia vastauksia.
Isällä mahasyöpä
epätoivoinen tytär
2537
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun yleiskunto menee heikoksi niin siksi hoitoja ei voida antaa. Uskon että lääkärit ovat kertoneet totuuden ja yksityisellä puolellakaan ei voida tehdä enemmän. Voihan aina kysyä. Joskus on vain luovutettava. Ajallisia elämää ei vain voida loputtomiin jatkaa.
Kieltämättä tilanne kuullostaa nyt huonolta. Siirto oman paikkakunnan vuodeosastolle on huono merkki. Käytännössä taitaa isäsi olla saattohoidossa.
1,5 v sitten äitini lähti viimeisten sädehoitojen jälkeen syöpäklinikalta ambulanssilla kohti oman paikkakunnan terveyskeskuksen vuodeosastoa. Samana iltana hän istui sängyllä iloisesti jalkojaan heilutellen ja kertoi keräävänsä vähän voimia, kunnes kotiutuu. Lopullinen kotiutuminen oli edessä vain 2,5 viikon kuluttua tästä.
Ehkä on tosiaan olemassa se piste, jolloin kannattaa yrittää kohdata väistämätön ja antaa ihmisen nukkua pois ilman viime hetken tarpeettomia paniikkisiirtoja. Valtavasti voimia teille.