Luin jostain viimeviikolla jostain lehdestä ikkunanvalmistusfirman edustajan vastauksen kysymykseen: miksi uuden taloni ikkunat huurtuvat?
Vastaajan mukaan se on ihan luonnollista. Siihen oli selityskin, joka meni multa yli hilseen.
En vaan millään tajua, että ikkunoiden huurtuminen on luonnollista.
En asuisi päivääkään talossa, josta ei näkisi ulos.
Edustajan mukaan ei ole mikään ongelma, jos ikkunat ovat muutaman viikon vuodesta huurussa koska huurutonta aikaa on enemmän.
Käsittämätöntä???
Sen ymmärsin, että huurtuminen liittyy ikkunoiden tiiviyteen.
Kyllä mun ikkunat täytyy pysyä huurteettomana ja tietysti sulana läpi vuoden.
Minusta ikkuna joka huurtuu ja tietysti talvella kosteus jäätyy on SUSI.
Kaikkea sitä ihmisille myydään ja vielä uskotellaankin sen olevan luonnollista.
Olenko ymmärtänyt oikein, että ulommaissa ikkunassa täytyy olla ilmanottoaukko, jonka ansiosta ilma kiertää, eikä silloin ikkuna kostu, eikä niin ollen myöskään jäädy.
Vastaajan mukaan se on ihan luonnollista. Siihen oli selityskin, joka meni multa yli hilseen.
En vaan millään tajua, että ikkunoiden huurtuminen on luonnollista.
En asuisi päivääkään talossa, josta ei näkisi ulos.
Edustajan mukaan ei ole mikään ongelma, jos ikkunat ovat muutaman viikon vuodesta huurussa koska huurutonta aikaa on enemmän.
Käsittämätöntä???
Sen ymmärsin, että huurtuminen liittyy ikkunoiden tiiviyteen.
Kyllä mun ikkunat täytyy pysyä huurteettomana ja tietysti sulana läpi vuoden.
Minusta ikkuna joka huurtuu ja tietysti talvella kosteus jäätyy on SUSI.
Kaikkea sitä ihmisille myydään ja vielä uskotellaankin sen olevan luonnollista.
Olenko ymmärtänyt oikein, että ulommaissa ikkunassa täytyy olla ilmanottoaukko, jonka ansiosta ilma kiertää, eikä silloin ikkuna kostu, eikä niin ollen myöskään jäädy.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ulkoikkunan (lasi) ulkopuoli voi kostua ja huurtua kuten auton ikkunat.
Uusien eristelaseilla varustettujen ikkunoiden luonnollinen tapahtuma.
Ulkolasin sisäpinnan kostuessa tai huurtuessa on vika yleensä sisäikkunan lämpöä vuotavissa tiivisteissä.
Kosteutta lasien väliin pääsee myös karmikappaleiden liitosraoista, puitteen ja lasin liitosraoista sekä sälekaihtimen reiästä.
Ulkoikkunan ylävaakatiivisteessä on toki oltava kaksi noin 20 mm tuuleentumisrakoa.
Oikeat tiivistysohjeet löytyy: www.korjaustieto.fi
Entäs jos siinä kaikista ulommaisessa ei ole tiivisteitä ollenkaan, eikä siihen edes saa sitä?
Onko tämä kaikista uusin aikakausi?
1800 luvusta lähtien on talvisin ulkoikkuna tiivistetty ilmantiiviiksi.
Toki ikkunanvalmistaja selittelee asiat noin. Todellisuudessa ikkunalla on vain kaksi tehtävää, se että näkee ulos ja se että valoa pääsee sisään, jos ikkuna on huurussa, sen toinen päätehtävä ei toteudu, eli tuotteessa on kuluttajasuojalain mukainen virhe. Ikkunanvalmistajan mukaan kyseessä on ominaisuus, juridisesti ikkunassa on selvä virhe. Käytännössä kuitenkin nykyään taitaa jokaisella ikkunafirmalla olla tuo maininta kauppaehdoissa joten asiakas on ikäänkuin tietoinen tuosta. Pari vuotta sitten kun itse ostin ikkunat ei tuollaista tekstiä vielä ollut ja onnistuinkin saamaan korvaukset kuluttajariitalautakunnan suosittelemana.
"Pari vuotta sitten kun itse ostin ikkunat ei tuollaista tekstiä vielä ollut ja onnistuinkin saamaan korvaukset kuluttajariitalautakunnan suosittelemana."
Ikkunalla on muitakin tehtäviä kuin valon läpäisy.
Olet saanut rahaa varmaan sen takia, että halusivat sinusta eroon. Kuluttajariitalautakunnan "lautakunnan ratkaisuja" sivuilta ei löydy yhtään esimerkkiä joka muistuttaisi edes etäisesti kuvailemaasi tapausta. Sellaista ei myöskään voi olla, koska ikkunatoimittajat joutuisivat toimittamaan ikkunoita, jotka ovat rakentamismääräyskokoelman vastaisia. Lue RakMk C3 ja vertaa nykyistä versiota muutaman vuoden takaiseen, niin näet miten määräykset ovat tiukentuneet. Sen takia tämä ongelma on yleistynyt. Se vaan on fysikaalinen tosiasia. Ei johdu mistään ikkunavalmistajien selityksistä. Ikkunavalmistajat ovat kiitettävästi koettaneet tuoda asiaa esiin mm. kauppaehdoissaan, ja täällä useat ottavat senkin negatiivisena asiana.
Kuluttajariitalautakunta halusi minusta eroon, häh? He tekivät työnsä ja ihan saman määrän työtä he tekevät riippumatta siitä mihin suuntaan päätöksensä tekevät. Kerro ihmeessä mitä muita tehtäviä ikkunalla on kuin se että näkee ulos ja että luonnonvalo pääsee sisään. Minä en keksi yhtään. Lämmöneristäminen ei ole sen tarkoitus, eikä tiiviys, koska umpiseinä on parempi ja halvempi kummassakin.
Kaikilla tuotteilla on jokin pääkäyttötarkoitus ja kuluttajasuojalain mukaan mikäli tuote ei sovellu pääkäyttötarkoitukseen, on siinä virhe, yksinkertaista.
Tottakai ilmiö on fysikaalinen tosiasia, mutta ei se sitä tarkoita etteikö tuotteessa olisi virhe. On sekin fysikaalinen tosiasia, että jos jarrupalat puuttuu, ei auto kovin hyvin pysähdy, mutta silti kyseessä on virhe.
No ei Kuluttajariitalautakunta tietenkään sulle mitään maksanut. Tuskin edes käsitteli, kun niiden sivuilta ei löydy yhtään tuon tyyppistä ratkaisua. Varmasti olet valituksen lähettänyt, mutta sitä ei ole käsitelty. Ymmärtänet miksi...
Tarkoitin, että ikkunavalmistaja halusi sinusta eroon, koska olet ns. "haastava asiakas". Turha tapella sellaisen kanssa. Maksaa ennemmin pari satasta ja unohtaa koko jutun.
Sellaista ikkunaa kuin sinä haluaisit ei kaikissa tapauksissa ole mahdollista valmistaa. Esim. matalaenergiatalot, passiivitalot jne. vaativat ikkunan, jonka U-arvot ovat sellaset, että se huurtuminen on fysikaalinen tosiasia. Tämä siis LAIN MUKAAN. Luuletko, että ikkunavalmistaja voi rikkoa lakia? Jos valitaan vertaus siltä autopuolelta, niin juuri noin se menee: jarrupalat on pakko asentaa, vaikka ne sinun mielestäsi olisivat esteettinen haitta. Samoin ikkunassa olisi virhe, jos se ei täyttäisi luvattuja arvoja. Ja kun se laki sanoo, ettei em. rakennuksiin saa käyttää lämmöneristyskyvyltään tiettyä arvoa huonompia ikkunoita, niin se esteettinen puoli jää silloin huonommalle. Ikävää -mutta ei virhe, vaan välttämättömyys.
Umpiseinä ei myöskään ole vaihtoehto, koska ikkunapinta-alaa on asuintalossa lain mukaan myös oltava tietty vähimmäismäärä. Niinpä tiiviys ja lämmöneristäminen kuuluvat ikkunankin ominaisuuksiin. Toki valonläpäisykin, mutta sille ei ole RakMk:ssa määrättyä arvoa. Voihan noita ominaisuuksia luetella vielä muitakin, jos haluaa, mutta pidetään tämä nyt rajattuna, ettei tule vielä lisää kitistävää.
Et vieläkään ymmärrä mistä laista tässä on kyse. On kyse kuluttajansuojalaista. Tuo tapaus on käsitelty, ei siellä lautakunnan sivuilla muutenkaan ole läheskään kaikkia päätöksiä. Ja korvaussuosituksissa on kyse muutamasta tonnista, ei satasista. Kyse ei ole siitä onko ilmiö fysikaalinen vaan siitä että kuluttajalle on myyty ikkunat ilman että myyjä ja ehdot ovat tehneet selväksi että tällaista ilmiötä esiintyy, näin ollen kuluttajansuojalain mukaan tuotteessa on virhe. Vain sillä lailla on merkitystä, ei millään rakentamismääräyskokoelman vaatimuksilla. Lisäksi väittämäsi siitä että ilmiö esiintyisi automaattisesti nykymääräyksin ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi meillä ne ikkunat jotka ovat katoksen kohdalla, eivät huurru, eikä myöskään esim etelään päin oleva ikkuna, sen sijaan itään päin olevat katoksettomat huurtuvat. Eli asiassa on teknisestikin muita tekijöitä kuin vain u-arvo.
Tässä vielä oleelliset kohdat kuluttajansuojalaista joihin meilläkin ratkaisu perustui:
Milloin tavarassa on virhe?
Virheen arvioinnin lähtökohta on osapuolten välinen sopimus. Lain mukaan tavaran pitää vastata lajiltaan,
määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.
Tavarassa on virhe esimerkiksi silloin, jos
• tavara ei sovellu sen tavanomaiseen käyttötarkoitukseen
• tavara ei sovellu ostajan tarkoittamaan erityiseen käyttötarkoitukseen. Tämä koskee tilanteita, joissa
myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä käyttötarkoituksesta eikä hän silti ole ennen
kaupantekoa ilmoittanut ostajalle, että tavara ei mahdollisesti sovellu käyttötarkoitukseen.
• tavara ei ole myyjän antaman kuvauksen, näytteen tai mallin mukainen
• tavara ei vastaa kestävyydeltään tai muuten sitä, mitä kuluttaja yleensä perustellusti olettaa samanlaisen tavaran kaupassa
OK. Ehkä noin on sitten tapahtunut. Mun mielestä tuo on kyllä sitten jonkinasteinen oikeusmurha. Toimittaja on toimittanut teille niin hyvät ikkunat, että ne tietyillä olosuhteilla (ilmankosteus, avoin taivas, tietty lämpötila, jne.) huurtuvat, ja te vielä saatte rahaa takaisin. Tekemällä huonommat ikkunat, olisi toimittaja säästänyt tonneja? Vai olisitteko reklamoineet liian huonosta lämmöneristyksestä?
Toki ymmärrän, että valmistajan olisi pitänyt informoida asiasta (kuten nykyisin kiitettävästi tehdään) ja sen takia olette nyt saaneet vaatimuksen läpi. Epäilen kuitenkin, että tämä ilmiö on monelle valmistajalle tullut yllätyksenä. Joko ilmiö tai sitten ihmisten reagointi. Yllätykseen viittaa sekin, että ilmiötä vähentävää pinnoitetta on saanut vasta viimeaikoina.
Yksi kysymys. Olisitteko ostaneet kyseiset ikkunat, jos olisitte tienneet huurtumisesta, vai olisitteko vaatineet lämmöneristävyydeltään huonommat (tai vaikkapa tehneet kaikkien ikkunoiden päälle lipat)?
Eilen jäätyi lähes kaikkien ikkunoiden lasit melkein kokonaan. Toki tapahtui illalla, joten ei haitannut yhtään. Muutenkin ongelma on talvella ja näin työssäkäyvää ei häiritse jos lasit on jäässä, verhothan on kiinni 95% ajasta muutenkin?
Kyllä uusien ikkunoiden ostajalla täytyy olla myös hieman omaakin vastuuta.
Ikkunoiden valmistajat ilmoittavat omilla sivuillaan mitä pulmia uudet ikkunat saattavat aiheuttaa. Ulkolasien ulkopuoli saattaa kostua, sisäikkunat eivät ole ilmantiiviitä, muovisia heloja jne.
Useat valmistajat ilmoittavat myös että ikkunat on tarkistettava ja tarpeen mukaan huollettava viiden vuoden välein.
Tosin kertomatta jää kuinka runsaasti niiden rakenneliitoksissa on ilmavuotoja, korvausilmaventtiili nostaa etenkin kerrostaloissa lämmityskustannuksia ja voi aiheuttaa vedon tunnetta. Kerrostaloissa ulkoikkunoiden tiivisteet eivät estä sadeveden ja lumen pääsyä lasien välitilaan jne.
Kertomatta jää että ikkunoiden ja ovien tiivisteet on laadusta riippuen uusittava 7 - 15 vuoden välein.
Kerrostalojen asukkailla ei ole paljonkaan juridisia mahdollisuuksia tai kanavia mitä kautta voi suorittaa valituksia: asennustöistä, ikkunoiden laadusta tai tuotteiden heikkouksista tai vaurioista.
Kun ostaa kerrostaloon ikkunat saa jotain vanhaa sekä jotain uutta ja jonkun vuoden päästä ne näyttävät käytetyiltä ja vaurioituneilta.
Markkinoilla on huurtumattomia ikkunoita!!!!
Ongelma on ratkaistu 2-3 vuotta sitten.
Frostfree!!!!
Markkinoilla on. Ei yhtään lohduta eikä paranna nykyistä tilannetta.
"Siihen oli selityskin, joka meni multa yli hilseen"
Lienee sitten turha yrittää enää selittää samaa uudelleen.
Mutta yritetään:
- jos ikkunassa on hyvä lämpöeristys niin sen ulkopinta voi huurtua (ja huurtuukin) sopivalla kelillä. Yleensä silloin kun on kostea ilma joka jäähtyy.
Meillä on talossa kahdenlaisia ikkunoita. Ikkunat joiden u-arvo on 0,8 joskus aamuisin. Tyypillisesti huurretta tai pakkaskukkia on vain ikkunan alalaidassa, mutta muutaman kerran vuodessa huurtuu koko lasi jolloin aamulla parin tunnin ajan ei näe kunnolla läpi. Näitä päiviä on siis muutama vuodessa ja huurre on aina hävinnyt aamun aikana itsestään.
Ikkunat joiden u-arvo on 1,0 eivät ole meillä huurtuneet kertaakaan.
Luonnollisesti myös huoneen sisälämpö vaikuttaa huurtumiseen. Makuuhuone jossa lämpötila on 19 astetta huurtuu helpommin kuin 23 asteisen olkkarin ikkuna.
Itse en pidä tuota minään ongelmana. Aika kun talvella näkee ikkunan alalaidassa (ulkopuolella) pakkaskukkia voi taputtaa itseään selkään siitä, että tuli ostettua kunnon ikkunat jotka pitävät lämmön sisällä
Muutama kymmenen päivää vuodessa on lähempänä totuutta. Esim tällaisena talvena kuin nyt että pyöritään nollan tienoilla on aamuja ja päiviä ollut ainakin 20. Ja tosiaan joinain päivinä ei kerkeä "sulamaan" koko päivän aikana. Ja huurtumiseen vaikuttaa tosiaan se onko ikkuna katoksen alla vai ei.
Ikkuna on kokonaisuus, josta vain yksi osa on lasia. Kirkas tai vetinen.
Lasi on kiinnitetty ikkunarakenteisiin. Lasi on vain yksi osa ikkunoiden käyttöön vaikuttavista tekijöistä ja niiden energiatehokkuudessa.
Kaikkissa ikkuna kokonaisuuksissa on samansuuntaisia käyttöön vaikuttavia sekä haittaavia tekijöitä.
Ulkolasin ulkopuolen kosteuden tiivistymiseen vaikuttaa useat yhtäaikaiset tekijät.
Sisälasin lämmönläpäisy, ulkoilman kosteusprosentti ja lämpötila, tuulen vire ja tuulen suunta lasin ulkopintaan, auringon säteet lasipintaan, ulkolasin laatu, kiinteistön sijainti:meren ranta, suon laita, katukuilujen varrella, jne jne.
Suurimmat näkyvyyteen vaikuttavat haittatatekijät lienevät keväisin kun päivän valo tulee aikaisin aamulla.
Siitä miten kukin kokee nämä haittatekijät ovat hyvinkin yksilöllisiä.
Myös näihin todellisiin sekä tunnepitoisiin asioihin toivoisin ikkunateollisuuden suhtautuvan asiallisesti. Ylemmyyden tunne ei paranna tosiasioita.
Ikkunoiden kokonaisuus sekä niiden rakenteiden lujuus, kymmenien liitoskohtien-, lämpöeristeiden- ja tiivisteiden teknilliset työsuoritukset ja ilma- vesitiiveydet ovat aivan eri asioita kun lasi.
Ikkunarakenteiden laatuheikkoudet sekä niiden aiheuttamat maali ja puuvauriot etenkin kerrostaloissa, eivät ärsytä näkyyvyyttä.
Ilmeisesti sellaiset asiat mitä ei ymmärretä, eivät voi myöskään ärsyttää.
Tämä kaikkien päättävien sekä ikkuna-asioita käsittelevien tahojen tieto- ja ymmärryspuute mahdollistaa nykyisten ikkuna kokonaisuuksien valmistamisen sekä huoltamatta jättämisen.
Viitteitä mitä heikkouksia tarkoitan löydät netistä: Hyvän ikkunan laatuvaatimikset sekä Ikkunoista asiaa ja vaurioista valokuvia (22 kpl)
Nämä heikkoudet aiheuttavat käyttäjälle lähitulevaisuudessa mittavat käyttö- ja huoltokustannukset sekä ennenaikaiset uusimistarpeet.