Hei, olen kolmekymppinen nainen. Olen muuten ihan suhteellisen tyytyväinen elämääni enkä koe tarpeelliseksi kertoa siitä enempää, mutta tunnen ahdistusta ja surua yhdestä asiasta: ulkonäköni vanhenee.
Tiedän tämän olevan turhamaista ja pahoittelen, jos joku loukkaantuu tällaisesta turhamaisuudesta ja pinnallisuudesta. En kuitenkaan voi mitään tälle.
Olen ikäisekseni nuoren näköinen. Ihoni on sileä ja kimmoisa, silmäni kirkkaat, yleisilmeeni on pirteä ja vartaloni kiinteä ja hoikka; minua luullaan usein n. 5 vuotta ikäistäni nuoremmaksi.
Viime aikoina olen usein havahtunut siihen, että katselen itseäni käsipeilistä ja otan kamerakännykällä lähikuvia itsestäni erilaisissa valaistuksissa. Olen huomannut ensimmäisiä pieniä ikääntymisen merkkejä, kt. ihon pinnallisia juonteita ns. naururyppyjen kohdissa silmien alapuolella sekä ihon elastisuuden vähenemistä.
Ymmärrän, että nämä muutokset ovat vääjäämättömiä ja luonnollisia eikä niitä voi estää treenaamalla, vitamiineja popsimalla tai voiteita levittämällä.
Onko muilla kolmekymppisillä, naisilla tai miehillä, vastaavaa ahdistusta? Kuinka hyväksyä ulkonäkönsä vääjäämätön vanheneminen ja lopulta rupsahtaminen, kun haluaa olla kaunis ja viehättävä?
Kauneusleikkaukset ja botox eivät ole minua varten. Pidän niitä noloina ja häpeällisinä vaihtoehtoina (pahoittelen jos joku loukkaantuu tästä mielipiteestäni, haluan vain olla rehellinen).
Tiedän tämän olevan turhamaista ja pahoittelen, jos joku loukkaantuu tällaisesta turhamaisuudesta ja pinnallisuudesta. En kuitenkaan voi mitään tälle.
Olen ikäisekseni nuoren näköinen. Ihoni on sileä ja kimmoisa, silmäni kirkkaat, yleisilmeeni on pirteä ja vartaloni kiinteä ja hoikka; minua luullaan usein n. 5 vuotta ikäistäni nuoremmaksi.
Viime aikoina olen usein havahtunut siihen, että katselen itseäni käsipeilistä ja otan kamerakännykällä lähikuvia itsestäni erilaisissa valaistuksissa. Olen huomannut ensimmäisiä pieniä ikääntymisen merkkejä, kt. ihon pinnallisia juonteita ns. naururyppyjen kohdissa silmien alapuolella sekä ihon elastisuuden vähenemistä.
Ymmärrän, että nämä muutokset ovat vääjäämättömiä ja luonnollisia eikä niitä voi estää treenaamalla, vitamiineja popsimalla tai voiteita levittämällä.
Onko muilla kolmekymppisillä, naisilla tai miehillä, vastaavaa ahdistusta? Kuinka hyväksyä ulkonäkönsä vääjäämätön vanheneminen ja lopulta rupsahtaminen, kun haluaa olla kaunis ja viehättävä?
Kauneusleikkaukset ja botox eivät ole minua varten. Pidän niitä noloina ja häpeällisinä vaihtoehtoina (pahoittelen jos joku loukkaantuu tästä mielipiteestäni, haluan vain olla rehellinen).
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minulla on samanlaista ahdistusta. Olen 37-vuotias. Tilanne paheni entisestään, kun mieheni jätti minut ja tajusin, missä tilanteessa tämänikäinen yksinäinen nainen on. Olen tavallisen näköinen ja nuorempana minusta sai hyvännäköisen laittamalla ja vientiä riitti. Mutta yli 30-vuotiaan meikkaaminen näyttää minusta säälittävältä ja epätoivoiselta enkä ole enää aikoihin kehdannut laittaa itseäni.
Olen hyvin herkkä ulkopuolisille vaikutteille ja tiedän olevani median aivopesemä. Sen tajuaminen ei vain auta pääsemään tällaisista ajatuksista eroon.
Kyllä ikääntymisen huomaa. Kolmekymppisenä huomaa pienet uurteet silmäkulmissä ja otsassa, vaikkei ne kauas näy. Hiuksia en jaksa värjätä enkä kasvattaa. Lihoin paljon ja se vanhensi. Nyt olen laihtunut, se nuorentaa. Vaatetus on aikuistunut. En enää voisi kuvitellakaan pitäväni sellaisia takkeja kuin parikymppisenä :)
Minulle ikääntyminen ei ole ongelma. Oikeastaan pidän siitä. Olen aina ihaillut vanhoja ihmisiä. En aio värjätä harmaita pois sitten kun ne tulee. Ne sanonnat pätee, että: nuori ja tyhmä, vanha ja viisas.
Kyllä varmasti monet naiset, ehkä miehetkin, voivat samaistua noihin tuntemuksiin. Nuorempana ajattelin, että ikäännyn ns. arvokkaasti ja rypyt kertovat vain eletystä elämästä, mutta kyllä vain se on ollut itsellenikin vaikea paikka kun ikä alkaa oikeasti näkyä. On suorastaan noloa huomata, miten olen sisäistänyt ne ulkonäkövaatimukset, joita meille syötetään. Olen kohta 40 ja olen aina näyttänyt huomattavasti ikäistäni nuoremmalta. Nyt olen pienessä ajassa vanhentunut selvästi. Asiaan on vaikuttanut ainakin pitkäkestoinen stressi ja ihon kuivuminen.
Jotenkin pitäisi osata vain muokata minäkuvaansa niin, että ei haikailisi entiseen. Vanhempikin nainen voi olla kaunis ja näyttävä, tyylikäs ilmestys. Asiaan vaikuttaa vaatteiden ja ehostuksen yms lisäksi itsetunto ja elämänasenne, se, miten itsensä kantaa.
Eipä ole tullut kiinnitettyä huomiota pärstäkertoimen rupsahtamiseen, mutta se varmaan voisi jo ahdistaa kun hiukset alkaa harvenemaan. Ratkaisuhan on sitten ajaa ne loputkin pois mutten usko näyttäväni kaljuna kovinkaan esteettiseltä...
Kuule "Gari Baldi", lupaa ettet sentään sorru vetämään hiuksia ohimolta päälaen yli toiselle ohimolle peittääkses ne heikomman hiuskasvun alueet. Lupaatko?
Mulle kävi niin oudosti, jotta vuosi sitten koira sairastui ja oli pakko päästä se tuskistaan. Itkin melkein kuukauden koko hereilläoloajan ja sitten tulikin uusi järkytys. Silmien alle oli muodostunut ihan pienenpieniä ryppyjä hirmuiset määrät. Oikeasti, ihan kuin olisin ollut nukkumatta ja ryypännyt viimeiset 5 vuotta. Siellä on ja pysyy. Siis kuukaudessa, mut minkäs teet kun on kauhea suru.
Mä veikkaisin, että nykyään etenkin, kun tuntuu että jokapaikassa oikein väheksytään vanhenemista ja mitään arvoa ei oikein mediassakaan laiteta, kun sille että ihminen ois nuori, niin kaikki saa tuossa tienoilla 30-35 vuotta jonkun kriisin, enemmän kun ennen.
Mutta tosiasia tosiaan on, että kaikki vanhenee, ja kaikenikäisissä on kauniita, katsopa vaan ympärillesi ja ystäviäsi. Nainenkin on kaunis, kun silmät loistaa, tai näyttää tasapainoiselta, on kaikenikäisiä ihmisiä, mistä pysähtyy ajattelemaan että onpas tuo kaunis ihminen.
Nuoruus on yhdenlaista kauneutta ja sitä ihaillaan nyt kovasti, koska meikkifirmat tietenkään eivät anna piiruakaan arvoa muulle, vähintään hoetaan miten näytät nuoremmalta: kukaan ei myy sinulle mitään että näyttäisit kauniilta oman ikäisenäsi ja omana itsenäsi.
Levy-yhtiöt myy lähinnä pikkutyttöjä ja poikia. Vain ääni ratkaisee, joopa: kokemattomuus, nuori ikä ja ulkonäkö siellä ratkaisee tai suurin osa laulajistakin olisi ammattimuusikoita eli oikeita ammattilaulajia ja iältään 28-> (ja yli) vuotiata, laulaja kun on parhaimmillaan vasta 40-vuotiaana...
Malleiksi ei muka voi kaikennäköisiä ja ikäisiä ottaa, ihan niinkun vaatteita (koruja ja asusteita yms.) ei myytäisi kaikenikäisille!!! Ihan täyttä soopaa. Vaatteita voisi mainostaa ihan samalla tavalla 20-vuotias kuin 60-vuotiaskin, vaikka ulkonäkökriteeriksi laitettaisiinkin nätti-normaalipainoinen.
Moneen ammattiin muka voi oppia vain nuorena: kyllä sitä yhtä sun toista oppii ihan ammattitasolle saakka, jos 20-vuotiaana aloittaa ja 40-vuotiaaksi jatkaa.
Ja sitä rataa. Poliitikotkin kalastelevat ääniä vain nuorisotyöttömyydellä, koska ketä nyt kiinnostaisikaan: nyt 30-40-vuotiaat vihdoinkin täystyöllisyyteen ja elämään kiinni. Nyt keski-ikäiset mukaan elämään, normaali elintaso kaikille aikuisille.
Niinkun aikuisena, kun numero vaihtuu kakkosesta kolmoseksi, et olisi enää kukaan, mikään, et minkään näköinen, et saisi haaveilla, et omaa mahdollisuuksia ja... vielä rumakin olet, kun sinulle pitää myydä jotain, että voisit olla joku muu ja jonkun muun ikäinen kun oikeasti olet - ja sitäkin sinulle myydään 13-vuotiaan naamalla.
Älä masennu vaan SUUTU!
On se nyt vi**u ja typerää, että ihminen elää 80-vuotiaaksi jopa ja siitä 50 vuotta ollaan vaan rumia ja hyödyttömiä. On se nyt jumankauta, että sinullekin on syöttämällä syötetty valheita että nyt olet ruma, sinulle on hokemalla hoettu jokatuutista että nyt voit enää olla "ikäiseksesi" kaunis. Se on niin täyttä paskaa ettei mitään rajaa. Vain sinisilmäisyys, kokemattomuus, tietämättömyys ja vauvannahkako kaunista? Joo-o, oma viehätyksensä siinäkin, mutta kyllähän isoin osa ihmisistä kaunistuu vanhetessaan.
Sinä OLET kaunis ja viehättävä, muutamalla juonteellakin! Sinä et voi ehkä estää ihon vanhenemista kuntoilulla ja syömällä hyvin, mutta voit pysyä terveempänä, hyväkuntoisena, kauniimpana koska säteilet. Sinä olet kaunis, aina kun hymyilet, ja säteilet aina kun olet onnellinen. Ruma et varmasti ole surullisenakaan, katkeruus usein kyllä näivettää ihmisten ulkonäönkin.
Tunne siis muutossurua sen aikaa kun tunnet: olet kohdannut oman kuolevaisuutesi ja on normaalia kokea siitä kriisiä. Ulkonäkösi on muttunut koko elämäsi ajan, ja nyt tietty kun on aikuinen, joutuu kohtaamaan sen, ettei enää kasvakaan, vaan vanhenee, mikä tarkoittaa että lopulta kuolee.
Mutta sitten päästät irti ja juuri siksi, että se loppu on pelkkää valehtelua sinulle ja sen on syöttäneet sinulle muut.
Eli kyllä, et takuulla ole yksin, varmasti kriisejä ihmiset kokee ja kolmenkympin kriisi on yksi tunnetuimmista.
Hyväksy ennemmin kuitenkin se että voit olla kaunis ja viehättävä vähän rupsahtaneenakin!
(Hyvä, ettei ns. kauneuskirurgua ole sinua varten, se kun ei ole tainnut tehdä vielä kenestäkään kauniimpaa. Ainakin ne esimerkit mitä julkisuudessa on, on tähän mennessä vain pilanneet ulkonäkönsä ja ovat menneetkin rumuusleikkauksiin, rumuushoitoon eivätkä edes näytä piiruakaan nuoremmilta! Rahan haaskausta!)
Kiitos mielenkiintoisista vastauksista kaikille :)
"Varmaan normal", olet mielestäni oikeassa kauneusleikkauksista.
90-luvulla, teinityttönä, oma ihanteeni amerikkalaisista näyttelijättäristä oli Lara Flynn Boyle (mm. Twin Peaksissa). 2000-luvulla tämä kaunis Lara, silloin kolmekymppinen, alkoi julkisuudessa puhua, kuinka kammoaa vanhenemista. Ja nyt, 2010-luvulla amerikkalainen media on kummissaan Laran oudosti muuttuneista kasvoista; kauneuskirurgian ammattilaiset ovat sitä mieltä, että muutoksen taustalla on liian pitkälle menneet kauneusleikkaukset, liikaa täyteaineita yms. Viimeiset paparazzin ottamat kuvat Lara Flynn Boylen plastiikkakirurgia-helvetistä saivat minut itkemään. Niin surullista. Eikä Boyle ole ainoa, jolle on käynyt noin.
Tunnen myötätuntoa Lara Flynn Boylea kohtaan ja toivon, että hänen kasvonsa parantuisivat tulevaisuudessa, mutta laitan tähän, ikään kuin varoitukseksi hänen ennen ja jälkeen kuvansa.
Lara Flynn Boyle ennen kauneuskirurgiaa:
http://www.hdwallpapersdj.com/wp-content/uploads/2013/10/Lara-Flynn-Boyle-lara-flynn-boyle-31591321-1757-2560.jpg
... ja L. F. B. kauneuskirurgian jälkeen:
http://i.dailymail.co.uk/i/pix/2013/10/18/article-0-18D0C63800000578-182_634x626.jpg
Tämän kaltaisia kuvia nähdessänio yhä uudelleen päätän, etten ikinä lähde kauneusleikkausten, botoxin ja täyteaineiden tielle, vaikka kiusaus olisi kuinka suuri.
Varsinkin suun alue paljastaa botoxin käytön, Viidakon Tähtöset - uusimmassa 2014 alkavassa sarjassa katsoin kauempaa uusien tyttöjen kuvia, ja iskin silmäni yhteen kasvoiltaan sopusuhtaisen nättiin tyttöön, mutta kun klikkasin auki ja lähempää katsoin haastattelun, niin kyllä kävi sääliksi, tytön suu ei liikkunut kunnolla, ja mietin missä vika. Olin jo aikaisemmin katsonut botox-dokumentin(Areenalla saattaa mennä vielä) ja kauhistuin botoxin 'isänä' pidettävän amerikkalaisen miehen kasvoja: ne olivat kuin kirurgien taistelutantereen jäljiltä! ja silti KUKAAN ei sanonut tätä totuutta ohjelmassa sille miehelle suoraan, vaan mies edelleen rahasti näiltä nuorilta naisilta turhilla ja vaarallisilla pistoksilla, jotka siis turruttavat kasvojen sen osan lihakset johon sitä ruiskutetaan. Varsinkin suun alueen lihaksissa botox-pistosten käyttö luonnollisesti näkyy, koska tottakai suun alueen lihaksia ihminen kasvoissaan eniten käyttää, seuraavana tulee sitten silmänympärysten lihakset. Ja juuri nämä olivat siltä mieheltä pois pelistä kokonaan, ja siltä 'viidakon tähtöseltä' taas suun alueelta kokonaan
Eli voin sulle sanoa Forever Young, että mitä nopeammin kun hyväksyt aivan normaalin vanhenemisen, luonnollisena osana sinua, ja varsinkin osaat nauraa ja huumorilla suhtautua itseesi ja kasvaviin vanhenemisen 'vikoihisi', sitä enemmän olet sinun sisimpäsi, siis sielusi kanssa tasapainossa. Olen itse viiskymppinen mies, ja en niin välitä paljoakaan kroppani vanhenemisesta, mutta tietenkin suren nuoruuteni menetettyjä vuosia jolloin sitä oltiin niin 'kauniita' ja 'nuoria' ja 'rohkeita' ja flaksi vielä kävi vähän kuin itsestäänselvyytenä, mutta se on minulle normaalia suremista, ei sen kummempaa, koska tiedän sisäisen charmini ja huumorintajuni purevan kehen naiseen vaan : }, jos kohdalle sattuu. Sen voin kyllä vielä todeta että olen harteikas ja melkein sataysikymppinen ja solakkakin vielä, ja ehkä kauniskasvoinenkin, että jotain hyvää kuitenkin näin 'päällisin puolinkin' itsestäni löytyy. Hymy.
Mutta pääasiana näen, sinulla FY varsinkin edelleen, sisäisen kasvun, ehkä paras balanssi on sisäisen ja ulkoisen balanssi, yritä tämä löytää, niin saat rauhan elämääsi.
Ja botoxit ja kirurgileikkaukset, pois ne meistä, eikö!
Ps. Paitsi ellei ole sitten ihan selvä haitta tai ongelma tai luomi nenässä tai iso syylä leuassa, nämä tietenkin voi poistaa!
Ei löytynyt Areenasta 'botox'-sanalla likitettäessä nyt kuin tämä, ihan mielenkiintoinen tämäkin kasvojen hoidosta luomuna.
http://areena.yle.fi/tv/1280867
Hyvää jatkoa!
Iän ja ulkonäön rupsahtamisen myötä olen muuttunut näkymättömäksi. Kenenkään pää ei enään käänny perääni. Yhtäkään vislausta en ole kuullut vuosikymmeniin. Miesten huomion kerää vieressäni oleva vaatimattomankin näköinen parikymppinen, vaikka olisin kuinka yrittänyt laittautua edukseni. Hyvästä ulkonäöstä on ollut vaikea luopua. Se on tuonut ihailua ja huomiota, joka on hivellyt itsetuntoa. Aikansa rupsahtamista vastaan voi taistella, mutta lopulta vuodet vievät voiton ja olet yksinkertaisesti vanha nainen.
Mutta tämä on totta jokaisella. Onneksi iän myötä tulee muuta mielekästä ja elämisen arvoista. Saa iloa muustakin kuin vain ihailevista katseista ja pinnallisuudesta.