Tuntuuko kenestäkään samalta kuin minusta?
Eli en tunne että tulevaisuudella olisi enään mitään tarjottavaa itselleni. Näen sen pelkkänä mustana pisteen.
Olen tavallaan aina jotenkin tiennyt ettei tulevaisuudella ole mitään.
Olen ollut töissä pari vuotta ja nyt työttömänä melkeinpä puolivuotta. Töitä olen hakenut, mutta tuloksetta. Suurin osa hakupaikoista ei edes ilmoita mitään.
Tuntuu että rahaa menee hukkaan noihin rikosrekisteri otteisiin ja se on turhauttavaa.
Tunnen itseni yksinäiseksi.
Viikot on raskaampia kuin viikon loput.
Nyt yritän edes jotenkin "nauttia" joulusta. Pystytin tänään joulukuusen ja muut joulukoristeet laitoin paikoileni, jos niistä tulisi iloa.
Eli en tunne että tulevaisuudella olisi enään mitään tarjottavaa itselleni. Näen sen pelkkänä mustana pisteen.
Olen tavallaan aina jotenkin tiennyt ettei tulevaisuudella ole mitään.
Olen ollut töissä pari vuotta ja nyt työttömänä melkeinpä puolivuotta. Töitä olen hakenut, mutta tuloksetta. Suurin osa hakupaikoista ei edes ilmoita mitään.
Tuntuu että rahaa menee hukkaan noihin rikosrekisteri otteisiin ja se on turhauttavaa.
Tunnen itseni yksinäiseksi.
Viikot on raskaampia kuin viikon loput.
Nyt yritän edes jotenkin "nauttia" joulusta. Pystytin tänään joulukuusen ja muut joulukoristeet laitoin paikoileni, jos niistä tulisi iloa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oletko haaveillut koskaan mistään? Tai ollut joskus innoissasi?
Kauan sitten olen haaveillut. Lapsuudessa tosin.
Minusta tuntuu samalta. En saa mistään mielihyvää, joten on todella vaikea löytää motivaatiota mihinkään tekemiseen. Lyhyesti sanottuna: en halua mitään. Vaikka koko elämäni mullistuisi täysin ja saisin kaiken sen, mikä elämässä yleensä on toivottavaa, en näkisi silti mitään syytä elää huomista.
Hirveä pakokauhu siitä, että elämää on todennäköisesti jäljellä vielä vuosikymmeniä.
Itse en tiedä jaksanko odotta vuosia saati sitten kuukausia.
Jos yrittäisin joulukuun pyristellä.
En vain jaksa.
Me elämme suurten muutosten aikoja,siksi kiveen hakattua tulevaisuutta ei vielä ole.