Olen verrannut eri harkkovalmistajia ja hintoja. Hinnan puolesta ruduksen muottiharkot kiinnostaa, mutta kun kyselin eri urakoitsijoilta niin ainakin täällä Varsinais-Suomessa tuntuu siltä, että Lammiharkolla olisi markkinajohtajuus, niin suunnittelijoiden, kun tekijöiden osalta.
Kysymys kuuluu siis miten "muototarkka" Rudus valuharkko on ja ketä niitä käytää, lähinnä voisi pyytää tarjouksia muuraamisesta tekijöiltä Varsinais-Suomessa.
Kysymys kuuluu siis miten "muototarkka" Rudus valuharkko on ja ketä niitä käytää, lähinnä voisi pyytää tarjouksia muuraamisesta tekijöiltä Varsinais-Suomessa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Otappa vaari vinkistä ja käännä katsetta myös umpibetoniharkon suuntaan. Jää ne turhat valuvaiheet välistä ja koko ajan syntyy valmista runkoa. Se on nopea ja riskitön... Myös kustannustehokas ratkaisu.
Kummankin valmistajan uusimmat harkot ovat tuttuja. Jos eristeharkkoja vertaa, niin onhan se Lammi hiottuna harkkona tietysti mittatarkempi. Varauksetta tämä koskee vain korkeussuunnassa, koska kyllä Lammin harkoissa sivusuunnassa on heittoa kuten Ruduksenkin harkoissa. Ei tosin ehkä aivan niin paljon.
Lammi on kaikkiaan mitoiltaan tarkempi, mutta se jääköön jokaisen omaan harkintaan, kuinka paljon mittatarkkuudesta kannattaa maksaa. Onhan niitä mittatarkkoja harkkoja tietysti mukava latoa ja vähemmillä kiiloilla selviää. Kylmissä harkoissa sanoisin Ruduksen olevan jopa mittatarkempi kuin Lammi.
Kummastakin harkosta saa hyvän talon.
Näin vähän itsekin meinasin Rudus vs. Lammi, ruduksella taitaa olla betonin toimitus ja kiviainesmyynti, jos pyytää tarjouksia. Tätä ainakin painottivat, kun kyselin, jos ajattelee kokonaiskuvaa.
Jospa ostat teräslevyn päällä valetut elementit. On sen verran mittatarkat, että voit vetää tapetit suoraan seinään. Samalla tulee sähkövalmistelutkin, kun putkitukset ja pistorasian pohjat on valussa.
Jos joskus aion kivivitalon vielä rakentaa niin teen sen 200mm valuharkosta ja vuoraan sen 200-250mm epsillä. Näin euroopassa.
Euroopasssa on kymmeniä asteita lämpöisempää. En mä vaan jaksaisi miettiä miten höttöön kiinnitetään jotain joten toisen lammitalon rakentaisin jos pitäisi jotain rakentaa.
Olen harkinnut samaa... Mutta miltäs kuulostaisi seuraava (sisältä ulospäin):
- Maali
- Tasoite
- 150 mm valuharkko
- 250 mm eriste (eps tai joku muu)
- 20 mm tuuletusrako
- 150 mm valuharkko
- Rappaus
Ideana lammiharkon hyvät puolet ylimääräinen tuuletusrako ja enemmän betonia. Hinta tosin nousee (betonin määrä, harkot ja eristeet voisi saada halvemmallakin).
Ei ole järkeä hommata ylimäääräisiä työvaiheita. Jos haluat oikein kunnolla työllistää itsesi, niin tee tiilivuorattu talo, siina vasta työvaiheita onkin.
Lammiharkoissa ei ole mietitty yhtään seinärakenteen korjaamista,
Kertakäyttötuote. Kestää pystyssä saman kuin asuntolaina.
Eurooppa henkilö oikealla jäljellä.
Mitä tekee tuolla ulkopuolen 150mm valuharkolla? Miksei suoraan rappaa eps:sän päälle? Pysyisi rappaus paremmin, vähemmän oikomista jne hyviä puolia mutta ei huonoja puolia ollenkaan...
Insbrukissa on sama ilmasto kuin Jyväskylässä, ja se on vain reilun 500m. korkeudessa. Alppikylät on korkeimmillaan parissa kolmessa kilometrissä, jossa on pakkaset tehostettu kunnon tuulilla ja parin metrin lumikuormilla.
Hirveen työläs. Rappinki suoraan styroxille vaan. Palotikkaat saa kllä kiinni ihan hyvin.
Joo joo... Pysyy pysyy. Näkyykö takavalot vielä
"Lammiharkoissa ei ole mietitty yhtään seinärakenteen korjaamista,"
Lammitalo tarvitse korjata koskalammitalo kestää 1000 vuotta. Höttöseinissä taas pitää jännittää koska lavuaarit tai yläkaapit putoaa lattialle.
"Pysyisi rappaus paremmin"
Ei kyllä pysy epsin päällä rappaus paremmin kuin lammiseinässä. Potkaistaan vaikka jalkapallo seiniin kokeeksi.
just ja eurooppa on pelkkää 3000m korkeaa ylänköä.
Jep. käyty on. Ja ihan on samat talot alavilla ja korkeilla alueilla.
Vähän sama juttu kuin Suomessa, valmistavat ihan samoja taloja, riippumatta siitä, meneekö talo stadiin vai ouluun.
Harkinnut olen sitäkin, mutta ulkoseinään kiinnittäminen kävisi hieman hankalaksi. Betnoiseinään kiinnittäminen on helppoa, eristekerrokseen mahdotonta. Pitäisi siis kiinnittää eristeen läpi. Ei oikein houkuttele, mutta siihen voi sitten mennä, jos pakko on.
Fantasiointi ei maksa mitään,kjäh kjäh...
Aikoinaan vetelivät rintamiestaloihin rappauksen pelkän kanaverkon päälle.
Näkyy tuo pysyvän, ainakin ton 60-70 vuotta, eikä toistaiseksi ole merkkejä siitä etteikö pysyisi pitempäänkin.
No nykyään on rappi parempaa, ja verkot kehittyneempiä, että varmaan pari sataa vuotta voi ne perävalot pysyä tien päässä.
Ton EPS:n paskuuteen tai paremuuteen en ota kantaa. Joku myyntiedustaja kehui jossain keskustelussa EPS:ää erinomaiseksi, mm. sen ominaisuuden perusteella, että makuuhuone jäähtyy nopeasti hellepäivän jälkeen illalla.
Saksassa ja Sveitsissä nämä ainakin toimii miksei myös täällä. 200mm. valuharkko sisäpuolella tasaa hyvin lämpöä ja pysyy myös kesällä viileenä. Ulkopuolella 250mm EPS estää sekä kylmän että kuuman tulon sisälle. Miksi ulkopuolella pitäisi olla vielä erikseen kivi. Kyllä rappauksen alle saa kestävän verkon, jos sitä pitää erikseen hakata niin kyllä kaikki rappaukset murtuu. Etelä-euroopassa laitetaan lisäksi isoihin kiinteistöihin iv putket kiertämään kellaritiloihin, selkeä etu kesällä ja talvella.
"Ulkopuolella 250mm EPS estää sekä kylmän että kuuman tulon sisälle"
Aivan väärinpäin, eristeen pitää estää lämmintä virtaamasta ulospäin.
"sitä pitää erikseen hakata niin kyllä kaikki rappaukset murtuu"
Mene hakkamaan lammitalon rappausta, ei murru.
Hurjinta rappausta mitä oon nähny on kun on pinnoitettu suoraan villakerroksen päälle.. Ja vielä ohut sileä hiertopinta. Kun illalla seinävalot laitetaan päälle, näkyy koko seinän alueelta villasaumat ja metallisten kiinnike"naulojen" kannat. Aivan karseeta. No halpaa on varmasti.. Toivottavasti kukaan ei horjahda pihalla ja ota tukea seinästä tai tosiaan pallo osu seinään.