Olin yllättynyt, koska teksti ei ollut vain lauseen tai kahden mittainen, vaan siinä kerrottiin, että he lukevat viikoittain monia mielenkiintoisia käsikirjoituksia, joita ei kuitenkaan julkaista ja lisäksi syitä miksi he eivät anna arvosteluja käsikirjoituksista (ajan puute). Lopussa oli vielä maininta Nuoren voiman liitosta (vai mikä se olikaan?) ja heidän arvostelupalvelustaan. Se oli kuin vastaus tämän palstan ihmettelyihin hylkykirjeistä. Arvoitukseksi jäi vain, että oliko omani yksi niistä mielenkiintoisista käsikirjoituksista vai ei. Vaikka hylky tulikin, niin se olisi ollut mukavaa ja hyödyllistä tietää. Parempi olo jäi kuitenkin kuin Tammen tiivistetystä hylkäyksestä. Ja missä on Otavan vastaus? Kolme kuukautta on mennyt jo... Piina jatkuu siis. Ja toivo.
Millaisia hylkykirjeitä olette saaneet WSOY:ltä?
juhgfr
10497
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minä sain tuollaisen samanlaisen Tammelta ja Gummerukselta, kuin sinä WSOY:ltä. Kyllä ne minusta aivan perushylsyjä ovat, vaikka vähän useamman rivin mittaisia, kuin Otavan yksi- kaksi lausetta ilman allekirjoitusta. Atenan ja Jalavan hylsyistä jäi hyvä mieli, muista ei, kun ei ollut mitään henkilökohtaista mukana. Ymmärrän toki, ettei heillä ole aikaa.
En ole ikinä saanut hylkyä WSOY:ltä, enkä muutakaan yhteydenottoa. Kässärit olen lähettänyt 2003, 2009, 2011 ja 2012.
Saitteko vastauksen WSOY:ltä sähköpostitse vai kirjeitse? Ja olitteko lähettäneet käsikirjoituksenne kummalla tavalla?
Itse lähetin sähköpostilla ja sain hylsyn sähköpostilla. Sisältö suunnilleen sama, kuin muillakin yllä, mainittiin kiireestä jne. Mutta arvostelupalvelusta ei minulle vinkattu sanallakaan ja sähköpostissa oli kyllä myös kustannustoimittajan nimi mainittu alla. Vastaus tuli noin reilussa kolmessa kuukaudessa. Mistään muualta ei edelleenkään mitään...
Onko todellakin mahdollista, ettei saa edes hylkäyskirjettä kustantamolta, kuten Vidduuntunut kirjoitti? Kuinkahan yleistä se on? Onkohan se kuitenkin vain sattumaa, siis jokin erehdys.....
mahdollista varsinkin pienemmistä...
Perushylsyltä kuulostaa tuokin. En sen tarkemmin ole kiinnittänyt huomiota, mistä kustantamosta on tullut pari riviä ja mistä enemmän. Vaihdellut kovasti.
Kerran kerroin saatekirjeessä, että olen käyttänyt tekstiä kahdessa eri arvostelupalvelussa (toinen näistä nuoren voiman liitto) ja työstänyt niiden avulla. No eiköhän hylkäyskirjeessä lukenut, että "suosittelemme nuoren voiman liiton arvostelupalvelua..."
Joo-o. Mutta nää on täysin ymmärrettäviä; käytännön tilanne on varmasti sellanen, että kustannustoimittajilla ei todellakaan ole aikaa syynätä jokaista kässäriä ja saatekirjettä tarkkaan, saati sitten laatia kirjeitä yksilöllisesti.
Lopulta sain tän kässärin läpi ihan pieneltä kustantamolta, ja nyt on kolmas kirja tekeillä. :) Mutta tulevaisuudessa olisi kiva päästä isollekin kustantamolle läpi.... Ehkä. Ei se välttämättä niin hienoa olisi sekään, ja kirjailijan elämä on joka tapauksessa jatkuvaa epävarmuutta siitä, löytyykö seuraavalle kässärille kustantajaa. Jo julkaisseet kirjailijat "tappelevat" siellä ihan samoista julkaisumahdollisuuksista ja lähettävät kässäreitä samaan tapaan kuin ei-julkaisseetkin.
Peruskauraa kustannusmaailmassa. Aloittelijat tappelevat ammattilaiskirjailijoiden kanssa paikastaan auringon alla. Ja se paikka on vaikea. Valitettavasti. Ja kun lukevien ihmisten ostava joukko pienenee, kaikki kapenee ja vaikeutuu. Jo se kuulsi läpi Majanderin Finlandia-puheessakin.
Minä sain WSOY:ltä todella tylyn "ei ylitä kustannuskynnystä".
No, kiinnostavammassa talossa ylitti - ja loppu onkin melkoista menestystä!
Meinasin jo uskoa olevani karmaani kahlittu...
11kk siitä kun WSOY:lle kässärin laitoin. Eipä ole mitään kuulunut.
Jee, voitiks mä jotain? Mä laitoin kässärit 1,5 vuotta sitten ja edellisen 3 vuotta sitten eikä pierun pirahdustakaan ole kuulunut. Tosin on kyllä puhelinnumero ja katuosoitekin vaihtuneet, mutta HALLOO WSOY, LOPETTAKAA SE SOMESSA NOTKUMINEN JA ALKAKAA TEHDÄ TÖITÄ!