Olen jonkun aikaa nukkunut todella huonosti. Herään öisin ja en saa unta. Mikäli on pimeää, niin ahdistaa todella (en pelkää pimeää). Vaikka väsyttää, niin siltikään ei uni tule. Joskus joudun nousta ylös, jotta olo edes vähän helpottuisi.
Olen huomannut, että varsinkin hammaslääkärissä käydessä minulle tulee huono olo, vaikka en pelkää yhtään varsinaista käyntiä. Aina kun joudun olemaan tilanteessa, jossa täytyisi olla paikoillaan, tulee minulle tunne, että täytyy päästä pois, muuten ei saa happea.
Miten voisin saada nukuttua täyden yön heräämättä ahdistavaan tunteeseen? En haluaisi mennä heti lääkärille, koska ne yleensä tarjoavat vain "tabuja" tilanteeseen. Onko kukaan kokenut samaa ja voisi neuvoa?
Olen huomannut, että varsinkin hammaslääkärissä käydessä minulle tulee huono olo, vaikka en pelkää yhtään varsinaista käyntiä. Aina kun joudun olemaan tilanteessa, jossa täytyisi olla paikoillaan, tulee minulle tunne, että täytyy päästä pois, muuten ei saa happea.
Miten voisin saada nukuttua täyden yön heräämättä ahdistavaan tunteeseen? En haluaisi mennä heti lääkärille, koska ne yleensä tarjoavat vain "tabuja" tilanteeseen. Onko kukaan kokenut samaa ja voisi neuvoa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yleensä yölliset heräilemiset johtuvat stressistä tai jos jännittää kovasti jotakin.Voisiko jokin asia aiheuttaa sinulle stressiä?
Itse olen jatkuvasti stressaantunut ja nukun huonosti.
Olen itsekin epäillyt tätä, mutta... Olen usein kiireinen ja on muutenkin ollut vähän vaikeaa. En vain tiedä miten tämä helpottaisi. Heräilen aina noin tunnin tai kolmen tunnin välein ja uneen pääsy on vaikeaa.
Minulla oli aikoinaan paniikkihäiriö ja se alkoi tuolla tavalla. En nyt sano, että sinulla on varmasti sama ongelma, mutta laitan sen tähän yhdeksi vaihtoehdoksi.
Sain vain muutamia pahoja paniikkikohtauksia. Usein olotilani muistutti paljon tuota, mitä kerrot. Ajoittain iski hirveä ahdistus ilman mitään selvää ulkoista syytä. Erityisesti hetket, joissa jouduin odottamaan, olivat vaikeita. Samoin nukahtaminen oli vaikeaa ja ahdistus oli vahvaa heti valojen sammuttamisen jälkeen.
Jonkinlaisesta ylenmääräisestä ahdistuksesta mielestäni sinun kohdallasi on kyse. Onkin sitten vaikeampi sanoa, mitä asialle voisi tehdä. Ehkä on hyvä yrittää selvittää, onko ahdistuksen takana jotakin huonoja kokemuksia.
Itse tilanteessa voisi olla hyvä yrittää rentoutua. Vedä syvään henkeä ja yritä olla antamatta ahdistukselle sijaa. Jonkinlaisista rentoutumistekniikosta tai esim. joogasta voisi olla apua näissä tilanteissa. Rauhoita itseäsi sopivin sanoin. Itseluottamusta kannattaisi varmaan myös yrittää parantaa.
Olen myös huomioinut tämän saman, kuin sinulla. Ymmärsin kirjoituksestasi, että olet jo päässyt sen yli - vai?
Täytyy todeta, että minulla on ehkä ollut jo vuosia sitten tämä lievempänä ollessani raskaana viimeistä kuukautta.. En saanut nukuttua ja pimeässä ahdisti. Sen jälkeen tätä ahdistusta on ilmennyt vain käydessä mm. hammaslääkärissä.
Voiko tämä johtua mielestäsi liiasta kiireestä ja tressistä? Näin olen itse ajatellut. Olen luonteeltani mielestäni erittäin vahva. Olen yrittänytkin rauhoitella itseäni ns. kohtauksen tullessa, mutta joskus se ei vain auta. Näin itse kokeneena, mitä suosittelet, olisiko syytä hakea apua jostain vai yrittää vielä itse?
Kiitos avusta ja hyvää jatkoa sinullekin.
Minun vaivani luokiteltiin paniikkihäiriöksi, koska pelkäsin kohtauksia niin, että se rajoitti elämääni. Itse pahoja kohtauksia oli vain muutama. Useammin juuri vahvaa ahdistusta, huonoa oloa ja halua paeta paikalta sekä nukahtamisvaikeuksia. Sain rauhoittavia lääkkeitä ja käytin niitä toista vuotta. Halusin sitten eroon niistä, joten tavallaan opettelin olemaan epämielyttävissä paikoissa.
Opettelu oli juuri sitä, että yritin rauhoittaa itseni ahdistavassa tilanteessa, kuten edellisessä viestissä mainitsin. Kun sain hiljalleen onnistumisen kokemuksia, ahdistus helpotti ja laantui. Nyt vuosia myöhemmin saattaa joskus iskeä samanlainen ahdistus ja huono olo, mutta samalla tavalla saan sen edelleenkin lähtemään.
Ahdistus liittyi minulla usein tiettyihin paikkoihin tai nukahtamisen odottamiseen. Aluksi koin vain epämielyttävinä muutamat tilanteet, joissa olin ahdistunut. Mutta pelko laajeni, kun yhä useammassa tilanteessa aloin tuntemaan oloni huonoksi.
Stressi on hyvin usein syynä kuvaamasi kaltaisiin oireisiin. Sinun kohdallasi en ehkä puhuisi paniikkihäiriöstä korkeintaan paniikki- tai ehkä vielä paremmin ahdistuskohtauksista.
Lääkitys voi auttaa nopeammin saavuttamaan tunteen, että tilanne on hallinnassa. Kun rauhoittavan takia ei reagoi ahdistuneesti, niin myöhemmin ilman rauhoittavaa tämä ei-ahdistunut malli on mielessä ja se helpotti ainakin minua. Lääkitys voi myös auttaa purkamaan stressin, mutta toisaalta myös sen syy on löydettävä ja muutettava. Lääkkeestä vierottautuminen on raskas ja pitkä prosessi, joten en voi ihan pienessä sitäkään suositella.
Toisaalta, jos ahdistus ei päivisin kovinkaan usein haittaa, voisi ehkä yön helpottamiseksi olla paikallaan lyhyt unilääkekuuri. Näistä asioista on varmaan parasta keskustella lääkärin kanssa. Eniten kuitenkin lääkeapuun turvautuminen riippuu siitä, miten hankalaksi koet oireesi.
kokeile luontaislääkkeitä.nyt en valitettavasti muista mitä itse söin muutama vuosi sitten,mutta ne on sellaisia pieniä kiiltäviä palloja.ne tuo rentoututtavan olon ja on helpompi nukkua.niihin ei todellakaan tule sellaista riippuvuutta kuin "tavallisiin"lääkkeisiin voi tulla.dääm kun en nyt muista niiden nimeä,mut kirjoitan heti kun muistan.mut ne varmaa tietää siel kaupas!