Oletko työntekijä, opiskelija tai asukkaan omainen? Tai oletko ollut? Kertokaa kokemuksia paikasta. Minulla HIRVEITÄ kokemuksia kyseisestä paikasta työssäoppimiseni ajalta...
Hoivakoti elisabet ja eemil, Tuusula
Zuulia0
216186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Opiskelukaverini oli siellä harjoittelussa. Hänelle jäi myönteinen kuva paikasta, kerro sinä lisää.
Hoitajat antavat lääkkeitä asiakkaille lattialta, hoitavat useaa asiakasta samoilla käsineillä, eivät kuuntele asiakkaita eikä heidän toiveitaan, vaippoja ei vaihdeta tarpeeksi usein.. Joskus asiakkaalla saattaa olla p**** housuissa neljäkin tuntia. Asentohoitoja ei toteuteta joten painehaavoja syntyy ja ne pahenevat kokoajan, lääkkeet unohdetaan antaa useasti JNE.......
joo hoitajat puhuu kaikista pahaa, niin toisista työntekijöistä , asukkaiden omaisista , asukkaista ja varsinkin opiskelijoista... opiskelijoita ei oteta yhtään mukaan keskusteluihin ja niille annetaan kaikki p*skahommat tehtäväks.. ei jääny kiva kuva paikasta
Hyvin monessa yksityisessä hoivakodissa samoja ongelmia. Henkilöstö ei ole koulutettua, hoitoa toteutetaan minimaalisella henkilökunnalla ja jälki on sen mukaista. Voittoa pitää saada ja se toteutetaan asiakkaiden kustannuksella, milläpä muulla.
Noissa väittämissä voi olla perää, mutta ne ovat aika musta valkoisia yleistyksiä. Pitäisi kertoa uskottavammin eikä esim huudella, ettei koskaan käännetä, sillä varmasti koskus käännellään potilaita. Voisit kertoa myös hyvistä puolista, joita varmaan oli, koska olit itsekin vaikuttamassa paikan arkeen, vai teitkö työt kuten piti?
Tässä nyt on kyse siitä, että oli kyseessä yksityinen tai julkinen puoli, niin, kun kilpailutetaan kaikki palvelut pitää tuottaa koko ajan pienemmällä rahamäärällä. Se tarkoittaa edelleen pienempää henkilökuntamäärää, niin potilasrajapinnassa se näkyy tällä em tavalla. Ei mielestäni kenenkään potilaan tai asiakkaan tulisi joutua kokemaan tällaista, oli sitten vanhus-, mielenterveys- ja päihde- tai kehitysvammapuolella. Ja usein se ylin johto on niin kaukana käytännön työstä, ettei heillä ole mitään käsitystä siitä, miten kentällä asiat hoidetaan tai miten lähijohto toimii. Eikä lähijohdolla mitään mahdollisuutta vaikuttaa esimerkiksi budjettiin.
Jos joku haluaa puhua positiivisista asioista voi sen tehdä. Itse työssä ei ole vikaa, se ongelma on aivan kaikki muu siihen liittyvä. Julkisella puolella erityisesti koko pol. hallintokoneisto. Byrokratiaa byrokratian päälle.
Ja koska aikuiskoulutustuki leikataan, kehittämistä juuri ruohonjuuritasolla ei tehdä, koska ei ole osaamista. Em. vuoksi myös alalta poiskouluttautuminen lähes mahdotonta. Tämähän tietyille puolueille sopii, vielä kun estetään palkankorotukset ja niistä sopiminen, niin olet tuomittu palkkamonttuun. Eli ikuinen pallo nilkassa. Vielä pakkolakeja päälle, niin koko ajan paranee. Sen jälkeen terveys menee p@skaksi, mutta pään asioista ei saa korvausta toisin kuin esim. monesta muusta työtapaturmasta. Sen jälkeen tietysti sen verran parempi tilanne, että kun terveys p#skottu, niin voi saada sitten muita tukijaisia lisä- tai uudelleenkoulutusta varten joko eläkeyhtiöltä tai Kelasta. On tämäkin yhdenlainen suunnitelma. Tehostamista tällä tavalla ei saada, ainoa mahdollisuus on kehittää ja tehostaa toimia ruohonjuuritasolla. Sinne koulutusta ja budjettia.
Mutta tällä hetkellä rahat valuu aluevaltuuston, hallituksen ja lautakunnan jäsenten palkkioihin ja puoluetukiin. Myös virkamieshallintoa ja erityisesti hallinnon tasoja olisi purettava rankalla kädellä.
Olin myös lukevinani eräästä mielipidekirjoituksesta, että lautakunnissa ei edes olisi mahdollista päättää mistään, jolloin mielestäni koko lautakunnan olemassaolo olisi kerrassaan kyseenalainen rahareikä. Nyt en näe kuitenkaan em. lausetta missään, en tiedä kuvittelinko koko asian, kun ei verkkolehdessä ole edes merkintää, että juttua olisi korjattu.
Tässä ketjussa on sellaisia väittämiä joita henkilökuntamme, me toiminnan vastuuhenkilöt, eikä puhuttamani omaisetkaan voi allekirjoittaa ja on valitettavaa että kyseiselle opiskelijalle on jäänyt tällainen käsitys työssäoppimisjaksoltaan. Toivottavaa olisi että opiskelija tällaista kokiessaan ottaisi yhteyttä toiminnan vastuuhenkilöön ja avoimesti toisi esiin ihmetyksen aiheitaan, ainakin itse toivon näin.
Väitän että asukkaidemme tarpeista huolehditaan keskimääräistä paremmin ja suurin osa henkilökunnastamme tekee hoivatyötä suurella sydämellä, asiakaslähtöisesti ja asukkaita kunnioittaen. Meillä on osaavaa, motivoitunutta ja koulutettua henkilökuntaa suositusten mukaisesti ja yli sen 0,5 henkilöä/asukas. Saamamme asiakaspalaute myös tukee väittämääni. Tietenkin kaikilla, niin asukkailla, hoitajilla kuin omaisillakin, on joskus huonoja päiviä, väsymystä ja kaikilla ei henkilökemiat täysillä kohtaa ja se voi näkyä kohtaamisessa ja työntekemisessä hetkittäin mutta palvelun laatuun se ei vaikuta.
Yleensä en vastaile tällaisiin anonyyminä käytäviin keskusteluihin mutta kun tämä eteeni joku aika sitten tuli, päätin esittää oma versioni tänne palstalle ja ihan omalla nimelläni. Ja täytyy vielä sanoa että olen oikeasti ylpeä taitavasta ja osaavasta henkilökunnastani!
Hyvä Mirja.
Puhuit asiaa,nimenomaan pitäisi heti ottaa puheeksi työpaikalla eikä spekuloida yleisesti ja toki aina voi olla ihan jokaisessa työpaikassa enemmän tai vähemmän palautetta mutta pitäisi olla asiallinen näissäkin asioissa jotta vältytään turhaa energiaa kuluttavaa aikaa yleensä tuottaa mielipahaa.
Minulla ei moitittavaa kyseisestä hoivakodista.
Pirkko Heinilä Riihimäeltä.
ZuuliaO olet täysin oikeassa. Henkilökunta ikäjakaumaltaan nuorta jotka valitettavasti harrastavat ikärasismia ja kuppikuntia käyden tupakalla hyvin useasti työvuoronsa aikana ja sopien siellä keskenään hoitolinjauksista ja muista käytännön asioista. Uuden henkilön on erittäin vaikeaa tulla taloon, asioita pantataan, tunnelma on ajoittain ahdistava. On kyttäystä ja suoranaista kiusaamista ja kaikki tämä tietenkin heijastuu asukkaisiin. Ja näitä asioitahan ei toiminnanjohtaja usko eikä kai vaistoakkaan tapahtuvaksi. Ei ikinä sinne töihin !!
Eikä ole. Etkö juuri lukenut, kun toiminnanjohtaja sanoi, että kaikki on hyvin?
Sehän tässä on nykyään vikana, kun osasastonhoitajat, toiminnanjohtajat, vastaavat ohjaajat/hoitajat ym. sulkeutuvat yhä enenevässä määrin toimistoonsa tekemään tärkeämpiä juttuja, kuin hoitotyötä ja sitten kuvittelevat, että tietävät mitä talossa tapahtuu. Kun eivät tiedä. Ei heillä ole välillä mitään käsitystä ja mitä kauemmin viettävät aikaa siellä toimistossaan niin sitä pahemmin irtaantuvat todellisuudesta.
Mielenkiintoista lukea näitä, kun mietimme juuri hoivakotia Alzheimeria sairastavalle lähisukulaiselle. Kävimme jo tutustumassakin E ja E hoivakotiin. Jäi kaksitahoinen olo. Puutteet kunnossa, mutta jokin hieman "mätti". Tiloja esittelevä hoitaja kertoi meille täysin vieraille mm. yhden uudella puolella istuvan potilaan sairastavan masennusta. Mietin, mitä kertoisi vastaavassa tilanteessa omasta läheisestämme. Alzheimer-potilaat eivät itse pysty hoidostaan kertomaan. Minkälaisia kokemuksia omaisilla tai muilla työntekijöillä on? Isuvatko asukkaat paljon keskenään / yksinään vai ovatko hoitajat oikeasti läsnä? Juttelevatko, koskettavatko, haluavatko? Siis asukkaiden kanssa ja asukkaita. Onko mukana aitoa välittämistä ja ehkä huumoriakin vai tekopirteää pintakiiltoa? Koulutetaanko henkilökunta nimenomaan Muistisairaiden kohtaamiseen? Työ on varmasti rankkaa ja potilaiden päivät vaihtelevat, joten kaikki kunnia tärkeää työtä tekeville hoitajille ja muulle henkilökunnalle.
Voi voi. Luuletko sä oikeasti, että jossain on vielä aikaa olla "läsnä" ja leikkiä ja laulaa. Ehkä jossain jos tuuri käy, mutta harvassa on ne paikat.
Kyllä, uskon ja toivon - lähtökohtaiseen arvostavaan kohtaamiseen. Asenne on lähtökohta kaikessa toiminnassa. Saman työn voit tehdä monin eri tavoin. Asenne ratkaisee aina.
PorkkanaOO Tietysti sitä omaiset haluaisi läheiselleen kiireettömyyttä, lämmintä kosketusta ja ihmisarvoa mutta näitä ei ko. hoivakodin henkilökunta pysty paljoakaan toteuttamaan vaan vain pitämään kulisseja yllä. En laittaisi omaistani ko. hoivakotiin. Ollessani siellä opiskelijana kynttilöitä ja takkoja poltettiin välillä ilman hoitajan valvovaa silmää mikä ihmetytti suuresti, tv:tä sai katsoa vain pienen ajan ja se suljettiin kylmästi kesken jonkun mielenkiintoisen ohjelman. Henkilökunta päätti asioista röökitauolla ja valitettavasti puhuivat pahaa niin nuoremmasta kuin vanhemmasta johtajapariskunnasta.
Tämä hoivakodiksi itseään kutsuva yritys ei muun perässä ole kuin rahan. Hetken aikaa tuolla työskenneltyäni voin sanoa että eipä mikään toimi. Työntekijät vaihtuu usein, työt tehdäään rutiinilla ja omaisista puhutaan pahaa. En päivääkään kadu että lähdin enkä ketään sukulaisia kyseiseen paikkaan tule viemään.
Miksi asukkaita ei ulkoiluteta? Muutenkin koko paikka vaikuttaa oudon hiljaiselta.
👍 ja samoilla linjoilla.
Olen ollut kesästä lähtien hoivakodissa keikkalaisena. Sain erittäin tarkan perehdytyksen ja olen saanut kysyä matkan varrella toimintaan , hoitoon ym. liittyvistä asioista, aina on ystävällisesti ohjattu vastavalmistunutta lähihoitajaa.
Opiskeluaikana olin toisessa hoivakodissa harjoittelussa ja tein sinne näytöt. Hyödynnän sieltä saatuja oppeja nykyisessä paikassa.
Ensinnäkään emme puhu pahaa asukkaista. Itse otan heidät yksilöinä ja autan heitä päivittäisissä hoito ja hoiva toimenpiteissä.
Kesällä ovet olivat auki sisäpihalle. Ulos sai mennä ja ne jotka eivät yksin päässeet sinne, heitä autettiin ulos. Osa hoitajista oli ulkona seuraamassa ja keskustelemassa asukkaiden kanssa. Asukkaiden omaiset seurustelivat usein ulkona läheisensä kanssa.
Talvella on voinut olla ulkona leudoimmilla päivillä, talvipukeutuminen päällä.
Hyvää vuoden alkua kaikille !
Päivi Korhonen