kiinnostaa, että kaikesta huolimatta haluaisin olla sun kanssa tekemisissä ja kertoa sulle kaikenlaista kivaa...paljon mulla olisikin sulle kerrottavaa mutta välillä vaan tuntuu ettet halua kuullakaan miten mulla oikeesti menee ja mitä mä oon tuntenut sua kohtaan...onko se edes olennainen asia, vai mikä sun mielestä sitten on?
En tiedä, haluatko olla mun kanssa missään tekemisissä ja ehkä tän kaiken jälkeen et halua, tai mistäs minä tietäisin kun ei siitä ole ollut puhetta...
Mutta jokatapauksessa sen sanon tässä nyt:olet mulle edelleen tärkeä ja ikävöin sua kun olen joskus kokenut että sielunkumppanuus meitä yhdistää...ainakin se, jos mikään muu ei ja jos mitään muuta et halua...
En tiedä, haluatko olla mun kanssa missään tekemisissä ja ehkä tän kaiken jälkeen et halua, tai mistäs minä tietäisin kun ei siitä ole ollut puhetta...
Mutta jokatapauksessa sen sanon tässä nyt:olet mulle edelleen tärkeä ja ikävöin sua kun olen joskus kokenut että sielunkumppanuus meitä yhdistää...ainakin se, jos mikään muu ei ja jos mitään muuta et halua...
Vastaukset 22
Vanhimmat
en halua olla missään tekemisissä.
Mikä estää?
ei enäää mikään.
Oletko pettynyt häneen vai miksi olet niin käärmeissään hänelle?
tunteet loppui kuin seinään.ihastuin sairaaseen ihmiseen.huh..nyt äkkiä pois täältä.
Voi elämän kevät, joku käärmeissään, vaikka ei tiedä edes keneltä toi kirjoitus on. Olisi yhtä hyvin voinut olla multa, vaan enpä kirjoittanut.
Ai, millä tavalla sairas? Henkisesti vai oliko ihan narsisti tyyppi?
ystävällisesti sen sielunkumppanisi pienenkään yhteyden. jonkun joka yhdistää, onhan niitä varmasti.
Jos sitä ei kiinnosta niin ei kiinnosta.sen huomaa kyllä.
Jos kiinnostaa niin sen huomaa kyllä.
Ja jossain on joku jota kiinnostaa.
Väkipakolla ei mistään mitään tule.
mut kun mä en edelleenkään tiedä kuka sä olet........
niin tähän on vaikea vastata.
Sinä olet ollut ajatuksissani kokoajan..Olemme jotenkin samanlaisia ehkä sielunkumppaneita.En halua susta pelkkää kaveria itselleni sillä mulla on tunteita sua kohtaan.Aika ei auta tässä asiassa vaikka olemme olleet erossa toisistamme.Olen kuunnellut itseäni sisältä käsin ja ainut vastaus on että kohtaisimme ja keskustelisimme asiat kuntoon.
kertoa tuo suoraan hänelle kenelle haluat tuon kohdistaa?
Mikä teissä on jotenkin samanlaista?
Se tuttuuden tunne joka oli läsnä heti tavatessa.
Tulin hulluksi hänen vuokseen... Menetin järkeni totaalisesti, rakastin...
Täällä toinen sekopää.Rakkaudesta voi oikeesti mennä järki.
Tosi kuin vesi! Se oli just sitä, sanan varsinaisessa merkityksessä....mutta hän ei sitä tiedä... Olisi joskus "kiva"kertoa...
Kun ottaa vähän etäiisyyttä niin järki vähän palautuupi.Ennalleen tuskin palautuu.
Oikeassa olet ja uskon, että hän on kokenut jotain samaa kuin minä itsekin koskapa olemme samankaltaisia taiteilijaluonteita.. Luultavasti hän on tajunnut asian laidan kertomattakin..
Kukas ei tykkäis kuunnella kivoja ja mukavia juttuja. Entäs ne toiset jutut jotka ei ole niin kivoja nekö lakkaa olemasta kun niistä ei puhuta vai. Olihan sulla useampi vuosi aikaa kertoa mulle mitä tunnet minua kohtaan et kyllä koskaan puhunut . En ollut tarpeeksi kiva ja mukava kuten---- mutta en myöskään tarpeeksi tyhmä ja taukki että kaiken sietäisin . Oikeasti et ollut sitä mitä sinun luulin olevan mulle paha pettymys siks tämä niin raskasta mulle . En siis sinusta olisi uskonut en todellakaan
Yks kaistanen odottaa, että vain toinen puhuu.. taitaa odottaminen käydä voimille. Hei, elämä on vuoro vaikutusta niin hyvässä kuin pahassakin. Ymmärrät sen kun kasvat aikuiseksi. Ei kukaan yksikseen voi asioita
Jos näin on, että kaikesta huolimatta haluat olla edes kaveri, niin maanantaina voisit sen tuolla oikeassakin elämässsä kertoa, tai edes jollain tavalla selkeästi vihjata, moikkaa edes kun nähdään...