Kysyisin teiltä, joilla on kokemusta sekä keskenmenoista että onnistuneista raskauksista, että onko raskausoireissa ollut eroja? Jos on, niin mitä?
Itselläni on takana sekä tuulimunaraskaus (todettiin UÄ:ssä rv 11 3) että "normaali" keskenmeno rv 9 1. Kummassakaan raskaudessa minulla ei ollut yhtään mitään muita oireita kuin kuukautisten poisjääminen, rintojen turvotus ja kuukautiskipumainen jomotus alavatsalla. Nyt olen kolmannen kerran raskaana (rv 5 3), ja oireet ovat tasan samat kuin kahdella ensimmäiselläkin kerralla. Eli ei mitään väsymyksiä, pahoinvointeja, tiheää pissattamista, nälkää, palelua, mielialan vaihteluja, mielitekoja tai muutakaan, mistä olen odottajien eri keskusteluissa lukenut. Tiedän, että raskaudet ovat erilaisia ja toiset selviävät todella vähällä, mutta kun on taustalla nuo oireettomat, keskenmenoon johtaneet raskaudet, niin pelottaa että tässä käy taas samoin... Muita raskauksia minulla ei ole.
Itselläni on takana sekä tuulimunaraskaus (todettiin UÄ:ssä rv 11 3) että "normaali" keskenmeno rv 9 1. Kummassakaan raskaudessa minulla ei ollut yhtään mitään muita oireita kuin kuukautisten poisjääminen, rintojen turvotus ja kuukautiskipumainen jomotus alavatsalla. Nyt olen kolmannen kerran raskaana (rv 5 3), ja oireet ovat tasan samat kuin kahdella ensimmäiselläkin kerralla. Eli ei mitään väsymyksiä, pahoinvointeja, tiheää pissattamista, nälkää, palelua, mielialan vaihteluja, mielitekoja tai muutakaan, mistä olen odottajien eri keskusteluissa lukenut. Tiedän, että raskaudet ovat erilaisia ja toiset selviävät todella vähällä, mutta kun on taustalla nuo oireettomat, keskenmenoon johtaneet raskaudet, niin pelottaa että tässä käy taas samoin... Muita raskauksia minulla ei ole.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minulla ei ole kokemusta muuta kuin yhdestä kohdunulkoisesta, joten ei ole vertailukohteita, mutta en usko että pelkkien raskausoireiden perusteella voi oikein mitään päätellä. Ystävälläni on kaksi tervettä lasta ja ekan kohdalla oireita ei ollut muuta kuin kuukautisten pois jääminen ja masun kasvu, kun taas toisen kohdalla oli kaikki mahdolliset oireet mm. oksentelemista ihan raskauden loppuun asti.
Koita olla stressaamatta liikaa vaikka vaikeaa se varmasti on! Mielenrauhaa voisit saada jos menisit varhaisultraan :)
Kiitos tsempeistä! Varhaisultraan on aika varattuna, mutta sekään ei hirveästi mielenrauhaa tuo. Edellisessä raskaudessa kävin yksityisellä varhaisultrassa juuri sen vuoksi, kun oireet (tai oikeastaan oireettomuus) täsmäsi tuulimunaraskauden kanssa. Sykkeet näkyivät hyvin, koko vastasi viikkoja, alkio oli kiinnittynyt hyvään paikkaan, eli kaikki oli niin hyvin kuin siinä vaiheessa vain voi olla! Mutta reilun viikon kuluttua tuli keskenmeno :( Ja vaikka ne sykkeet silloin näkyivätkin, niin koko ajan takaraivossa oli epäilys, että voiko tämä päättyä onnellisesti, kun ei ollut fyysisesti yhtään sellainen olo että olisin raskaana. Siksipä tässä tarkkailen näitä olemattomia oireita lähes neuroottisesti, enkä uskalla vielä olla edes varovaisen onnellinen tästä raskaudesta. Toistelen itselleni, että jos keskenmeno taas tulee, niin "tyyppi" ei ollut elinkelpoinen tähän maailmaan. Menetys on aina menetys, ja erityisen raskaalta se tuntuu kun tulevat toinen toisensa perään :(
Mutta yritän olla stressaamatta ja kyttäämättä oireita. Ainakin ajoittain...
No niin, rv:lla 6 alkoi sitten kuvotus ja hervoton nälkä... Saman viikon loppupuolella käytiin ultrassa, jossa näkyi oikein vahva syke. Toiveikkaammalla mielellä nyt enemmän kuin koskaan, jospa tämä kolmas kerta toden sanoisi!
Tunnistan niin itseni tuosta sinun kirjoituksesta. Itsellä alkaa huomenna 7. viikko ja kyllä tässä on koko ajan tarkkaillut oloaan ja oireita. Kuluneella viikolla iski kunnolla heikotus (en tosin oksentanut), nälkä on koko ajan, huimaa, tissit kipeet ja bonuksena vielä iskias kipu tänään. Vielä viikko sitten ei mitään oiretta. Ensimmäinen raskaus hoidoilla ja tuo keskenmenon riski mörkönä koko ajan mielessä. Ultraan tämän viikon lopulla...jännittää! Koska sinulla la?
Toivon sydämeni pohjasta sinulle onnea matkaan!!
Vaikka on etova olo lähes koko ajan, niin olen silti kiitollinen. Viikonloppunakin makasin sohvalla huonovointisena kesken pipareitten leipomisen hymy korvissa: jos tämä on hinta siitä että meille tulee vauva (jonka la on 2.8.2014), niin en halua valittaa! :)
Keskeytynyt keskenmeno 02/13 ja oireita ei oikeastaan ollut mitään, mistä olisin arvannut keskenmenon.
Paitsi, öisin oli ihmeellisiä mahakipuja, joita luulin kohdun kasvukivuiksi. Ilmeisesti kuitenkin liittyi keskenmenoon.
Nyt olen uudelleen raskaana ja menossa rv 32, missään vaiheessa ei ole ollut minkäänlaisia mahakipuja, ei kohdun kasvukipuja tai muutakaan, joten vaikea noista oireista on mitään päätellä. Jokainen raskaus kun on niin erilainen...
Ihanaa ap!! Pidetään peukkuja että tällä kertaa kaikki menee hyvin. Onnea!!
Toivotaan, että tällä kertaa raskaus etenee loppuun saakka! :) On ihan totta, että oireiden perusteella ei voi juuri mitään päätellä. Itselläni on takana pari keskenmenoa ja yksi onnellisesti tyttären syntymään päättynyt raskaus, eikä minulla ole ollut alkuun mitään oireita missään raskaudessa. Nälkä tuli nopeammin, kun raskaus eteni, mutta mitään pahoinvointia, turvotusta tai kipuja ei ollut.