Onko hyvä säätö? Vesikiertoiseen lattialämmitykseen 35 asteista vettä, kun ulkona on 3 astetta?
Ei ainakaan vilu pääse yllättämään!
Mites teidän talossa?
Ei ainakaan vilu pääse yllättämään!
Mites teidän talossa?
+35 asteista vettä lattiaan, ulkona +3
näin meillä
203823
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Aika kuumaa menee. Meillä menee noin kuumaa vasta noin parinkympin pakkasilla, nyt menee 26asteista kun on ulkona 1
Kuinkas kuumaa on paluuvesi ja huonelämpö?
Kyseessä kerrostalo. Asukas ei itse saa säädettyä vesikiertoista lattialämpöään, vaan lämmönjakohuoneesta lähtee saman lämpöinen lattiavesi kaikille asukkaille.
Eläkeläiset soittelevat vuorotellen talohuoltoon ja "äänestävät" kuumaa vettä, että lattia tuntuu oikein kuumalta jalkojen alla. Haluavat "vastinetta" vastikkeelleen.
Kävin lämmönjakohuoneessa laskemassa lämpötilaa. Alkuviikon 35-36 astetta on ihan naurettava lämpötila, kun ulkona on tälläkin hetkellä 2 astetta.
Tuolla 35-36 menovedellä lattialämmön paluuvesi oli 29 asteista. Oumanin säädin ei näytä desimaaleja, joten kovin takasti ei paluuveden lämpötilaa näe.
Ulkona 5, lattiassa kiertää 16 asteinen vesi, lattian pinta on 17.5 ja huonelämpö 19. Lämmitän aamuisin leiviuunia, jonka avulla huonelämpö on 21.
Aika erikoinen talo kun lattia lämmittää siellä kiertävän veden eikä toisinpäin niin kun normaalisti. Kannattaakohan noin kylmää vettä edes lattiassa kierrättää.
"Kannattaakohan noin kylmää vettä edes lattiassa kierrättää. "
Kannattaa , leivinuunista johtuu lämpöä sitä kiertäviin putkiin, kuin myös aurinkoisina päivinä lattiaan osuva auringon lämpö. Myöskään pumppu ei jumita, jos se pyörii.
16 asteinen vesi johtui parista pakkaspäivästä.
Höpö höpö taas.. Leivinuuni ei siitä ohi meneviä putkia lämmitä tai ainakaan virtaavaa vettä, eikä aurinko. Eihän se edes paista keskitalvella niin että jotain lämmittäisi. Taas näitä älyttömiä teorioita. No näkeehän sen lämpölukemista jos lattia on kylmempi kun huonelämpö niin se ei voi mitään lämmittää. Päin vastoin se kylmentää kämppää. Oli sitten matalaenergia tai ihan mikä tahansa talo. Sulla on monta tonnia huoneilmaa kylmempää betonia sisällä ja väität että se lämmittää taloa. Ja että se 3m 20mm putkea riittää lämmittämään koko lattian. Salli mun nauraa. Herää jo todellisuuteen elät ihan harhakuvissa ja kuvittelet että matalaenergiatalo on joku itsestään lämpiävä talo.
"matalaenergiatalo on joku itsestään lämpiävä talo. "
Niinhän tämä on ja kesällä auringon lämmittäessä yläkertaa, lattiassa kiertää 20 asteinen vesi alakerran kosteita tiloja varten. Aurinko ja leivinuuni levittävät lämpöä betonilaattaan, jote turha sönkätä fysiikan lakeja vastaan.
Onkohan tämä taas haarakiilafysiikkaa.
tota se teettää kun ei ole kunnon asumusta.
". No näkeehän sen lämpölukemista jos lattia on kylmempi kun huonelämpö niin se ei voi mitään lämmittää."
Niin, siis se lattia ei lämmitä huoneilmaa, vaan päinvastoin. Eihän tuo edes yrittänyt väittää että se lattia lämmittäisi yhtään mitään. Vesihän siinä tosiaan lämpenee jos sitä noin kylmänä tuolla kiertää.. Tosin tuo ei kyllä taida olla oikein mahdollistakaan ellei suntti ole täysin kiinni. Tai sitten varaaja on tuota kylmempi.. Pohjalla toki voi ollakin tuon lämpöistä, esimerkiksi esilämmityskierukka voi hyvinkin kylmentää pohjan jonnekin 10 asteen tienoille.. Mutta sieltähän ei tunnetusti oteta lähtöjä lämmityspiireille. Eli varaajaa tuskin saa lämmitettyä lattialämmityspiirillä, vaikka fysikaalisesti se olisikin mahdollista.
Tekeehän esimerkiksi Uponor ilmastointiratkaisuja jotka perustuvat lattian jäähdyttämiseen. Eli fysiikanlait kyllä sallivat lämmön imemisen huoneilmasta lattiaan, jos taustalla on siihen soveltuvat välineet.
Ja mikäli 20-luvun perhe kykeni jotenkin välttämään paleltumiskuoleman sen ajan harakanpesässä, niin eiköhän leivinuunin lämmitysteho riitä kevyesti nykyisiin matalaenergiataloihin, jos vaan saa sen lämmön jaettua.. No, puutteellisenkin lämmönjaon voi toki aina paikata lämmittämällä niitä alueita jotka eivät muuten tarpeeksi lämpiä.
Kylpppärin kiertovesi nyt 22 yhteydessä koko talon järjestelmään Ulkoilma nyt 2
Aistinvaraisesti sitten alan kohta pakkasilla hieman korottamaan kiertoveden lämpöä, eli kun laatoilla kävelee ei tunnu kylmältä se on mielestäni ihan hyvä säätö, eli n 25 - 26 muistaakseni on se talvikierolämpö kovemmilla pakkasilla. Takkka lämmittää kylppäriä palomuurila ja muuten talossa on ilp käytössä talon toisessa päässä.
35 on kyllä lämmin ja liika lämmitetty laattalattia voi vaurioitua, eli ihan hulluttelemaan ei kannata lähteä.
Pitäisi varmaan selvittää, mitä kylppärin lattian vesieristeet kestävät lämpöä. Nykysin Oumanin ohjaimessa rajattu menoveden maksimi 40 asteeseen.
Meillä kerrostalossa tosiaan eläkeläiset soittelevat talohuoltoon, kun elämässä ei muutakaan sisältöä ole. Sitten talohuolto juoksentelee vuoroin nostamassa tai laskemassa vesikiertoisen lattialämmityksen lämpötilaa, johon yksittäienn asukas ei saa vaikutettua, kun mitään huoneistokohtaista termostaattia ei ole.
Alkuviikolla tekivät tosiaan maanantaina sen 3 asteen noston eli lattialämmön menovesi oli 35-36 asteista vaikka ulkona oli plus-asteita! Veikkaisin että syynä oli tosi tuulinen sää viime viikonlopppuna eli asukkaat kokivat asuntonsa viileäksi ja joku valitti talohuoltoon, että lisää lämpöä lattioihin! Sitten maanantaina tuuli tyyntyi ja samalla lattia lehahtivat kuumiksi... Säädön tosiasiallinen vaikutus oli paljon aiottua enemmän! Talohuolto laittoi tosiaan 3 asteen korotuksen lattialämpöön.
Näin meillä säädetään. Kävin ottamassa tuosta 3 asteen korotuksesta 2 astetta pois eli tällä hetkellä menovesi on 34 asteista, kun ulkona on 0 astetta. Talohuollon säätö oli se, että ulkolämpötilassa 0 astetta lattialämmön menovesi on 36 astetta. Aika tuima säätö!
Taitaa olla tommosella kelillä meno jotain 23 ja paluu 21. Ei mulla mene yli 30 asteista lattioihin edes 30 asteen pakkasilla . Huonelämpö on siinä 22-23 astetta.
lattiaan menee lämmityskaudella 23-25 asteista, enemmän vaikuttaa kierron nopeuden säätö. Sisälämmöt 21-22,5, riippuen vähän tilasta. Makkareissa 21 ja oleskelutiloissa sitten tuo 22,5, paitsi kesäisin ;).
p.s. 26 asteinen kivilattia hikoiluttaa jalkoja ja se on todella ikävän tuntuista.
Nyt kyse vain kylppärin lattiasta. Eläkeläiset haluavat, että se tuntuu oikein lämpömältä jalan alla, että saa vastinetta vastikerahoille ja "ettei asunto homehdu".
Mitä lattialämpökomponenttien valmistaja suosittelee?
http://www.warmia.fi/fi/tuotteet/lattialammityskomponentit/
Karkeat säätöarvot
Ulkolämpötila 0 °C, Menovesi 28 °C, Menovesi 30 °C kosteat tilat
Ulkolämpötila -10 °C, Menovesi 30 °C, Menovesi 32 °C kosteat tilat
Ulkolämpötila -20 °C, Menovesi 32 °C, Menovesi 34 °C kosteat tilat
Meillä siis joudutaan/halutaan laittaa lattialämpöön jo nolla asteen ulkolämpötilassa vettä ( 34 astetta), joka normaalisti on vasta -20 asteen pakkasessa käytettävä menoveden lämpötila.
Vesikiertoinen lattialämmitys - jäähtymä
Jäähtymä tarkoittaa sitä, kuinka paljon veden lämpötila laskee kierron aikana. Huonossa järjestelmässä tarvitaan korkeaa menoveden lämpötilaa. Silloin jäähtymä eli lämpöhäviö on korkea. Jos runkolinja on alimitoitettu, voi käydä näin.
Kerrostalossa tavoite on noin 4 asteen jäähtymä. Siihen päästään, jos järjestelmä on suunniteltu ja toteutettu "oikein".
Meidän talossamme 35-36 asteen menovedellä päästiin parhaimmillaan 29 asteen paluuveden lämpöön. Jäähtymää siis 6-7 astetta eli aika paljon.
Ekoloogisuuden nimissä on järkevää (meillä) laskea menoveden lämpöä pari astetta. Se laskee paluuveden lämpöä vain 1 asteella. Jäähtymä pienenee ja lämpöä hukkuu vähemmän.
Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että tulee kalliiksi pitää lattiat tosi kuumina. Lämpöä hukkuu sitä enemmän, mitä kuumempana lattiat halutaan pitää. On todellista tuhlailua, jos lattiat halutaan "kuumiksi" ja sallitaan 6-7 asteen jäähtymä. Mutta yritä sanoa tätä eläkeläiselle, joka haluaa vastinetta vastikerahoilleen ja lattiat kuumiksi...
Lisää lämpöä, huutavat talomme eläkeläiset näin pakkasilla!
No, talohuolto nostaa lämpöjä. Nyt lattiaa ajetaan "rajoitinta vasten" täysillä.
Lattialämmityksen säätökäyrä eli lattian vesikierron lämpötila eri ulkolämpötiloissa:
ulkona 0, lattian vesi 37
ulkona -20, lattian vesi 42
Maksimi rajattu ohjaimesta 40 asteeseen eli ulkolämmöllä -12 mennään jo "rajoitinta vasten" 40 asteisella vedellä!
Laskennallisesti ulkolämpötilalla -4 astetta on lattian vesi 38 ja -8 asteessa 39 asteista.
Kuinka kuumalla muissa taloyhtiöissä paahdetaan?
Kertauksena valmistajan ohjearvot:
http://www.warmia.fi/fi/tuotteet/lattialammityskomponentit/
Karkeat säätöarvot
Ulkolämpötila 0 °C, Menovesi 30 °C kosteat tilat
Ulkolämpötila -10 °C, Menovesi 32 °C kosteat tilat
Ulkolämpötila -20 °C, Menovesi 34 °C kosteat tilat
Meillä säätönä:
Ulkolämpötila 0 °C, Menovesi 37 °C
Ulkolämpötila -10 °C, Menovesi 39,5 °C
Ulkolämpötila -20 °C, Menovesi 40 °C
no anna nyt olla avaa ikkuna jos on kuuma! herranperkeleenpieksut lämpöä pitää olla! sinulla ei ole asiaa pannuhuoneeseen roplaamaan mitään!