Elävä usko on Jumalan lahja
”Talvella 1844 tulin tarkastajana Åselen Lappiin. Täällä tapasin muutamia maltillisemman suunnan lukijoita. Heidän joukossa oli muuan lapintyttö nimeltään Maria, joka avasi koko sydämensä minulle kuultuaan alttaripuheeni.
Tällä yksinkertaisella tytöllä oli armonjärjestyksessä (i nådens ordning) kokemuksia, joita en koskaan ennen ollut kuullut. Hän oli vaeltanut pitkiä matkoja pimeässä etsien valoa. Vaeltaessaan hän oli lopulta tullut Noraan pastori Brandellin tykö. Kun tyttö avasi hänelle sydämensä, Brandell vapautti hänet epäilyksestä. Tyttö tuli hänen välityksellään saatetuksi elävään uskoon.
Ja minä ajattelin: tässä on nyt yksi Maria, joka istuu Jeesuksen jalkain juuressa. Ja vasta nyt – minä ajattelin – näen tien, joka vie elämään. Se on ollut kätkettynä, kunnes sain puhua Marian kanssa. Hänen yksinkertainen kertomuksensa vaelluksistaan ja kokemuksistaan teki sydämeeni niin syvän vaikutuksen, että minullekin valkeni.
Sain sinä iltana, jonka vietin Marian seurassa, tuntea taivaallisen ilon esimakua. Mutta Åselen papit eivät tunteneet Marian sydäntä, ja Maria tunsi myös, että he eivät olleet tästä lammashuoneesta. Tulen muistamaan köyhää Mariaa niin kauan kuin elän, ja toivon kohtaavani hänet kirkkaammassa maailmassa toisella puolen hautaa.”
Näillä sanoilla Lars Levi Laestadius kuvaa elämänsä avaintapahtumaa. Hän käyttää tästä myöhemmin sellaisia raamatullisia termejä kuin uudestisyntyminen ja parannus.
”Talvella 1844 tulin tarkastajana Åselen Lappiin. Täällä tapasin muutamia maltillisemman suunnan lukijoita. Heidän joukossa oli muuan lapintyttö nimeltään Maria, joka avasi koko sydämensä minulle kuultuaan alttaripuheeni.
Tällä yksinkertaisella tytöllä oli armonjärjestyksessä (i nådens ordning) kokemuksia, joita en koskaan ennen ollut kuullut. Hän oli vaeltanut pitkiä matkoja pimeässä etsien valoa. Vaeltaessaan hän oli lopulta tullut Noraan pastori Brandellin tykö. Kun tyttö avasi hänelle sydämensä, Brandell vapautti hänet epäilyksestä. Tyttö tuli hänen välityksellään saatetuksi elävään uskoon.
Ja minä ajattelin: tässä on nyt yksi Maria, joka istuu Jeesuksen jalkain juuressa. Ja vasta nyt – minä ajattelin – näen tien, joka vie elämään. Se on ollut kätkettynä, kunnes sain puhua Marian kanssa. Hänen yksinkertainen kertomuksensa vaelluksistaan ja kokemuksistaan teki sydämeeni niin syvän vaikutuksen, että minullekin valkeni.
Sain sinä iltana, jonka vietin Marian seurassa, tuntea taivaallisen ilon esimakua. Mutta Åselen papit eivät tunteneet Marian sydäntä, ja Maria tunsi myös, että he eivät olleet tästä lammashuoneesta. Tulen muistamaan köyhää Mariaa niin kauan kuin elän, ja toivon kohtaavani hänet kirkkaammassa maailmassa toisella puolen hautaa.”
Näillä sanoilla Lars Levi Laestadius kuvaa elämänsä avaintapahtumaa. Hän käyttää tästä myöhemmin sellaisia raamatullisia termejä kuin uudestisyntyminen ja parannus.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.