Mihinkä kaikkiin asioihin perustuu matalaenergiatalon energiatehokkuus.
Rakennusmateriaaleihin, rakennustapoihin, ilmanvaihtoon ja lämmön talteenottoon jne. Siinäkö on tärkeimmät asiat.
Olenko oikeilla jäljillä? Voidaanko pääasioita tarkentaa tai yksilöidä.
Rakennusmateriaaleihin, rakennustapoihin, ilmanvaihtoon ja lämmön talteenottoon jne. Siinäkö on tärkeimmät asiat.
Olenko oikeilla jäljillä? Voidaanko pääasioita tarkentaa tai yksilöidä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tärkeysjärjestyksessä.
1. lämmöneristyskyky kaikissa rakenteissa.
2. tiiviit rakenteet, ei ilmavuotoja lämpimästä kylmään.
3. ei kylmäsiltoja
Yhtä tärkeä kaikkien edellisten kanssa on lämmön talteenottoopoistoilmasta, säästöä tulee noin 30% verrattuna painovoimaiseen tai ilman talteenottoa olevaan koneelliseen poistoon.
Vastaavat arvot löytyvat varmaan netistäkin, tässä omakohtainen kokemus matalaenergiatalosta.
Rakentamisen laatuun. Halvalla ei saa hyvää.
Suomessa ammattirakentamisen laatu erittäin vaihtelevaa, joten jos itse tekee, niin voi sanoa, että halvemmalla saa parempaa. Eristeet eivät paljoa maksa ja tiivis rakentaminen on vain työtä. Uudet ikkunatkin saa mlp kaapin hinnalla ja kunnon ivkone irtoaa alle 3 keuron.
Tuleeko tai missä tapauksissa voi tulla kosteusongelmia.
Mikä on rakenteiden sekä rakennetiiveyksien elinkaari.
Oletteko kuulleet että voi rakentaa muustakin kuin puusta taloja?
Muinaiset roomalaiset keksivät betonin noin vuonna 0 ja niitä rakenteita on yhä pystyssä. Siispä suomalainen lammitalo kestää ainakin 1000 vuotta ongelmitta.
Lammitalot homehtuu pystyyn. Se styroksi imee vettä kun sieni ja pommi on valmis. Oli pakko muuttaa pois lasten takia. Ei auttanut vaikka joka päivä lämmitettiin vastavirtaleivinuunia ja herkkupaisteja paistettiin. Y-haarakin vaan lisäsi homeen kierrätystä ja pian sitä oli kosteissa tiloissa ihan sieniksi asti. Ainut mistä ei hometta löytynyt oli hormi, mutta se oli ihan tervassa. Seuraavan talon teenkin puusta ja tervan kanssa niin kestää isältä pojalle. Ja uunia en pärkele enää laita vaivoiksi. Tulee kunnon puukattila ja varaaja pärkeles. Ja pussipuut saa jäädä byggmaksiin köyhille peräkärrypojille jotka on sen peräkamarinpojan jalostunut muoto eteläsuomessa. Mutta siinä mielessä että on jalostuminen mennyt rajusti alaspäin. Noiden ei saisi edes enää lisääntyä. No eihän tuollaisessä hikoilevassa savupirtissä naista olekkaan. Maailma kuteinkin karsii heikot ja tyhmät pois luonnostaan.
tuollaista tekstiä syntyy iltasella harakanpesässä.
Rakenneliitosten ilmatiiveydet kestävät korkeintaan joitakin vuosikymmeniä.
Mikään liitosrakenteen ratkaisu tai materiaali ei ole ikuinen. Ilmavuotojen alkaessa, alkaa myös rakennuksen kosteusvauriot.
Olen kuullut että ensimmäisissä matalaenergiataloissa olisi havaittu kosteusvaurioita?? Entä oliko rakenteissa hometta.
Olen kuullut, kaikissa talotyypeissä on havaittu hometta, voisiko olla totta?
Että hometta on kaikkialla, home lisääntyy itiöillä joten jos päästät rakennukseen ulkoilmaa niin homeitiöitä tulee takuuvarmasti.
Jos rakennat talon suljetussa puhdastilassa ja kaikki sinne saapuvat materiaalit säteilyetään itiöiden tuhoamiseksi saat homeettoman talon.
Käytössäkin pitää sitten muistaa kulkea erillisen tilan läpi jossa vaihdetaan sisävaatteet ja peseydyt.
Eli hometta on kaikkialla.
Kaikki home ei vain ole haitaksi ja haitalliset homeetkin pysyvät kurissa kun niille ei luoda otollista kasvuympäristöä.
Vaikka itiöt kuolevat niin pölynä kuitenkin ovat olemassa.
Mulla löytyi homeinen juustonpala jääkaapista. Onko minulla nyt niin sanottu homejääkaappi. Miten tuota pitäisi alkaa remontoimaan.
Nämä viimeiset kirjoittajat taitavat olla näitä tämän päivän asiantuntijoita rakentamisessa, ilmanvaihdossa ja sisäilman laatutarkkailussa.
Matalaenergiatalojen useita energiatehokkuusratkaisuja voidaan siirtää suoraan käyttöön myös vanhoihin rakennuksiin.
Miksi uudis- ja matalaenergiatalojen rakentajat sekä päättäjät ovat fakkiutuneet ratkaisuissaan vain omiin karsinoihinsa.
Kaikki ratkaisut ovat yksittäisiä asioita, joiden käyttöön ottaminen on mahdollista niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa.
Lämmöntuotto, lämmötuottotavat, lämmön talteenotto, tuotetun lämmön hyötykäyttö, ilmanvaihto, ilmanvaihdon vaatimukst, sisäilman laatu, lämpöeristeet, rakennus- ja rakennetiiveys, jne.
Yksittäiset sekä edulliset ratkaisut parantaisivat myös vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta. Lisäksi niiden vaikutus maamme energiatehokkuuteen olisi aivan toista luokkaa kuin vain uudisrakennuksilla saavutettu energiatehokkuus.
Mitä sellaisia ratkaisuja muka on, jotka voisi ottaa käyttöön vanhassa elementtitalossa.