vain kova ikävä aina vain. Mahan pohjassa asti tuntuu ja on levoton olo. Ei ole juhlafiilis, muyta täytyy nostaa pää pystyyn ja vääntää jostain hymyn tapainen huulille ja aloittaa väsäämään juhlaruokaa. En tiedä päättyykö tämä mihin ...sekoamiseen varmaan. Miten voi tälläisiä tuntemuksia olla ja miksi ne ei lopu. Järki kyllä sanoo ja irl elämä,mutta jokin yhteys ei kyllä kehossa yhdistä tietoa. Sen kanssa vain on elettävä. Onhan maailmassa kaikkea koettavaa. Hyvää itsenäisyyspäivää mies missä lienetkin.
on niin
aivot oikosulussa
5127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kenelle laitat juhlasafkaa?
Sulla on ihmisiä joiden kanssa juhlia?
Jotkut ovat niin yksin,että ei ole ketään ketä kutsua syömään.
Ei se ihmisten määrä vaikuta jos sisältä on yksin. En kyllä muuta keksi sanoa kuin, että laita peili pöydällesi eteen....ei tarvitse ainakaan kinastella kuka ottaa ensin...sorry niinhän se on...aina löytyy ihminen jolla on huonommin, mutta kai jokaiselle on oma olotilakin tärkeä. Ei voi vertailla...kaikilla on omat surunsa ja ne on juuri sille ihmiselle surullisia asioita sillä hetkellä. Nyt kone kiinni.
Olipa ap törkeä
että joukossa voi olla yksin ja kokea yksinäisyyttä.
En sitä peiliä sentään pöydälle laita.
En laita myöskään ruokaa.
Kukin tyylillään.
Jaksamisia sinulle.
voin lohduttaa, noin kolmen tai neljän vuoden päästä helpottaa, saattaa aiemminkin. Itse pidin sitä hyvin raskaana, mutta niin kauniina ja täyteläisenä aikana, että ammennan sieltä paljon. Jos en olisi rakastunut häneen, niin elämäni olisi niin paljon tylsempää ja tyhjempää. Kasvoin, kaaduin, toivuin, kasvoin, kaaduin, heräsin, elän. Ja nyt osaan rakastaa oikein. Rakkauteni on kuulema kaunista. Erilaista, täyteläistä ja intohimoista. Kyllä sinä tajuat vielä sen, ja muista ÄLÄ KATKEROIDU; ÄLÄ VAIVU ITSESÄÄLIIN. OLET ARVOKAS. Sinulla on tunteet, olet rakastettava ihminen. Tsemppiä.