6 Viikkoa yskä? Mikä voi olla?

Yskänlääke ei auta yskään.

Ethän altistu homeelle?

Mykoplasma?
http://www.avainapteekit.fi/oma-terveys/vilustuminen/miten-mykoplasma-tunnistetaan-ja-hoidetaan

Miten tautia hoidetaan?

Mikrobilääkkeistä tehokkaita ovat doksisykliini ja erytromysiini.

Antibiooteista makrolidit, tetrasykliinit ja fluorokinolonit tehoavat MP:aan.

[33.13] Krooninen/akuutti mykoplasma; diagnosointi ja hoito omaa vastustuskykyä kohottamalla. Mahdollinen antibioottihoito.
https://soundcloud.com/helsinki-paleo/helsinki-paleo-podcast-episode15

Paleoruokavalio pähkinänkuoressa (kesto 5 min)
http://www.youtube.com/watch?v=uCFZoqmKf5M

Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk (tutkimusten mukaan vähimmäistarve päivässä on 400mg)

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattimuodossa) 200-400mg/vrk (tutkimusten mukaan lähes 90 % ihmisistä kärsii magnesiumin puutteesta)

Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä ja lähimarketistakin n. 50€:lla.

Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.

Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa hyvästäkin ruokavaliosta (runsaasti kalaa ja suositusten määrän vitaminoituja maitotaloustuotteita) 5-7µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei juurikaan ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia. Muiden kalojen D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat suuresti, joissakin kaloissa se on nolla.

Albanyn yliopiston terveyden ja ympäristön tutkimuslaitoksen johtaja tutki kasvatettuja lohia. Miehen mukaan verkkoaltaissa kasvatettu soijalla syötetty lohi sisältää paljon luonnossa kasvanutta vähemmän D-vitamiina. Luonnon lohessa D-vitamiinia on keskimäärin 9µg/100g (fineli).

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Meillä asiantuntijat Ursula Schwab, Christel Lamberg-Allardt ja Suvi M. Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle, vaikka se estää ainoastaan riisitaudin. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Ihmiskehossa on noin 206 luuta ja vastasyntyneillä luita on 350. Joten luuston terveys on tärkeää.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

D-vitamiinin syönti purkista läpi vuoden pitäisi olla itsestään selvä asia, mutta yllättävän harva edelleen ymmärtää D-vitamiinilisän tärkeyden. Ja jos ymmärtää, niin valitettavan harva nauttii sitä riittävästi. Tutkimusten mukaan virallinen suositus ei riitä edes vastasyntyneelle. Viralliset suositukset eivät edes nouse.

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Suosittelen hakeutumaan uudelleen terveyskeskukseen.

6 viikkoa ei ole vielä kamalan paljon, kaverillani kesti yskä puoli vuotta ja sitten todettiin astma.