Mitä ajattelisit, jos vaikkapa vielä ala-asteikäinen/yläkoulun alussa oleva lapsesi tms. ilmoittaisi olevansa lesbo/bi? Eihän siitä varma voi olla, mutta tämän ikäiset tyttöpoikaparit usein jo "seukkaavat", ja tämä osoittaa että he tuntevat olevansa heteroita. Mutta miksi niin usein bisseksi tai lesboksi itseään mieltäviä lapsia/nuoria ei oteta tosissaan? Etenkin varhaisessa murrosiässä seksuaalisuus saattaa herätä hyvinkin aikaisin. Useimmat tiedostavat jo hyvin aikaisin heteroutensa [tosin saattavat herätä myöhemmin toiseen seksuaaliseen identiteettiin] mutta mikä estää yhtä nuoria rehellisesti tiedostamasta että he kuuluvat seksuaalivähemmistöihin?
Toki nämä hyvin varhoin "heränneet" saattavat vielä muuttaa mielensä, mutta minun mielestäni nuoret lesbot ja bisset pitäisi silti ottaa vakavammin hieman vanhempien keskuudessa. Mielipiteitä? Kahden kaksitoistavuotiaan tytön rakkaus voi olla mielestäni aivan yhtä aitoa kuin samanikäisten vastakkaisiakin sukupuolia edustavien. Entäpä te vanhemmat, olisitteko yhtä lailla ok jos nuori tyttärenne/poikanne seurustelisi samaa sukupuolta edustavan kanssa kuin vastakkaistakin? Jos et, niin miksi ei? Eikö bisseyteen/lesbouteen muka voi mielestänne herätä yhtä aikaisin kuin heterouteen?
Toki nämä hyvin varhoin "heränneet" saattavat vielä muuttaa mielensä, mutta minun mielestäni nuoret lesbot ja bisset pitäisi silti ottaa vakavammin hieman vanhempien keskuudessa. Mielipiteitä? Kahden kaksitoistavuotiaan tytön rakkaus voi olla mielestäni aivan yhtä aitoa kuin samanikäisten vastakkaisiakin sukupuolia edustavien. Entäpä te vanhemmat, olisitteko yhtä lailla ok jos nuori tyttärenne/poikanne seurustelisi samaa sukupuolta edustavan kanssa kuin vastakkaistakin? Jos et, niin miksi ei? Eikö bisseyteen/lesbouteen muka voi mielestänne herätä yhtä aikaisin kuin heterouteen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itsekin mietin, miksi ei meitä voi ottaa tosissaan.
Jo 11v tajusin, etten ole kiinnostunut pojista. Ihastelin tyttöjen vartaloita, kuinka paljon kauniimpia ne on kuin miehen. Osasin jo silloin kuvitella pussaavani tytön kanssa, ja ajatus tuntui hyvälle, mutta pojan kanssa se tuntui jotenkin vastenmieliselle.
Nyt olen 14v, enkä vieläkään tunne vetoa poikiin.
Olen ollut rakastunut/ihastunut moneen tyttöön, mutta en poikaan.
Nyt vasta lähi aikoina olen ekaa kertaa saanut vasta kaikua yhdeltä tytöltä, ollaan jopa pussailtu, ja se tuntui juuri yhtä hyvälle kuin kuvittelin -jopa paremmalle.
Että, ainakin tässä tilanteessa tiedän, että olen lesbo.
Tietenkin ihmis mieli muuttuu, joten itseänsä ei voi 1000% lokeroida.
Voihan siinä niinkin käydä, että joku on ollut hetero aina vaikka 40v asti, ja sitten sen jälkeen menettääkin kiinnostuksensa vallan miehiin.
Teini-iässä me ihmiset ollaan usein, kuin sopulit; mennään lauman mukana, ettei jäädä kyydistä. Tuossa tilanteessa vaatii aikamoista itsetuntoa, myöntää itselleen edustavansa jotain "poikkeavaa" seksuaalisuuntautumista. Ja jos asian myöntää julkisesti, niin mun kunnioitus on ansaittu.
Toisaalta erilaiset kokeilut kuuluu kasvamiseen (kielen työntäminen pakkasella metallitolppaan, pussailu kaverin kanssa, jne.). Ehkä tuo on se syy, miksi nuoria BI- ja homoseksuaaleja ei oteta niin vakavasti. Usein se on vissiin aikamoinen shokki myös vanhemmille...
"Täyttäasiaa": Kolme vuotta jo varmaan kertoo asian todellisen laidan. :-)
Ei se poikkeavan seksuaalisen suuntautuminen taida nykyään kyllä järkyttää oikein ketään. Itse olen nuori, avoimesti bi mies ja kun tulin kaapista ulos, niin eipä kukaan järkyttynyt vaikka olin ennen kieltänytkin asian. Joku saattoi sanoa että "ootko nyt ihan varma?" ja murjaista jonkun homovitsin, mutta eipä muuta. Vanhemmat (kummatkin uskovaisia) eivät reagoineet juuri mitenkään. Vähän ehkä yllättyivät, muttei muuta.
Ja naisilla/tytöillä asia on helpompaa koska lesbous/biseksuaalisuus on nykyään jonkinasteinen muoti-ilmiö. Vähän tulee sellainen vaikutelma että naisen on hyvä ainakin esittää olevansa biseksuaali.
Tottahan se on, että nuoreen ikään kuuluu hämmennys omasta seksuaalisesta suuntautumisesta sekä erilaiset kokeilut kun etsitään itseänsä. Jotkut saattavat lokeroida itsensä turhan aikaisin ja huomaavat myöhemmin, etteivät tunnekaan oloaan niin kotoisaksi kyseisessä lokerossa.
Silti mun mielestä ei pitäisi alkaa vähätellä nuorten tyttöjen OMIA tuntemuksia OMASTA seksuaalisesta suuntautumisesta. Ei ikinä voi toisesta tietää, onko se pelkkä vaihe vai onko sitten ihan oikeasti jo löydetty se oma oikea itsensä. Mun mielestä tällainen spekulointi vahingoittaa näitä nuoria, jotka huomaavatkin ehkä omaavansa erilaisen seksuaalisen identiteetin kuin muut.
Itse olen 18-vuotias biseksuaali tyttö ja huomasin jo 10-vuotiaana tuntevani jonkinlaista vetoa (tai mitä ikinä se onkaan mitä tuossa iässä tunnetaan) muitakin kuin poikia kohtaan. Tosin vasta n. 16-17 vuotiaana löysin itselleni sen sopivan "lokeron", tämä tuntuu hyvältä ja olen ylpeä. :)
Olen 12 vuotias poika ja menettänyt neitsyyteni 15 vuotiaalle tytölle, johon minulla on ihastus. Onko se ihan normaalia? Olen myös ollut pojan kanssa
Minä otan nuoren lesbon/Bing tosissani,koska itsekkin olen 12 vuotias bi poika
Samaa mieltä kanssasi. Itse olen aina tiennyt olevani bi. Ja ekat "naiskokeilutkin" oli siinä seiskaluokan tienoilla. Toki ihmiset kehittyy ja muuttuu, seksuaalisuuskin vielä nuorena kehittyy ja muuttuu, mutta kyllä jokainen pitäisi ottaa vakavasti. :)