Uroskoirani on tällähetkellä 1,5v, vahvahermoinen, ystävällinen, sopivan energinen ja muiden (leikkaamattomien) kanssa toimeentuleva. Urokseni on sijoituksessa, joten kasvattaja on teettänyt yhden pentueen uroksestani muutama kuukausi sitten.
Nyt kun ei oöe enää tarkoitus käyttää enempää jalostukseen, olen harkinnut leikkausta. Ainoa ongelma on siis minussa. Minua on peloteltu, että ystävällinen ja hyvähermoinen koirani muuttuisi sitä mukaa araksi ja epävarmaksi,muut urokset nylkyttäisivät, jolloin siitä syntyisi tappeluita, ym epätoivottavaa..
Toisaalta olen saanut myös rohkaisevia neuvoja, että koira kannattaisi kastroida, sillä sen ei tarvitsisi hermoilla parittelun perään enää, eikä iän myötä saisi tilaisuutta egoilla...
Nyt mietinkin, miten tässä kannattaa toimia.. Itselläni on sellainen ajatus, että jonain päivänä leikkauttaisin, ettei koiran tarvitsisi sitä parittelua ajatella loppuelämäänsä kun nyt kerran kuitenkin ehtinyt niin pitkälle päästä. Mutta toisaalta eikö liian vanhana kastrointi pysty vaikuttamaan virtsanpidättelyyn (negatiivisesti)...
Kaikenlaisia neuvoja kaipailisin, jotta osaisin päättää asiasta!
Kiitos!
Nyt kun ei oöe enää tarkoitus käyttää enempää jalostukseen, olen harkinnut leikkausta. Ainoa ongelma on siis minussa. Minua on peloteltu, että ystävällinen ja hyvähermoinen koirani muuttuisi sitä mukaa araksi ja epävarmaksi,muut urokset nylkyttäisivät, jolloin siitä syntyisi tappeluita, ym epätoivottavaa..
Toisaalta olen saanut myös rohkaisevia neuvoja, että koira kannattaisi kastroida, sillä sen ei tarvitsisi hermoilla parittelun perään enää, eikä iän myötä saisi tilaisuutta egoilla...
Nyt mietinkin, miten tässä kannattaa toimia.. Itselläni on sellainen ajatus, että jonain päivänä leikkauttaisin, ettei koiran tarvitsisi sitä parittelua ajatella loppuelämäänsä kun nyt kerran kuitenkin ehtinyt niin pitkälle päästä. Mutta toisaalta eikö liian vanhana kastrointi pysty vaikuttamaan virtsanpidättelyyn (negatiivisesti)...
Kaikenlaisia neuvoja kaipailisin, jotta osaisin päättää asiasta!
Kiitos!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Muuten sanoisin, että älä, mutta kun on kerran päässyt astumaan, niin voi olla koiralle helpompi ratkaisu. Tämä siis vain minun mielipiteeni.
Minä olen viemässä koirani kastrointiin. Samalla saa mielenrauhan. Ei varmastikaan kukaan narttu pääse saamaan omalla koiralla pentuja. Jalostukseen ei olla käyttämässä ja pysyy terveempänä kuin jotkut leikkaamattomat urokset. Ei pitäisi kastroimisen jälkeen uroksesta tulla vihainen, pysyy samanlaisena tai rauhottuu, nylkytys voi vähentyä.
http://www.elainlaakariin.fi/koiran-kastraatio/
Meillä 10v leikattu uros. Jotkut sanovat, että jos uros pääsee kerran astumaan ei " toivottuja " vaikutuksia tämän jälkeen leikkauksella saa. Meidän paksu poika ei ole muuttunut lainkaan kastraation jälkeen, ainoastaan rakastaa nykyisin ruokaa. On enemmän hellyyden kipeä eikä tarvitse joka pissapuskaan pissiä ja silti tuntuu, että joka haju on nenään kerättävä.
Oma ongelmani on toinen. Viikko sitten saimme tiedon, että toinen koiramme 2v sai parantumattoman munuaisdiagnoosin ja elää todennäköisesti enää vain päivistä - kuukauteen kanssamme.
Mene rohkeasti kastraatioon, en usko sinun katuvan. Itse tekisin mitä vain, että saisin takaisin sen elinvoimaisen ja terveen koiran. Sen pikkurakkauden.
MIKSI haluat silpoa terveen koiran ?
leikkauta tervettä koiraa. Kastraatio on hyödytön toimenpide. Et sinä sillä saa edes koiralta seksuaalisia haluja pois. Kyllä ne leikatutkin urokset on nartuista kiinnostuneita.