Mieleeni muistui vuosien takaa eräs naines. Siitä on 7-8 vuotta aikaa kun olin tämän naisen kanssa tekemisissä ekaa kertaa ja koska olin vielä nuori niin en tajunnut naisia (enkä tajua nytkään).
En ymmärrä miksi joku nainen pitäisi tällaisesta miehestä joka on aiheuttanut minulle ongelmia kun en ole tajunnut että joku nainen on voinut olla kiinnostunut minusta. Sen vuoksi olen jättänyt aloitteita tekemättä, siirtänyt niiden tekemisestä myöhemmäksi tai olen antanut naisen ymmärtää että on vain tuttava.
Syy miksi muistelen tuota vuosien takaista tapahtumaa on että nykyisessä elämässäni eräs nainen muistuttaa tuota naista. Tulolloin olin yksinkertiasiesti niin sokea etten tajunnut jälkikäteen selvääkin selvempiä merkkejä että nainen oli minust hyvin kiinnostunut ja ihastunut.
Olen joskus ikävöinyt tuota naista, mutta tuohon mahdolliseen suhteeseen liittyi tuolloin muitakin esteita joten en tiedä miten siinä olisi käynyt. Nykyisellään naisella kiaiketi on onnellinen ekämä joten loppu hyvin kaikki hyvin.
Yritän sanoa sen tässä kaikille että elämä kulkee nopeasti ohi ja yrittäkää tehdä se minkä pystytte jos teillä on ikävä jotakuta. Jos hän ei teistä sitten välitä niin sehän on ihan ok, etsikää joku joka välittää ja joka ikävöi teitä teidnä poissaollessa.
Nykyisyydessä on eräs nainen jonka kanssa olen jo tehnyt parhaani, mutta tajusin juuri miten tulisin häntä joskus ehkä ikävöimään kuin pohjatonta kaivoa yritetään tyhjentää.
Älkää hukatko elämäänne täällä palstalla vaan yrittäkää saada jotain tehtyä ikävällenne tosielämässä ja siirtykää sitten elämän mukana kohti muita asioita jos teidän tunteisiinne ei vastata.
En ymmärrä miksi joku nainen pitäisi tällaisesta miehestä joka on aiheuttanut minulle ongelmia kun en ole tajunnut että joku nainen on voinut olla kiinnostunut minusta. Sen vuoksi olen jättänyt aloitteita tekemättä, siirtänyt niiden tekemisestä myöhemmäksi tai olen antanut naisen ymmärtää että on vain tuttava.
Syy miksi muistelen tuota vuosien takaista tapahtumaa on että nykyisessä elämässäni eräs nainen muistuttaa tuota naista. Tulolloin olin yksinkertiasiesti niin sokea etten tajunnut jälkikäteen selvääkin selvempiä merkkejä että nainen oli minust hyvin kiinnostunut ja ihastunut.
Olen joskus ikävöinyt tuota naista, mutta tuohon mahdolliseen suhteeseen liittyi tuolloin muitakin esteita joten en tiedä miten siinä olisi käynyt. Nykyisellään naisella kiaiketi on onnellinen ekämä joten loppu hyvin kaikki hyvin.
Yritän sanoa sen tässä kaikille että elämä kulkee nopeasti ohi ja yrittäkää tehdä se minkä pystytte jos teillä on ikävä jotakuta. Jos hän ei teistä sitten välitä niin sehän on ihan ok, etsikää joku joka välittää ja joka ikävöi teitä teidnä poissaollessa.
Nykyisyydessä on eräs nainen jonka kanssa olen jo tehnyt parhaani, mutta tajusin juuri miten tulisin häntä joskus ehkä ikävöimään kuin pohjatonta kaivoa yritetään tyhjentää.
Älkää hukatko elämäänne täällä palstalla vaan yrittäkää saada jotain tehtyä ikävällenne tosielämässä ja siirtykää sitten elämän mukana kohti muita asioita jos teidän tunteisiinne ei vastata.
Vastaukset 6
Vanhimmat
joka täällä kirjoittaa vuoroadet ympäriinsä ja jolla on huikean pitkä palstahistoria takana. ;)
Anteeksi?
trolllololololo
Tää passais juuri minuun ja häneen vuosienkin puolesta. Se aika siitä on ku ekaa kertaa vissiin tekemisissä oltiin.. Joskaan hänen tunteistaan en tiedä mitä ne ovat, paitsi sen että mies vaikuttaa onnelliselta nykyisen kanssa..
Txt voisi sopia myös minuunkin, osittain. Mutta en usko, et mulle, koska mies ei kaipaa mua...
Hieno kirjoitus. Mulle on myös jäänyt historiaan ihmisiä, keitä mietin välillä. Kuin heillä menee.. onko asiat hyvin ja toivon kaikkea hyvää jatkoon. Elämä todella ..on kuin yksi iso aikasyöppö. Jos jäät uneksimaan, unelta se sitten tuntuukin. Uneksit menneitä, uneksit tätä hetkeä.. tulevaa. Tärkeintä todellakin uskaltaa myös irroitella ja heittäytyä. Itse ainakin huomaan, että parhaimmat asiat ovat tapahtuneet juuri noiden sattumusten kautta. Välillä on ihan hyvä himmailla ja katsoa että missä mennään.. sitten taas kaasu pohjaan, tarttumaan siihen mitä elämä antaa.
Ihmisiä "jääny pysäkille" matkan varrella.. yksi onnettomuudessa, toinen sairauteen, kolmas hitaasti - omalla elintyylillään.. neljäs sinnittelee pelkällä sisulla, muisti pelaa hyvin.. ja mieli kirkkaana. Kaks ihmistä olivat auto-onnettomuudessa.. mut peijakkaat selvis, huh.. kummallakaan mitään turvavöitä.
ja tuo hitaasti kuoleminen.. eli viinan ja muun kautta. todella heavy sarjan meininkiä.. loppu tulee olemaan joko nopea, tai ihan helv.. tuskallinen. ja jos ei viina tapa niin sitten stressi... suomalaisten maa.. työnarkomaaneja ja rellestäjiä. Mut ajat on muuttumassa? tunnen ja näen sen.. olen oikeastaan siinä mukana...
Eli juu.. toteutetaan niitä unelmia ! Kyllä. Huomenna voi olla jo myöhäistä. Itsekin vetkutellu yhden haaveen kanssa, ja nyt taitaa eräs terveydellinen seikka estää senkin toteutumisen.. eli älkää aliarvioiko tätä elämän tarkoitusta. Sitä tulis elää ilman pelkoa, huolta huomisesta...mutta vastuullisesti...älä jätä huomiselle sitä, minkä voisit tehdä tänään jnejne.. :) jos ei opi tässä elämässä... niin ehkä sit...