kuin nailli kalliolle, kun mies löytää uuden ihanan rakkaan, jonka kanssa tekee lapsia, ihania rakkauslapsia. Asuvan miehen ja exän ostamassa talossa, jonka sisustuksen nyxä on laittanut uusiksi, ja loistokkaamaksi kalliilla hinnalla!
Turha narista enää ja murehtia ja kaivata miestä. Se juna meni teiltä jo. Käyks katteex? Niin ja ne lapset viihtyvät isän luona kun on uusi äippä ja uusia sisaruksia... En mää vahingoniloinen ole, mutta vähän tunnen paremmuutta.
Turha narista enää ja murehtia ja kaivata miestä. Se juna meni teiltä jo. Käyks katteex? Niin ja ne lapset viihtyvät isän luona kun on uusi äippä ja uusia sisaruksia... En mää vahingoniloinen ole, mutta vähän tunnen paremmuutta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Niinpä - ja sit mies on uudesta onnesta soikeena, kun exälle ei koskaan ees seksi maistunut. Oli kuulemma niin pihi ja estoinen.
Joo lissu, ei käy kateeksi, kukaan ei kadehti sinua.......
Voin sanoa, että olen maailman onnellisin, kun pääsin exästäni eroon. Kaiken p:n hän vie mukanaan uuteen suhteeseen. Minulle ei riittänyt se, että kun on kaunis ja kimaltava ulkokuori. Harmi, että sisältö oli tyhjää täysi...tavaraa oli suhteessamme paljon ja ulkopuolelle näytti hyvältä.Heräsin vain yhtenä kauniina päivänä siihen, että suhde oli tavarasta ja muusta ulkoisesta hyvästä huolimatta aivan tyhjä. Nyt seurustelen tavallisen miehen kanssa, jolla on aikaa silitellä ja taputella minua. Hän ei vietä aikaansa tavarataivaassa vaan oikeassa elämässä. Nautimme elämästä ja toisistamme.Olen todella kiitollinen. Kannattaa nyxien muistaa, että exien kertomuksista huolimatta kertomuksilla on aina kaksi puolta...
Eikai kukaan edes harkitsisi eroa, jos omassa suhteessa asiat olisivat mallillaan, eikä tarjolla olisi "jotain parempaa". Ei kukaan halua ojasta allikkoon.
Kuule, ei se ole aina sen parikunnan vika jos perhe rikotaan! Usein se kolmas tulee väliin ja se on siinä.
Ei olisi itkeviä lapsia ja kaipaavia puolisoita, jos ero olisi yhteinen.
Kun perhe rikotaan, siinä sattuu moneen muuhunkin ihmiseen kuin siihen exään ja lapsiin, joita oli kolmannen tarkoitus loukata ja häiritä.
Siinä on miehen elämä pilalla, lasten exän ja koko suvun elämä pilalla.
Muut ehkä selvii, mutta mies ei koskaan, se mitä hän menetti, sitä ei kukaan pysty korvaamaan,
Mutta eihän se kolmas mitään myönnä, syy on aina muiden kuin hänen.
Jos parisuhde voi huonosti, niin se on KYLLÄ AINA sen PARISKUNNAN oma vika.
Et voi muita syytellä jos teille ei natsannu.
Palaisitko lissulässy tähän keskusteluun, kun palstalla kerran olet? Vai eikö rahkeet riitä?
""Hyvä lissu kun viitsit vastailla :)) Minä olen MEGAfanisi, ja todella toivon, että näytät mihin oikeasti pystyt ;)
Tässä on sinulle ne kysymykset johon toivomme vastausta:
""Kiva kuulla, että joku muukin täällä jakaa kanssani samat mielenkiinnon kohteet. Mistä psykologian osa-alueesta olet erityisesti kiinnostunut? Mitä teoksia olet lukenut? Mainitset jonkun tietyn teoksen, jonka äärellä erityisesti viihdyt, onko kyse mistä teoksesta? Kenen teoksista pidät yleisesti ottaen eniten? Kenen psykologin työtä ja ajatuksia seuraat eniten?""
Näin juuri. Vai naiivit ihmiset kuvittelevat, että omilla teoilla ei ole seuraumuksia. Aikuinen kyllä tietää jo omien tekojen ja sanojen merkityksen.
Kieltäminen ei muuta sitä asiaa, että ihminen itse on vastuussa omasta itsestään ja omasta parisuhteestaan.
Parisuhteessa on kaksi ihmistä jotak itse ovat vastuussa suhteestaan. Turha syytellä muita osapuolia, Muita ei tarvitse katsella jos parisuhde toimiin.
Mitähän lapsia ne edellisen liiton lapset ovat olleet, kun tämän toisen kanssa on rakkauslapsia.
Kyllä se vaan on ollut ihan samanlaista ihanaa rakkautta sen edellisenkin kanssa, sitten on vain tullut arjen haasteet mukaan ja olekaan osattu elää niiden kanssa, joten toinen on lähtenyt ja löytänyt tuon kakkosen, joka nyt kokee että vain hän on ainutlaatuinen.
Toivon mukaan ne samat arjen haasteet tulevat eteen myös tässä uudessa yrityksessä ja saavat huomaamaan, että on tultu samaan pisteeseen, taasko lähdetään hakusalle.
Vain monta onnetonta lasta jää jälkeen ja uupunut entinen puoliso.
Ja rumpa jatkuu....
Eiköhän jokainen ihminen jokaisessa parisuhteessa ole se yksi ja ainoa ja ainutlaatuinen. Se on eri asia, miten pariskunta pystyy pariskuntana ylläpitää tuota liiton onnea. Jotkut pystyy, jotkut ei.
Sitten kun se pariskunnan taidottomuus ylläpitää sitä suhdetta saa suhteen kaatumaan niin itketään. Jonkun toisen kanssa se suhteen ylläpito voi onnistua ja kyseisen ainutlaatuisuuden ja yksi ja ainoa mentaliteetin ylläpito voi sillon olla ihan erilaista, kun joskus aikaisemmin.
Aloitusviesti oli selvästi provosointi mutta on todella surullista seurata vierestä kun tuttu nainen vuosien (ja nyt ei puhuta vuodesta-kahdesta) jälkeen käy läpi avioeroa eikä osaa siirtyä eteenpäin, miettii kummalle tie on ollut raskaampi ja ei pysty hyväksymään että mies jatkanut elämää, vaan elää omissa harhakuvitelmissaan siitä kuinka hän kuitenkin se miehen suurin rakkaus ja avioliitto oli onnellinen, toinen nainen joka ei ole kuitenkaan ollu osallinen eroon on se kaiken pahan alku.
Ei siis osaa irrottaa otettaan ja katkeruus heijastuu lapseen.