Kävin aikoinaan kovassa humalassa exän luona käymässä. Olin kuulemma "purrut" häntä poskeen ja puristanut ranteista niin että myöhemmin niihin oli kuulemma tullut mustelmia.
Poliisi oli käynyt paikalla (itse en enää ollut siellä) ja kuvannut hampaanjäljet hänen poskestaan. Muita näkyviä jälkiä hänessä ei ollut. Exä ei koskaan mennyt lääkäriin koska piti asiaa vähäpätöisenä ja olemme sopineetkin asioista muutenkin jo aikoja sitten.
Joka tapauksessa jouduin kuulusteluun missä kerroin "en mitään", koskapa en muista moista edes tapahtuneen. Kiistin siis kaiken. Exäkin oli kuulustelussa ja siellä kysyivät moneen kertaan että oliko käynyt lekurissa eli ei siis ollut käynyt.
Voiko syyttäjä viedä tällaista oikeuteen kun ei asiasta ole sitä lääkärinlausuntoa saati valideja kuvia oletetuista mustelmista? Eli millä perusteella mua voitaisiin syyttää...?
Poliisi oli käynyt paikalla (itse en enää ollut siellä) ja kuvannut hampaanjäljet hänen poskestaan. Muita näkyviä jälkiä hänessä ei ollut. Exä ei koskaan mennyt lääkäriin koska piti asiaa vähäpätöisenä ja olemme sopineetkin asioista muutenkin jo aikoja sitten.
Joka tapauksessa jouduin kuulusteluun missä kerroin "en mitään", koskapa en muista moista edes tapahtuneen. Kiistin siis kaiken. Exäkin oli kuulustelussa ja siellä kysyivät moneen kertaan että oliko käynyt lekurissa eli ei siis ollut käynyt.
Voiko syyttäjä viedä tällaista oikeuteen kun ei asiasta ole sitä lääkärinlausuntoa saati valideja kuvia oletetuista mustelmista? Eli millä perusteella mua voitaisiin syyttää...?
Vastaukset 13
Vanhimmat
****Poliisi oli käynyt paikalla (itse en enää ollut siellä) ja kuvannut hampaanjäljet hänen poskestaan.****
Lääkärinlausunto vammoista on suotavaa, mutta ei välttämätöntä. Poliisin ottamat kuvat ovat todisteena siitä, että virallisen syytteen alainen pahoinpitely on kyseessä.
Sitäpaitsi laki muuttui v. 2011 niin, että kaikki pahoinpitelyt ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jos tekijä ja uhri ovat esimerkiksi asuneet yhteistaloudessa. Eli, syyttäjä voi nostaa syytteen, vaikka uhri ei sitä vaatisikaan.
Tuo seikka, ettet kuulustelussa kertonut mitään ei ole sinun kohdaltasi hyväksi. Paatuneeet konnat osaavat kyllä kiemurrella ja selitellä syyttömyyttään aina.
Kiitos vastauksesta. Noh, jätin viestissäni tarkentamatta että sanoinhan mä nyt jotain siellä kuulustelussa, lähinnä sen etten yksinkertaisesti muista tapahtumista mitään ja se on ihan tosi. Exäkin oli kertonut poliisille että kännissä olin ollut ja koko viikon vieläpä.
Mutta kuinka vakava pahoinpitely tämä nyt sitten voi olla?
Korkeintaan sakkoja. Eikä syyttäjä aina nosta vähäpätöisissä tapauksissa syytettä, jos asianomistajalla ei ole vaatimuksia, vaikka olisikin ollut virallisen syytteen alainen rikos.
Tuota, tuota.
Kyllä niihin sakkoihin voi varautua. Ei syyttäjän välttämättä tarvitse nostaa syytettä, sillä hän voi palauttaa asian poliisille ja antaa määräyksen, että poliisi antaa sakon tiedoksi lievästä pahoinpitelystä.
Vuoden 2011 jälkeen kun ´parisuhdeväkivaltaa´ ei enää paineta villaisella.
Lievästä pahoinpitelystä ei voi syyttäjä, eikä poliisi antaa sakkoja ilman asianomistajan vaatimusta.
Korjataas nyt vähän molempia. Lievästä pahoinpitelystä ei voi nostaa syytettä ilman asianomistajan vaatimusta. Esitutkintakin on lopetettava, jos asianomistaja peruu vaatimuksensa. Mutta kyseinen tapaushan ei ole lievä pahoinpitely, vaan epäiltynä on pahoinpitelystä, jolloin asianomistajan mielipiteellä ei ole syytteen nostamisen kannalta merkitystä. Toisaalta taas jos syyttäjä haluaa viedä asiaa eteenpäin, hänen on pakko nostaa syyte ja asia menee oikeuteen, jolloin vastaaja pystyy puolustautumaan syytettä vastaan. Jos syyttäjä ei nosta syytettä, ei hän voi myöskään palauttaa asiaa poliisille ja vaatia tätä kirjoittamaan sakkoa. Se on siis joko oikeuteen tai sitten ei mihinkään. Mikäli puremisjäljistä on olemassa valokuvalliset todisteet, tavallisen pahoinpitelyn kynnys ylittyy -> virallisen syytteen alainen rikos.
Älä nyt viitsi, enköhän minä nyt asian tiedä, näköjään sinä et. Koska kyse on parisuhdeväkivallasta, niin lievä pahoinpitelykin on silloin virallisen syytteen alainen rikos. Syyttäjä voi määrätä, että poliisi sakottaa epäiltyä ilman asianomistajan rangaistusvaatimusta. RV -menettely vaatii kuitenkin sen, että asianomistaja siihen suostuu, eli syyttäjän on ehkä vielä kilautettava asianomistajalle ja kysyttävä suostumusta, ellei sitä ole jo otettu huomioon poliisin esitutkinnassa.
Jos kyse ei olisi parisuhdeväkivallasta, niin silloin rv:n antaminen lievästä pahoinpitelystä vaatisi, että asianomistaja vaatii rangaistusta, sekä suostuu rv
menettelyyn..
Alkuperäisestä viestistä ei selviä oliko kyse parisuhdeväkivallasta. Hän puhui "exän" luokse menosta; oliko "exä" entinen kumppani jo siinä vaiheessa, kun hänen luokseen meni ja riita puhkesi? Jos oli niin hänen on täytynyt olla ex-aviopuoliso tai ainakin asua yhdessä aiemmin, jotta voidaan katsoa parisuhdeväkivallaksi. Jos yhdessä ei ole asuttu, eikä takana ole avioliittoa, molemmat voivat halutessaan kiistää parisuhteen, jolloin tilanne muuttuu kehen tahansa ulkopuoliseen henkilöön rinnastettavaan.
Vielä lisää asioita hallitsemattomille, tai niistä mitään tietämättömille.
Poliisi ei saa edes aloittaa esitutkintaa lievästä pahoinpitelystä, ellei asianomistaja vaadi tekijälle rangaistusta, jos kyse on lievä pahoinpitely, joka on asianomistajarikos.
Esimerkkitapaus oli parisuhdeväkivaltaa, jolloin rangaistusvaatimuksella ei ole merkitystä esitutkinnan aloittamiseen, sillä teko on suoraan virallisen syytteen alainen.
Todennäköisesti rikosilmoitus on kirjattu ns. normaalina pahoinppitelynä, joka on virallisen syytteen alainen rikos, kohdistui se kehen tahansa. MUTTA, esitutkintaa johtaa sen jälkeen syyttäjä, kun poliisi on sen päättänyt ja toimittanut pöytäkirjan hänelle. Tällöin poliisin kanta rikosnimikkeeseen ei sido syyttäjää, vaan syyttäjä voi määritellä oman kantansa, minä rikoksena hän tekoa pitää. Silloin poliisin pahoinpitelynä pitämä teko voi hyvinkin vaihtua lieväksi pahoinpitelyksi.
Haiskahtaa porsaanreijälle laissa. Ajatellaanpa, että asia palautuu lievänä pahoinpitelynä ja siitä seuraavana rangaistusvaatimuksena poliisille, ja asianomistaja ja vastaaja KIELTÄVÄT olleensa parisuhteessa eikä asianomistaja vaadi korvauksia tai asian käsittelyä -> syyte ja rangaistusvaatimus on pakko pudottaa pois, tai ainakin pitää pystyä osoittamaan toteen parisuhde?
Hoh, hoijaa. Näkee, että vain teoriatiedot ovat hallussa. Tuhansia pöytäkirjoja lukeneena voin kertoa, että tällaisessa tapauksessa jo aloitteleva kuulustelijakin osaa kysellä kummaltakin osapuolelta kuulustelussa, millainen heidän suhteensa on ja ovatko parisuhteessa jne. Kun syyteoikeus v. 2011 muuttui, niin poliisille järjestettiin siitä koulutustilaisuuksia, joten he kyllä tietävät asian.
Ja jos asia lukee pöytäkirjassa, niin paha sitä on enää myöhemmin mennä ilman syytteen vaaraa muuttamaan.
Höh, toihan ny tarkottaa vaan sitä, että tulevaisuudessa suurin osa kieltää parisuhteen kuulusteluissa, kun siitä on vain haittaa. Sitä paitsi voi sitä pyörtää niitä pöytäkirjoissa olleita asioita oikeudessa, sanoo vaan et ymmärsi kysymyksen väärin ja et ei täs sen ihmeempää suhdetta ollu. Kuulostat muuten entiseltä tutkinnajohtajalta? Kunnon pölhöholhousyhteiskunnaksi ja sakkorysäksi on koko maa muuttunut. Seuraavaksi varmaan tulevat sakkoautomaatit yleisiin vessoihinkin, joka työntää sakkolappuja seinästä, kun joku erehtyy kiroilemaan siellä. Kas siinäpä konsti persuksen pyyhkimiseen, jos sattuu paperi loppumaan.
Riippunee lähinnä siitä miltä se silminnäkijöiden silmissä näyttää?