tiedän, se on h*lvetin vaikeaa olla hyvä ja hyväntahtoinen ihminen. On todella vaikeaa olla ystävällinen ja kohtelias, miellyttävä ja samalla avulias ja ahkera. Helpompaa on olla katkera, ilkeä, pahansuopa, kiroileva ja syyllistäjä, koska se on valheellista elämää, valehtelet koko ajan itsellesi. Itselleen rehellinen ihminen on ystävällinen ja kohtelias, miellyttävä ja samalla avulias ja ahkera.
Ole normaali ja hyvä ihminen.
kokemusta on
13175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
olisi vaikeaa olla hyvä ja hyväntahtoinen ihminen, mitä vaikeaa siinä muka on?
Kyllä ainakin itselleni olisi paljon vaikeampaa olla katkera ja ilkeä ja kiroileva ja syyllistävä.
Jokainen voi puhua vain omasta puolestaan mutta ei koskaan muiden.
eikä kiltteyteen mielestäni kannata pyrkiä. Omat rajat on tunnettava, ettei tule hyväksikäytetyksi ja ettei toisaalta tallo muiden päälle. Näissä raameissa kun osaa pysyä, niin avuliaisuus, hyväntahtoisuus ym. ovat erinomaisia piirteitä. Jos kiltteys olisi jonkinlainen itseisarvo, niin suuri osa ihmisistä olisi "näkymättömiä" ilman rohkeutta ja selkärankaa.
en tarkoittanut täällä palstalla vaan arjessa, todellisessa elämässä. Minä olen täällä sitäkin, hyväntahtoinen. Kiltti ei ole sama kuin tyhmä, tai yksinkertainen. Ja siitäkös minua rangaistaan. Kamalaa olla samaan aikaan kiltti, viisas, älykäs, hyväntahtoinen, ystävällinen, kohtelias, tuottelias... Olen aika monelle uhka.
edelleen. sulla on selvästi jokin probleemi oman ittes kanssa.
ainakaan. Ei todellakaan. Aivan kaistapäistä tekstiä.
Elämä on valheellista ja petollista. Toisillekin valehteleva ihminen On ystävällinen, kohtelias ja miellyttävä varmuuden vuoksi. Sellaista on elämä.
mulla on tapana riisua ihmiset "paljaaksi". Ja oikeasti paljas ja riisuttu ihminen, se on avuton ja riisuttu ihminen näyttää todellisen luonteensa. En ole elämäni (pitkä) aikana tavannut vielä yhtä henkistä ihmistä kuin itse olen. Pappejakin tavannut, ja saan nekin hiljaiseksi. Ja totean, aina siinä vaiheessa kun vedotaan ns kaistapäisyyteen, tiedän OLEN OLLUT OIKEASSA. Vallalla koitetaan minua nöyryyttää. EI ONNISTU.
Kun tuntee itsensä sekä on edes jonkin verran ollut kiinnostunut hengellisyydestä, käsitellyt siihen liittyviä asioita, on helppoa saada asiasta eritavalla ajatteleva ihminen hiljaiseksi. Eihän se voi olla mikään todiste mistään. Se, että toinen jää
"hiljaiseksi" on todiste vaan keskustelunne sävystä tai toisen tietämättömyydestä. Sillä ei pitäisi olla hengellisyyden kanssa mitään tekemistä.
Tottahan se on, että ihmiset vihastuu, jos joku on aito oma itsensä ja kehtaa olla vielä tyytyväinen. Silloin ei ole syytä olla kovinkaan katkera ja kateellinen. Ja sehän nyt on kaikista kauheinta, mutta täytyy samalla muistaa, että kaikki meistä tuntee, myös esim. vihaa katkeruuttaa ja kateutta. Ne ovat inhimillisiä tunteita ja tasapainoinen ihminen ymmärtää sen, eikä kiellä myöskään näitä negatiivisiä tunteita. Tykätkää itsestänne ja nauttikaa elämästä. Mä ainakin yritän, vaikka välillä vaikeeta onkin. = )
Kiltteydestä vielä. Itse määrittelisin kiltiksi ihmiseksi sellaisen, joka ottaa toiset huomioon, en sellaista, joka yrittää miellyttää toisia.
Puuttumatta aloitukseen niin tuosta kiltteydestä sanoisin, että määrityksesi on ihan hyvä. Mutta juttu on monipiippuinen. Tuo on vähän liian liian yksselitteisesti kirjoitettu. Ensimmäisestä kommentistasi plussia. Olet sentään fiksu täällä.
käsitteet sekaisin.
..mikähän nyt, taas väsyttää..
..ihmettelen tätä väsyä?
Rakastan,,niin kömpiä peiton alle nukkumaan.
Töihin parin tunnin päästä..
Nuutuneena luultavasti ;)