kannattaako mennä hakemaan apua tai puhumaan oireistani, jos ne ovat melko lieviä eivätkä varsinaisesti haittaa elämääni. pelkään kuitenkin että tää menee pahemmaks. oon vasta 16. en oo puhunu pakkoajatuksista tai muista oireist läheisilleni. voiko näistä mennä puhuun esim. psykologille? mulla on kuitenkin aika suuri kynnys avautua asioistni.
avun hakeminen
jhjhjhhjhj
1214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No siis kyllähän terapia auttaa mutta jos sinulla on jonkinsortin "kunniakysymys" olla menemättä sinne niinkuin monilla niin kyllähän niitä voi itsekin yrittää hoitaa.
OCD:ssä on se juttu että sanoisin että OCD on pitkälti perinnöllistä tai luonteeseen liittyvää - se tarkoittaa että niitä saattaa olla loppuelämäsi ajan mutta todnäköisesti ne ei tule haittaamaan elämääsi jos osaat käsitellä niitä oikein.
Olennaista OCD:ssa on se että ei ahdistu niitten oireitten tullessa, koska ne vain vahvistaa niitä. Ihan sama mitä pakko-oireita saat niin anna sen vain mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kokeile tehdä vaikka jotain rentoutumisharjoituksia, hengitä sisään ja ulos jne..
Kaikki OCD-oireet on ihan merkityksettömiä eikä niillä ole mitään pohjaa todellisuuden kanssa, ne vain tavallaan heijastaa huonoa oloasi tai ahdistustasi, ehkä elämässäsi on jotain ongelmia tai et ole onnellinen, koita muuttaa jotain asioita elämässäsi parempaan suuntaan, niin oireetkin heikkenee.